{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/342011"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/342011","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Peruskoulun päättöarvosanojen ennustavuus ammattikoulukontekstissa","abstract":"Tutkielman tavoitteena oli taustoittaa arvioinnin kehittämisen kenttää, analysoida peruskouluarvosanojen ennustavuutta ammattikoulumenestykseen ja vertailla tuloksia vastaaviin aikaisempiin tutkimuksiin. Ammattikoulumenestys määriteltiin arvosanojen perusteella kaikille yhteisten opintojen joukosta matemaattisluonnontieteellisten kurssien ja viestintä- ja vuorovaikutuskurssien kautta. Aineisto on Koulutuksen arviointikeskuksen keräämää seuranta-aineistoa vuosilta 2011-2017. Aineistosta on käytetty peruskoulun päättöarvosanoja, ammattikoulun yhteisten osioiden arvosanoja sekä OPIOPI-tutkimuksen vastausprosentteja ja vastausaikoja. Käytetyn aineiston koko on ollut n=1309/639. Analyysit on suoritettu monimuuttujamenetelmien (mm. korrelaatiokerroin) avulla. Tulokset ovat suunta-antavia, selitysosuudet linjassa aikaisemman suomalaisen tutkimuksen kanssa, mutta eroavat merkittävästi ruotsalaistutkimuksen tuloksista. Arvosanojen ennustearvo on parempi, kuin standardoidun testaamisen, kuten aiempi tutkimus antaa olettaa.","abstract_html":"Tutkielman tavoitteena oli taustoittaa arvioinnin kehittämisen kenttää, analysoida peruskouluarvosanojen ennustavuutta ammattikoulumenestykseen ja vertailla tuloksia vastaaviin aikaisempiin tutkimuksiin. Ammattikoulumenestys määriteltiin arvosanojen perusteella kaikille yhteisten opintojen joukosta matemaattisluonnontieteellisten kurssien ja viestintä- ja vuorovaikutuskurssien kautta. Aineisto on Koulutuksen arviointikeskuksen keräämää seuranta-aineistoa vuosilta 2011-2017. Aineistosta on käytetty peruskoulun päättöarvosanoja, ammattikoulun yhteisten osioiden arvosanoja sekä OPIOPI-tutkimuksen vastausprosentteja ja vastausaikoja. Käytetyn aineiston koko on ollut n=1309/639. Analyysit on suoritettu monimuuttujamenetelmien (mm. korrelaatiokerroin) avulla. Tulokset ovat suunta-antavia, selitysosuudet linjassa aikaisemman suomalaisen tutkimuksen kanssa, mutta eroavat merkittävästi ruotsalaistutkimuksen tuloksista. Arvosanojen ennustearvo on parempi, kuin standardoidun testaamisen, kuten aiempi tutkimus antaa olettaa.","abstract_has_math":false,"creators":["Sundberg, Kalle"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2022,"date_issued":"2022","date_published":"2022","updated_at":"2026-07-27T19:55:53Z","subjects":["arviointi","arvosanat","peruskoulu","ammattikoulu"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202203251536"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202203251536","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/342011","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Sundberg, Kalle"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2022"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["arviointi","arvosanat","peruskoulu","ammattikoulu"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202203251536","http://hdl.handle.net/10138/342011"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielman tavoitteena oli taustoittaa arvioinnin kehittämisen kenttää, analysoida peruskouluarvosanojen ennustavuutta ammattikoulumenestykseen ja vertailla tuloksia vastaaviin aikaisempiin tutkimuksiin. Ammattikoulumenestys määriteltiin arvosanojen perusteella kaikille yhteisten opintojen joukosta matemaattisluonnontieteellisten kurssien ja viestintä- ja vuorovaikutuskurssien kautta. Aineisto on Koulutuksen arviointikeskuksen keräämää seuranta-aineistoa vuosilta 2011-2017. Aineistosta on käytetty peruskoulun päättöarvosanoja, ammattikoulun yhteisten osioiden arvosanoja sekä OPIOPI-tutkimuksen vastausprosentteja ja vastausaikoja. Käytetyn aineiston koko on ollut n=1309/639. Analyysit on suoritettu monimuuttujamenetelmien (mm. korrelaatiokerroin) avulla. Tulokset ovat suunta-antavia, selitysosuudet linjassa aikaisemman suomalaisen tutkimuksen kanssa, mutta eroavat merkittävästi ruotsalaistutkimuksen tuloksista. Arvosanojen ennustearvo on parempi, kuin standardoidun testaamisen, kuten aiempi tutkimus antaa olettaa.","The goal of this thesis was to establish a background for evaluation and the development of evaluation, to analyze the prognostic value of primary school grades in vocational school, and to compare results with earlier studies. Vocational school success was defined by the grades in communal studies in mathematics, sciences and communication. Analyzes are based on material gathered by Centre for Educational Assessment during 2011- 2017. The thesis makes use of primary school grades, vocational school grades, and the results from OPIOPI-study. The sample size used was n=1309/639. Analyzes performed with multivariate methods (eg. correlation). Results are in line with the Finnish study, but far from the result of the Swedish study. Similarly to earlier studies the prognostic value of grades is greater than of standardized testing."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Peruskoulun päättöarvosanojen ennustavuus ammattikoulukontekstissa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"dc:creator":["Sundberg, Kalle"],"dc:date.issued":["2022"],"dc:description.abstract":["Tutkielman tavoitteena oli taustoittaa arvioinnin kehittämisen kenttää, analysoida peruskouluarvosanojen ennustavuutta ammattikoulumenestykseen ja vertailla tuloksia vastaaviin aikaisempiin tutkimuksiin. Ammattikoulumenestys määriteltiin arvosanojen perusteella kaikille yhteisten opintojen joukosta matemaattisluonnontieteellisten kurssien ja viestintä- ja vuorovaikutuskurssien kautta. Aineisto on Koulutuksen arviointikeskuksen keräämää seuranta-aineistoa vuosilta 2011-2017. Aineistosta on käytetty peruskoulun päättöarvosanoja, ammattikoulun yhteisten osioiden arvosanoja sekä OPIOPI-tutkimuksen vastausprosentteja ja vastausaikoja. Käytetyn aineiston koko on ollut n=1309/639. Analyysit on suoritettu monimuuttujamenetelmien (mm. korrelaatiokerroin) avulla. Tulokset ovat suunta-antavia, selitysosuudet linjassa aikaisemman suomalaisen tutkimuksen kanssa, mutta eroavat merkittävästi ruotsalaistutkimuksen tuloksista. Arvosanojen ennustearvo on parempi, kuin standardoidun testaamisen, kuten aiempi tutkimus antaa olettaa.","The goal of this thesis was to establish a background for evaluation and the development of evaluation, to analyze the prognostic value of primary school grades in vocational school, and to compare results with earlier studies. Vocational school success was defined by the grades in communal studies in mathematics, sciences and communication. Analyzes are based on material gathered by Centre for Educational Assessment during 2011- 2017. The thesis makes use of primary school grades, vocational school grades, and the results from OPIOPI-study. The sample size used was n=1309/639. Analyzes performed with multivariate methods (eg. correlation). Results are in line with the Finnish study, but far from the result of the Swedish study. Similarly to earlier studies the prognostic value of grades is greater than of standardized testing."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202203251536","http://hdl.handle.net/10138/342011"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["arviointi","arvosanat","peruskoulu","ammattikoulu"],"dc:title":["Peruskoulun päättöarvosanojen ennustavuus ammattikoulukontekstissa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:53Z"}