{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/330594"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/330594","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"”Miksi koululaitos ei ole tätäkään onnistunut hoitamaan kuntoon” : retorinen analyysi Tommi Kinnusen kolumneista","abstract":"Tavoitteet. Tutkielmassani analysoin Tommi Kinnusen yle.fi-verkkopalvelussa julkaistujen kolumnien retoriikkaa. Tavoitteenani on ymmärtää tekstien asemaa suomalaisessa koulu-diskurssissa. Erityisesti olen kiinnostunut, miten niissä tuotetaan Simolan (2002b) toiveiden rationalismiin kytkeytyvää koulupuhetta. Olen myös kiinnostunut, millä tavalla niistä on luet-tavissa kytköksiä Suorannan (2008) ja Salmisen (2012) esittämiin havaintoihin opettajan roo-lista kouludiskurssissa. Menetelmät. Aineistonani on viisi Tommi Kinnusen yle.fi-verkkopalveluun kirjoittamaa koulua koskevaa kolumnia. Hyödynsin kirjallisuudentutkija James Phelanin (1996) lukijamallia tar-kastellessani kolumneissa esiintyviä lukijakonstruktioita. Tulokset ja johtopäätökset. Kolumneissa on erotettavissa kahta eri puheenlajia: tunnepuhetta ja asiantuntijapuhetta. Näistä asiantuntijapuheessa on poliittisen puheen piirteitä ja tunnepu-heessa taas esittävän puheen piirteitä. Tunnepuhe pyrkii vakuuttamaan ja suostuttelemaan lukijan kirjoittajan kannalle. Sitä tuotetaan näkyvimmin erilaisten anekdoottien muodossa. Asiantuntijapuhe taas pyrkii vaikuttamaan ja siinä käytetään argumentoinnin tukena erilaisia virallisia ja epävirallisia lähteitä. Phelanin (1996) mallin mukaisen implisiittisen lukijan erilaiset konstruktiot eivät vaikuta vaihtelevan puheen lajien mukaan suoraviivaisesti. Ei siis voida to-deta, että tunnepuhe olisi aina suunnattu suuren yleisön konstruktiolle ja asiantuntijapuhe asiantuntijakonstruktiolle. Puheen lajien vaihtelu lukijakonstruktioiden välillä tuottaakin koulu-puhetta, jossa opettaja nähdään puskurina koulun sisällä tapahtuvan toiminnan ja toiveiden rationalismin diskurssin välissä. Tällaisen puskuriroolin olemassaolon Simola (2002b) ja Sal-minen (2012) ovat esittäneet opettajalla olevan ja Kinnusen kolumneista on luettavissa merk-kejä tästä. Ilmiö vaatisi kuitenkin edelleen tarkempaa tutkimusta.","abstract_html":"Tavoitteet. Tutkielmassani analysoin Tommi Kinnusen yle.fi-verkkopalvelussa julkaistujen kolumnien retoriikkaa. Tavoitteenani on ymmärtää tekstien asemaa suomalaisessa koulu-diskurssissa. Erityisesti olen kiinnostunut, miten niissä tuotetaan Simolan (2002b) toiveiden rationalismiin kytkeytyvää koulupuhetta. Olen myös kiinnostunut, millä tavalla niistä on luet-tavissa kytköksiä Suorannan (2008) ja Salmisen (2012) esittämiin havaintoihin opettajan roo-lista kouludiskurssissa. Menetelmät. Aineistonani on viisi Tommi Kinnusen yle.fi-verkkopalveluun kirjoittamaa koulua koskevaa kolumnia. Hyödynsin kirjallisuudentutkija James Phelanin (1996) lukijamallia tar-kastellessani kolumneissa esiintyviä lukijakonstruktioita. Tulokset ja johtopäätökset. Kolumneissa on erotettavissa kahta eri puheenlajia: tunnepuhetta ja asiantuntijapuhetta. Näistä asiantuntijapuheessa on poliittisen puheen piirteitä ja tunnepu-heessa taas esittävän puheen piirteitä. Tunnepuhe pyrkii vakuuttamaan ja suostuttelemaan lukijan kirjoittajan kannalle. Sitä tuotetaan näkyvimmin erilaisten anekdoottien muodossa. Asiantuntijapuhe taas pyrkii vaikuttamaan ja siinä käytetään argumentoinnin tukena erilaisia virallisia ja epävirallisia lähteitä. Phelanin (1996) mallin mukaisen implisiittisen lukijan erilaiset konstruktiot eivät vaikuta vaihtelevan puheen lajien mukaan suoraviivaisesti. Ei siis voida to-deta, että tunnepuhe olisi aina suunnattu suuren yleisön konstruktiolle ja asiantuntijapuhe asiantuntijakonstruktiolle. Puheen lajien vaihtelu lukijakonstruktioiden välillä tuottaakin koulu-puhetta, jossa opettaja nähdään puskurina koulun sisällä tapahtuvan toiminnan ja toiveiden rationalismin diskurssin välissä. Tällaisen puskuriroolin olemassaolon Simola (2002b) ja Sal-minen (2012) ovat esittäneet opettajalla olevan ja Kinnusen kolumneista on luettavissa merk-kejä tästä. Ilmiö vaatisi kuitenkin edelleen tarkempaa tutkimusta.","abstract_has_math":false,"creators":["Kalske, Kreetta"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2021,"date_issued":"2021","date_published":"2021","updated_at":"2026-07-27T19:56:04Z","subjects":["retorinen