{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/334293"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/334293","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Luokanopettajien kokemuksia musiikin eheyttävästä käyttämisestä 3–6 –luokkien opetuksessa","abstract":"Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten luokanopettajat käyttävät musiikkia osana opetustaan ja sitä eheyttävänä tekijänä peruskoulun vuosiluokilla 3–6. Lisäksi tarkoitus on selvittää, minkä tekijöiden luokanopettajat kokevat edesauttavan musiikin tuomista oppiainerajat ylittävään opetukseensa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellään eheyttämisen teoreettisina malleina horisontaalisen eheyttämisen tavat, Breslerin integrointityylit sekä DiDomenicon näkökulma opetuksen eheyttämiseen musiikin avulla. Viitekehyksessä perehdytään myös musiikin rooliin peruskoulun vuosiluokilla 3–6 vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja musiikin hyötynäkökulman valossa sekä tarkastellaan luokanopettajan edellytyksiä eheyttävän musiikkikasvatuksen toteuttamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastattelun avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljää luokanopettajaa, joilla oli kokemusta musiikin käyttämisestä osana opetustaan. Haastattelut toteutettiin pääosin etäyhteyttä hyödyntämällä. Yksi haastatteluista tapahtui henkilökohtaisessa tapaamisessa. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teorialähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen mukaan luokanopettajat liittivät musiikkia eheyttävään opetukseen luontevasti. Eheyttämistä toteutettiin monipuolisesti eri tapoja hyödyntäen. Sosiaalinen integrointityyli oli keskeistä, mikä näkyi erityisesti erilaisten tapahtumien ja juhlien ja niihin liittyvän yhteistyön tärkeydessä. Musiikin oppisisältöjä opetettiin myös rinnakkain muiden oppiaineiden yhteisten teemojen kanssa. Musiikin asema integroitavana aineena vaihteli matalasta kognitiosta tasaveroiseen, kognitiiviseen asemaan. Opettajan oma tausta, into ja halukkuus vaikutti olennaisesti musiikilla eheyttämisen toteutumiseen. Myös luokanopettajuus koettiin eheyttämistä helpottavana tekijänä. Keskeisimpänä tuloksena tutkimuksessa näyttäytyi hyvinvoinnin merkitys musiikilla eheyttämistä ohjaavana tekijänä. Tutkimustulosten valossa näyttääkin siltä, että opetuksen eheyttämisellä musiikin avulla on mahdollista vastata perusopetuksen tavoitteeseen oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun tukemisessa.","abstract_html":"Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten luokanopettajat käyttävät musiikkia osana opetustaan ja sitä eheyttävänä tekijänä peruskoulun vuosiluokilla 3–6. Lisäksi tarkoitus on selvittää, minkä tekijöiden luokanopettajat kokevat edesauttavan musiikin tuomista oppiainerajat ylittävään opetukseensa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellään eheyttämisen teoreettisina malleina horisontaalisen eheyttämisen tavat, Breslerin integrointityylit sekä DiDomenicon näkökulma opetuksen eheyttämiseen musiikin avulla. Viitekehyksessä perehdytään myös musiikin rooliin peruskoulun vuosiluokilla 3–6 vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja musiikin hyötynäkökulman valossa sekä tarkastellaan luokanopettajan edellytyksiä eheyttävän musiikkikasvatuksen toteuttamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastattelun avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljää luokanopettajaa, joilla oli kokemusta musiikin käyttämisestä osana opetustaan. Haastattelut toteutettiin pääosin etäyhteyttä hyödyntämällä. Yksi haastatteluista tapahtui henkilökohtaisessa tapaamisessa. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teorialähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen mukaan luokanopettajat liittivät musiikkia eheyttävään opetukseen luontevasti. Eheyttämistä toteutettiin monipuolisesti eri tapoja hyödyntäen. Sosiaalinen integrointityyli oli keskeistä, mikä näkyi erityisesti erilaisten tapahtumien ja juhlien ja niihin liittyvän yhteistyön tärkeydessä. Musiikin oppisisältöjä opetettiin myös rinnakkain muiden oppiaineiden yhteisten teemojen kanssa. Musiikin asema integroitavana aineena vaihteli matalasta kognitiosta tasaveroiseen, kognitiiviseen asemaan. Opettajan oma tausta, into ja halukkuus vaikutti olennaisesti musiikilla eheyttämisen toteutumiseen. Myös luokanopettajuus koettiin eheyttämistä helpottavana tekijänä. Keskeisimpänä tuloksena tutkimuksessa näyttäytyi hyvinvoinnin merkitys musiikilla eheyttämistä ohjaavana tekijänä. Tutkimustulosten valossa näyttääkin siltä, että opetuksen eheyttämisellä musiikin avulla on mahdollista vastata perusopetuksen tavoitteeseen oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun tukemisessa.","abstract_has_math":false,"creators":["Kovalainen, Laura"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2021,"date_issued":"2021","date_published":"2021","updated_at":"2026-07-27T19:56:17Z","subjects":["integraatio","opetuksen eheyttäminen","musiikki","peruskoulun vuosiluokat 