Työelämän tasa-arvo-ongelmien kriittinen kehysanalyysi hallitusten tasa-arvo-ohjelmista 2004–2020

Työelämän tasa-arvo on suomalaisen tasa-arvopolitiikan kannalta merkittävässä roolissa. Suomea pidetään tasa-arvon mallimaana, mutta työelämän tasa-arvoon liittyvät ongelmat nähdään olevan vielä osin ratkaisematta. Suomalaista työelämää varjostavat naisten ja miesten väliset palkkaerot, työmarkkinoiden vahva segregaatio naisten ja miesten aloihin, hoivavastuun sukupuolittuneisuus sekä naisten vähäisyys johtopaikoilla. Tutkielmassa tarkastellaan, millä tavoin tasa-arvo-ohjelmissa kehystetään työelämän tasa-arvoon liitettävät ongelmat. Palkkaeron ja työelämän segregaation, työn ja perheen yhteensovittamisen sekä johtopaikkojen tasa-arvon teemoja käytetään havainnollistamaan tasa-arvo-ohjelmissa esiintyviä tasa-arvo-ongelmia. Tutkielmalla painotetaan ongelmien representaatioiden tärkeyttä, jotta tasa-arvopoliittisia tavoitteita voidaan ajaa onnistuneesti. Tutkielmassa väitetään, että ongelman määrittely määrittää sen, miten ongelma nähdään ratkaistavaksi. Hallitusten tasa-arvo-ohjelmat ovat merkittävimpiä suomalaista tasa-arvopolitiikkaa ohjaavia asiakirjoja, joita on laadittu hallituskausittain vuodesta 2004. Ohjelmia tarkastellaan 16 vuoden ajalta, vuosien 2004–2020 ajanjaksolla. Ongelmakehysten analysoimiseksi käytetään Carol Lee Bacchin feministisdiskursiivista sekä Mieke Verloon ja Emanuela Lombardon kriittisen kehysanalyysin lähestymistapoja. Lähestymistapojen lähtökohtana on mahdollistaa tasa-arvo-ongelmien representaatioiden tulkinta tarkastelemalla ohjelmissa esitettyjä ongelmia ja niihin liitettyjä ratkaisuja, sekä keneen ongelma kohdistuu ja kenen ratkaistavissa ongelma nähdään. Suomalaisessa tasa-arvopolitiikassa ovat vuosi vuodelta yleistyneet hyvän hallinnon periaatteet ja strategisuus. Hallinnan muutoksessa tasa-arvopolitiikka teknistyy hallinnollisiksi menettelyiksi, joissa painottuvat saavutettavissa olevat tavoitteet ja selvityskulttuuri. Hallinnan muutoksen ongelmallisuus yhdistetään tasa-arvopolitiikan epäpolitisointiin, jossa tasa-arvopolitiikan arvoja ja ongelmia ei haasteta keskustelulla. Tutkielma osoittaa, että samat tai samankaltaiset työelämään liitettävät ongelmat ja ratkaisut toistuvat tarkasteluvälin tasa-arvo-ohjelmissa vuodesta toiseen. Ongelmiin liitettävät kehykset kuitenkin vaihtelevat ohjelmien välillä. Ongelmallisena tutkielmassa nähdään samojen ongelmien toistuminen ja niissä saatujen saavutusten vähäisyys. Tulokset yhdistetään suomalaisen tasa-arvopolitiikan hallinnan muutokseen ja strategisuuden korostumiseen.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2021

Author dc:creator

• Numminen, Susanna

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Social Sciences
• Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten

• tasa-arvo
• työelämä
• kehystäminen
• tasa-arvo-ohjelma
• hallinnan muutos

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202106162939

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/331319