analyysi","kolumni","kertomuksellisuus","koulupuhe"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202106032499"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202106032499","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/330594","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Kalske, Kreetta"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2021"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["retorinen analyysi","kolumni","kertomuksellisuus","koulupuhe"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202106032499","http://hdl.handle.net/10138/330594"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tavoitteet. Tutkielmassani analysoin Tommi Kinnusen yle.fi-verkkopalvelussa julkaistujen kolumnien retoriikkaa. Tavoitteenani on ymmärtää tekstien asemaa suomalaisessa koulu-diskurssissa. Erityisesti olen kiinnostunut, miten niissä tuotetaan Simolan (2002b) toiveiden rationalismiin kytkeytyvää koulupuhetta. Olen myös kiinnostunut, millä tavalla niistä on luet-tavissa kytköksiä Suorannan (2008) ja Salmisen (2012) esittämiin havaintoihin opettajan roo-lista kouludiskurssissa. Menetelmät. Aineistonani on viisi Tommi Kinnusen yle.fi-verkkopalveluun kirjoittamaa koulua koskevaa kolumnia. Hyödynsin kirjallisuudentutkija James Phelanin (1996) lukijamallia tar-kastellessani kolumneissa esiintyviä lukijakonstruktioita. Tulokset ja johtopäätökset. Kolumneissa on erotettavissa kahta eri puheenlajia: tunnepuhetta ja asiantuntijapuhetta. Näistä asiantuntijapuheessa on poliittisen puheen piirteitä ja tunnepu-heessa taas esittävän puheen piirteitä. Tunnepuhe pyrkii vakuuttamaan ja suostuttelemaan lukijan kirjoittajan kannalle. Sitä tuotetaan näkyvimmin erilaisten anekdoottien muodossa. Asiantuntijapuhe taas pyrkii vaikuttamaan ja siinä käytetään argumentoinnin tukena erilaisia virallisia ja epävirallisia lähteitä. Phelanin (1996) mallin mukaisen implisiittisen lukijan erilaiset konstruktiot eivät vaikuta vaihtelevan puheen lajien mukaan suoraviivaisesti. Ei siis voida to-deta, että tunnepuhe olisi aina suunnattu suuren yleisön konstruktiolle ja asiantuntijapuhe asiantuntijakonstruktiolle. Puheen lajien vaihtelu lukijakonstruktioiden välillä tuottaakin koulu-puhetta, jossa opettaja nähdään puskurina koulun sisällä tapahtuvan toiminnan ja toiveiden rationalismin diskurssin välissä. Tällaisen puskuriroolin olemassaolon Simola (2002b) ja Sal-minen (2012) ovat esittäneet opettajalla olevan ja Kinnusen kolumneista on luettavissa merk-kejä tästä. Ilmiö vaatisi kuitenkin edelleen tarkempaa tutkimusta.","Aims. In my thesis I analyze rhetoric of columns by Tommi Kinnunen for the yle.fi online service. My aim is to understand how they link to the Finnish educational discourse. I am particularly interested in how they produce educational discourse linked to the discourse model of education reforms formulated by education sociologist Simola (2002b). I am also interested in how texts are linked to the teacher position in discourse presented by Suoranta (2008) and Salminen (2012). Methods. The data consists of five columns written by Tommi Kinnunen for yle.fi online service. Every text relates somehow on organizing basic education. To observe different reader constructions, I have used a narrative reader theory by James Phelan (1996). Results and conclusions. Analysis produces two different rhetoric aspects: emotion rhetoric and expertise rhetoric. The latter consists of features of political rhetoric and the former with epideictic nature. Emotion rhetoric seeks to persuade reader and that is produced mostly in anecdotes. Then again expertise rhetoric has more of an influential purpose. Argumentation in that leans on information from official and unofficial sources. Then again, different constructs of an implicit reader according to Phelan's (1996) model do not seem to vary by rhetorical aspect in a straightforward manner. In other words, it can not be stated that emotional rhetoric would always be directed to a construction of a general public and expertise rhetoric to a construction of expert. Thus, variation of rhetoric used between implicit reader constructions seems to produce educational discourse in which teacher has a buffer role between the actual classroom work and reform discourse. This observation is in line with that presented by Simola (2002b) and Salminen (2012) though it would need more in depth research to make any generalizations from it."