3–6"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202109133719"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202109133719","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/334293","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Kovalainen, Laura"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2021"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["integraatio","opetuksen eheyttäminen","musiikki","peruskoulun vuosiluokat 3–6"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202109133719","http://hdl.handle.net/10138/334293"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten luokanopettajat käyttävät musiikkia osana opetustaan ja sitä eheyttävänä tekijänä peruskoulun vuosiluokilla 3–6. Lisäksi tarkoitus on selvittää, minkä tekijöiden luokanopettajat kokevat edesauttavan musiikin tuomista oppiainerajat ylittävään opetukseensa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellään eheyttämisen teoreettisina malleina horisontaalisen eheyttämisen tavat, Breslerin integrointityylit sekä DiDomenicon näkökulma opetuksen eheyttämiseen musiikin avulla. Viitekehyksessä perehdytään myös musiikin rooliin peruskoulun vuosiluokilla 3–6 vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja musiikin hyötynäkökulman valossa sekä tarkastellaan luokanopettajan edellytyksiä eheyttävän musiikkikasvatuksen toteuttamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastattelun avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljää luokanopettajaa, joilla oli kokemusta musiikin käyttämisestä osana opetustaan. Haastattelut toteutettiin pääosin etäyhteyttä hyödyntämällä. Yksi haastatteluista tapahtui henkilökohtaisessa tapaamisessa. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teorialähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen mukaan luokanopettajat liittivät musiikkia eheyttävään opetukseen luontevasti. Eheyttämistä toteutettiin monipuolisesti eri tapoja hyödyntäen. Sosiaalinen integrointityyli oli keskeistä, mikä näkyi erityisesti erilaisten tapahtumien ja juhlien ja niihin liittyvän yhteistyön tärkeydessä. Musiikin oppisisältöjä opetettiin myös rinnakkain muiden oppiaineiden yhteisten teemojen kanssa. Musiikin asema integroitavana aineena vaihteli matalasta kognitiosta tasaveroiseen, kognitiiviseen asemaan. Opettajan oma tausta, into ja halukkuus vaikutti olennaisesti musiikilla eheyttämisen toteutumiseen. Myös luokanopettajuus koettiin eheyttämistä helpottavana tekijänä. Keskeisimpänä tuloksena tutkimuksessa näyttäytyi hyvinvoinnin merkitys musiikilla eheyttämistä ohjaavana tekijänä. Tutkimustulosten valossa näyttääkin siltä, että opetuksen eheyttämisellä musiikin avulla on mahdollista vastata perusopetuksen tavoitteeseen oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun tukemisessa.","The purpose of this study is to find out how classroom teachers use music as part of their teaching and as a unifying factor in primary school grades 3–6. In addition, the aim is to find out which factors classroom teachers find conducive to bringing music into their cross-curricular teaching. The theoretical framework of the study presents three models of integration: the methods of horizontal integration, Bresler's integration styles and DiDomenico's perspective on the integration of teaching through music. The framework also examines the role of music in primary school grades 3–6 in the light of the basics of the 2014 basic education curriculum and the benefits of teaching through music, and examines the classroom teacher's preconditions for implementing integrative music education. The study was conducted as a qualitative case study with the help of a thematic interview. The research material was collected by interviewing four classroom teachers who had experience using music as part of their teaching. The interviews were mainly conducted using online connections. One of the interviews took place in a face-to-face meeting. The analysis of the material utilized theory-based and theory-guiding content analysis. According to the study, classroom teachers integrated music into cross-curricular teaching naturally. Integration was carried out in a variety of ways. The social integration style was central, which was particularly evident in the importance of various events and celebrations and cooperation related to them. Music lessons were also taught in parallel with common themes in other subjects. The position of music as an integrative subject ranged from low cognition to an equal, cognitive position. The teacher's own background, enthusiasm and willingness had a significant effect on the realization of integration with music. Classroom teaching was also perceived as a factor facilitating integration. The most important result of the study was the importance of well-being as a factor guiding integration through music. According to the study, it seems that by integrating music into teaching it is possible to meet the goal of basic education in supporting the holistic development of the pupils."