Joustopiikkiäkeessä käytettävän piikin koon, terälapun leveyden ja piikkivälin vaikutus muokkausominaisuuksiin

Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli joustopiikkiäkeen toiminnan tutkiminen sen käyttömahdollisuuksien monipuolistamiseksi. Maatilojen on pyrittävä pitämään koneisiin investoitu pääoma pienenä ja tämä tarkoittaa tehokkaiden koneketjujen lisäksi myös koneita, joilla on mahdollisimman monta käyttökohdetta. Joustopiikkiäes on tehokas työkone ja tämän tutkimuksen pohjana oli sen käyttö keväisen sängen muokkaukseen sekä perinteiseen kylvömuokkaukseen. Tällaisessa sovelluksessa on kuitenkin ongelmana äkeen tukkeutumisongelmat, joihin ratkaisuna on äkeen läpäisevyyden parantaminen piikkijakoa harventamalla. Samalla pitää kuitenkin teriä leventää ja piikkiä suurentaa, jotta äkeen muokkauskyky ei heikkenisi. Työn tarkoituksena oli tutkia joustopiikkiäkeen piikin suurentamisen, terän leventämisen ja piikkivälin harventamisen vaikutuksia joustopiikkiäkeen muokkausominaisuuksiin. Kirjallisuuden avulla tarkasteltiin äkeen muokkauskykyyn vaikuttavia tekijöitä sekä aiempia tutkimuksia, joissa oli käytetty samankaltaista mittausmenetelmää kuin tässä tutkimuksessa. Tutkimuksen kokeellinen osa suoritettiin kenttäkokeen ja piikkien taipumamittausten avulla. Kokeissa tarkasteltavina koejäseninä olivat 11x45 mm:n, 10x65 mm:n, 12x65 mm:n ja 10x65 mm:n piikit sekä lautasmuokkaus. Piikit oli varustettu 40 mm:n, 50 mm:n ja 60 mm:n terillä sekä 70 mm:n, 80 mm:n ja 90 mm:n piikkijaoilla. Kenttäkokeessa tarkasteltiin äkeen vetovastusta voima-anturilla, työsyvyyttä Kritzin menetelmällä, muokkauspohjan profiilia ultraäänimittauksella sekä mururakennetta seulomalla. Kenttäkokeet suoritettiin koelohkolla, jonka maalaji oli hiesusavi. Kokeessa käytettyjä piikkien taipumaominaisuuksia testattiin koetuspenkissä 0 - 1000 N kuormilla. Tulosten mukaan leveällä terällä varustetut suuret joustopiikit osoittautuivat tässä tutkimuksessa ainakin normaalin s-piikin veroisiksi muokkausvälineiksi. Niillä saavutettiin erittäin tasainen muokkauspohja ja niiden taipumaominaisuudet tukivat tulosta. Murujakaumassa ei eroja havaittu tutkittujen koejäsenten välillä. Vetovastusmittauksissa ja työsyvyysmittauksessa ei saavutettu tutkimuksen tavoitteita johtuen puutteellisesta koejärjestelystä ja mahdollisesta mittausvirheestä. Muilta osin tutkimuksen tavoitteet täytettiin.

Grantor dc:publisher

Helsingfors universitet

Year dc:date.issued

2012

Author dc:creator

• Saarikallio, Mikko

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos
• University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
• Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper

• spring tine harrow
• seedbed profile
• seedbed
• clod distribution
• tillage depth
• s- tine
• joustopiikkiäes
• muokkausprofiili
• muokkauspohja
• mururakenne
• työsyvyys
• s-piikki

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201507211913

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/33524