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["”Miksi koululaitos ei ole tätäkään onnistunut hoitamaan kuntoon” : retorinen analyysi Tommi Kinnusen kolumneista"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"dc:creator":["Kalske, Kreetta"],"dc:date.issued":["2021"],"dc:description.abstract":["Tavoitteet. Tutkielmassani analysoin Tommi Kinnusen yle.fi-verkkopalvelussa julkaistujen kolumnien retoriikkaa. Tavoitteenani on ymmärtää tekstien asemaa suomalaisessa koulu-diskurssissa. Erityisesti olen kiinnostunut, miten niissä tuotetaan Simolan (2002b) toiveiden rationalismiin kytkeytyvää koulupuhetta. Olen myös kiinnostunut, millä tavalla niistä on luet-tavissa kytköksiä Suorannan (2008) ja Salmisen (2012) esittämiin havaintoihin opettajan roo-lista kouludiskurssissa. Menetelmät. Aineistonani on viisi Tommi Kinnusen yle.fi-verkkopalveluun kirjoittamaa koulua koskevaa kolumnia. Hyödynsin kirjallisuudentutkija James Phelanin (1996) lukijamallia tar-kastellessani kolumneissa esiintyviä lukijakonstruktioita. Tulokset ja johtopäätökset. Kolumneissa on erotettavissa kahta eri puheenlajia: tunnepuhetta ja asiantuntijapuhetta. Näistä asiantuntijapuheessa on poliittisen puheen piirteitä ja tunnepu-heessa taas esittävän puheen piirteitä. Tunnepuhe pyrkii vakuuttamaan ja suostuttelemaan lukijan kirjoittajan kannalle. Sitä tuotetaan näkyvimmin erilaisten anekdoottien muodossa. Asiantuntijapuhe taas pyrkii vaikuttamaan ja siinä käytetään argumentoinnin tukena erilaisia virallisia ja epävirallisia lähteitä. Phelanin (1996) mallin mukaisen implisiittisen lukijan erilaiset konstruktiot eivät vaikuta vaihtelevan puheen lajien mukaan suoraviivaisesti. Ei siis voida to-deta, että tunnepuhe olisi aina suunnattu suuren yleisön konstruktiolle ja asiantuntijapuhe asiantuntijakonstruktiolle. Puheen lajien vaihtelu lukijakonstruktioiden välillä tuottaakin koulu-puhetta, jossa opettaja nähdään puskurina koulun sisällä tapahtuvan toiminnan ja toiveiden rationalismin diskurssin välissä. Tällaisen puskuriroolin olemassaolon Simola (2002b) ja Sal-minen (2012) ovat esittäneet opettajalla olevan ja Kinnusen kolumneista on luettavissa merk-kejä tästä. Ilmiö vaatisi kuitenkin edelleen tarkempaa tutkimusta.","Aims. In my thesis I analyze rhetoric of columns by Tommi Kinnunen for the yle.fi online service. My aim is to understand how they link to the Finnish educational discourse. I am particularly interested in how they produce educational discourse linked to the discourse model of education reforms formulated by education sociologist Simola (2002b). I am also interested in how texts are linked to the teacher position in discourse presented by Suoranta (2008) and Salminen (2012). Methods. The data consists of five columns written by Tommi Kinnunen for yle.fi online service. Every text relates somehow on organizing basic education. To observe different reader constructions, I have used a narrative reader theory by James Phelan (1996). Results and conclusions. Analysis produces two different rhetoric aspects: emotion rhetoric and expertise rhetoric. The latter consists of features of political rhetoric and the former with epideictic nature. Emotion rhetoric seeks to persuade reader and that is produced mostly in anecdotes. Then again expertise rhetoric has more of an influential purpose. Argumentation in that leans on information from official and unofficial sources. Then again, different constructs of an implicit reader according to Phelan's (1996) model do not seem to vary by rhetorical aspect in a straightforward manner. In other words, it can not be stated that emotional rhetoric would always be directed to a construction of a general public and expertise rhetoric to a construction of expert. Thus, variation of rhetoric used between implicit reader constructions seems to produce educational discourse in which teacher has a buffer role between the actual classroom work and reform discourse. This observation is in line with that presented by Simola (2002b) and Salminen (2012) though it would need more in depth research to make any generalizations from it."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202106032499","http://hdl.handle.net/10138/330594"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["retorinen analyysi","kolumni","kertomuksellisuus","koulupuhe"],"dc:title":["”Miksi koululaitos ei ole tätäkään onnistunut hoitamaan kuntoon” : retorinen analyysi Tommi Kinnusen kolumneista"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:04Z"}