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Luokanopettajien kokemuksia musiikin eheyttävästä käyttämisestä 3–6 –luokkien opetuksessa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"dc:creator":["Kovalainen, Laura"],"dc:date.issued":["2021"],"dc:description.abstract":["Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten luokanopettajat käyttävät musiikkia osana opetustaan ja sitä eheyttävänä tekijänä peruskoulun vuosiluokilla 3–6. Lisäksi tarkoitus on selvittää, minkä tekijöiden luokanopettajat kokevat edesauttavan musiikin tuomista oppiainerajat ylittävään opetukseensa. Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitellään eheyttämisen teoreettisina malleina horisontaalisen eheyttämisen tavat, Breslerin integrointityylit sekä DiDomenicon näkökulma opetuksen eheyttämiseen musiikin avulla. Viitekehyksessä perehdytään myös musiikin rooliin peruskoulun vuosiluokilla 3–6 vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja musiikin hyötynäkökulman valossa sekä tarkastellaan luokanopettajan edellytyksiä eheyttävän musiikkikasvatuksen toteuttamiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena teemahaastattelun avulla. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla neljää luokanopettajaa, joilla oli kokemusta musiikin käyttämisestä osana opetustaan. Haastattelut toteutettiin pääosin etäyhteyttä hyödyntämällä. Yksi haastatteluista tapahtui henkilökohtaisessa tapaamisessa. Aineiston analysoinnissa hyödynnettiin teorialähtöistä ja teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkimuksen mukaan luokanopettajat liittivät musiikkia eheyttävään opetukseen luontevasti. Eheyttämistä toteutettiin monipuolisesti eri tapoja hyödyntäen. Sosiaalinen integrointityyli oli keskeistä, mikä näkyi erityisesti erilaisten tapahtumien ja juhlien ja niihin liittyvän yhteistyön tärkeydessä. Musiikin oppisisältöjä opetettiin myös rinnakkain muiden oppiaineiden yhteisten teemojen kanssa. Musiikin asema integroitavana aineena vaihteli matalasta kognitiosta tasaveroiseen, kognitiiviseen asemaan. Opettajan oma tausta, into ja halukkuus vaikutti olennaisesti musiikilla eheyttämisen toteutumiseen. Myös luokanopettajuus koettiin eheyttämistä helpottavana tekijänä. Keskeisimpänä tuloksena tutkimuksessa näyttäytyi hyvinvoinnin merkitys musiikilla eheyttämistä ohjaavana tekijänä. Tutkimustulosten valossa näyttääkin siltä, että opetuksen eheyttämisellä musiikin avulla on mahdollista vastata perusopetuksen tavoitteeseen oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun tukemisessa.","The purpose of this study is to find out how classroom teachers use music as part of their teaching and as a unifying factor in primary school grades 3–6. In addition, the aim is to find out which factors classroom teachers find conducive to bringing music into their cross-curricular teaching. The theoretical framework of the study presents three models of integration: the methods of horizontal integration, Bresler's integration styles and DiDomenico's perspective on the integration of teaching through music. The framework also examines the role of music in primary school grades 3–6 in the light of the basics of the 2014 basic education curriculum and the benefits of teaching through music, and examines the classroom teacher's preconditions for implementing integrative music education. The study was conducted as a qualitative case study with the help of a thematic interview. The research material was collected by interviewing four classroom teachers who had experience using music as part of their teaching. The interviews were mainly conducted using online connections. One of the interviews took place in a face-to-face meeting. The analysis of the material utilized theory-based and theory-guiding content analysis. According to the study, classroom teachers integrated music into cross-curricular teaching naturally. Integration was carried out in a variety of ways. The social integration style was central, which was particularly evident in the importance of various events and celebrations and cooperation related to them. Music lessons were also taught in parallel with common themes in other subjects. The position of music as an integrative subject ranged from low cognition to an equal, cognitive position. The teacher's own background, enthusiasm and willingness had a significant effect on the realization of integration with music. Classroom teaching was also perceived as a factor facilitating integration. The most important result of the study was the importance of well-being as a factor guiding integration through music. According to the study, it seems that by integrating music into teaching it is possible to meet the goal of basic education in supporting the holistic development of the pupils."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202109133719","http://hdl.handle.net/10138/334293"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["integraatio","opetuksen eheyttäminen","musiikki","peruskoulun vuosiluokat 3–6"],"dc:title":["Luokanopettajien kokemuksia musiikin eheyttävästä käyttämisestä 3–6 –luokkien opetuksessa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:17Z"}