Helsingin yliopisto
Lääkehoitosuunnitelma lääkitysturvallisuuden riskienhallinnan välineenä - valtakunnallinen kyselytutkimus sairaanhoitajille ja farmasian ammattilaisille
Abstract
dc:description.abstractLääkehoitoihin liittyvien riskien on todettu sekä kansainvälisesti että kansallisesti olevan yksi keskeisimmistä potilasturvallisuutta vaarantavista tekijöistä. Suomessa lääkehoidon toteuttamista ohjataan Turvallinen lääkehoito -oppaalla. Opas ohjaa yksiköitä laatimaan lääkehoitosuunnitelman, joka on lakisääteinen laadunhallinnan asiakirja yksikön lääkehoitoprosessin ja siihen liittyvien vastuiden ja velvollisuuksien kuvaamiseen. Tutkimustietoa lääkehoitosuunnitelmista ja niiden vaikutuksesta lääkitysturvallisuuteen on kuitenkin olemassa vain vähän. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia lääkehoitosuunnitelmien käyttöä lääkitysturvallisuuden edistämisen välineenä suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä keskittyen erityisesti järjestelmälähtöiseen riskienhallintaan. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena marras-joulukuussa 2021. Kyselyn kohderyhmänä olivat sairaanhoitajana laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt ja osasto- tai klinikkafarmaseuttisissa tehtävissä toimivat tai muutoin lääkehoitosuunnitelmien laatimiseen tai päivittämiseen osallistuvat farmasian alan ammattilaiset. Tutkimuksessa analysoitiin 901 vastausta. Vastaajista 90 % työskenteli sairaanhoitajana laillistettuina terveydenhuollon ammattihenkilöinä ja 10 % farmasian alan ammattilaisena. Lääkehoitosuunnitelma oli laadittu 91,5 % (n=824) vastaajien yksiköistä. Lääkehoitosuunnitelmiin lääkitysturvallisuuteen liittyvät käytännöt on kuvattu kattavasti eikä työympäristöjen välillä havaittu merkittäviä eroja. Lääkehoitosuunnitelmien moniammatillinen laatiminen toteutuu puutteellisesi, vain 11,6 % yksiköistä kirjoittaminen oli tehty moniammatillisesti. Lääkitysturvallisuuteen liittyvät käytännöt toteutuvat parhaiten yliopistosairaaloissa (ka. 3,87, s. 0,57) eron ollessa tilastollisesti merkittävä perusterveydenhuollon osastoihin (ka. 3,51, s. 0,63, p<0,001) ja sosiaalihuollon asumispalveluyksiköihin (ka. 3,63, s. 0,68, p=0,018) verrattuna. Lääkehoitosuunnitelmien sisältö ja lääkitysturvallisuutta edistävien käytäntöjen toteutuminen korreloivat keskenään (r=0,60, p<0,001). Lääkehoitosuunnitelmat ovat keskeinen työkalu lääkitysturvallisuuden edistämisessä. Kehitettävää on laatimisprosessin moniammatillisuuden lisäämisessä sekä lääkehoitosuunnitelmien mukaisten käytäntöjen kouluttamisessa henkilökunnalle. Jatkossa toimenpiteitä tulee kohdistaa erityisesti perusterveydenhuollon osastojen ja sosiaalihuollon yksiköiden lääkitysturvallisuuden kehittämiseen.
Degree
thesis:*- Grantor dc:publisher
- Helsingin yliopisto
- Year dc:date.issued
- 2022
Author and committee
dc:creator, dc:contributor.*- Author dc:creator
-
- Saavalainen, Anu
- Contributors dc:contributor
-
- Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta
- University of Helsinki, Faculty of Pharmacy
- Helsingfors universitet, Farmaceutiska fakulteten
Subjects
dc:subject × 6Rights
- Language dc:language.iso
- fin
Identifiers
dc:identifier.*- Identifier URI
- URN:NBN:fi:hulib-202204131696
- OAI identifier oai:identifier
- oai:helda.helsinki.fi:10138/342792