{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/330578"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/330578","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Kielitietoisuus ja limittäiskieleily opetuksen resursseina : opettajien kokemuksia Kielitietoinen samanaikaisopetus -pilotista.","abstract":"Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opettajien kokemuksia Kielitietoinen samanaikaisopetus -pilottihankkeesta, joka on toteutettu Helsingin kouluissa. Tutkimustehtäväni on kartoittaa opettajien kokemuksia pilotin suunnittelusta, toteutuksesta, mahdollisista pilotin myötä seuranneista vaikutuksista tai muutoksista sekä limittäiskieleilyn hyödyntämisestä opetuksessa. Tutkimukseni tärkeimpinä käsitteitä ovat kielitietoisuus, monikielisyys ja limittäiskieleily. Lisäksi tarkastelen peruskoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta oman äidinkielen opetusta, valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta ja yleisesti monikielisyyttä Suomen kouluissa. Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Erittelen tutkimuksessani puolistrukturoidun haastattelun avulla kerättyä aineistoa ja analysoin siitä esiin nousevia teemoja. Aineisto koostuu kuuden pilottihankkeeseen osallistuneen opettajan haastattelusta. Aineistossa ääneen pääsevät oman äidinkielen opettajat, luokanopettaja, aineenopettaja sekä suomi toisena kielenä -opettaja. Kokemuksissa tulevat esille sekä ylä- että alakoulun näkökulmat. Tutkimukseni tulokset antavat osviittaa siitä, millaista kielitietoinen samanaikaisopetus voi käytännössä olla ja millaisia ajatuksia pilotin aikana limittäiskieleilyä hyödyntävästä, monikielisestä ja kielitietoisesta opetuksesta on opettajilla herännyt. Päätulosteni mukaan ylä- ja alakoulussa oli työn pedagogisessa suunnittelussa opettajien välisiä eroja, jotka riippuivat opettajan erikoistumisalasta. Suunnittelussa esimerkiksi koetiin aikataulullisia ja rakenteellisia haasteita. Pilotin toteuttamisessa eroiksi muodostuivat eri kielien käyttötavat eli kielet asettuivat opetuksessa tarkastelun kohteeksi tai olivat mukana opetuksen ohella tukemassa oppimista. Vaikuttavuudesta nostettiin esiin: kielitaidon kehittymistä, muutoksia motivaatiossa, vertaisen ja omaan kielitaitoon suhtautumisen muutoksia, oppimista ja tukea työssä, oppilaantuntemusta sekä pilotin ulkopuolisten opettajien myönteistä kiinnostusta ja vanhempien vaihtelevaa palautetta. Limittäiskieleilyn hyödyntäminen ja eri kielien käyttö oppitunneilla esiintyi eri tavoin, ja opettajan rooli monikielisessä vuorovaikutuksessa näyttäytyi erilaisena opettajien eri pätevyyksien mukaan. Opettajat pitivät pilottia yleisesti ottaen myönteisenä, hyödyllisenä ja tarpeellisena. He kokivat, että pilotin kaltaiselle kielitietoiselle samanaikaisopetukselle, jossa oman äidinkielen opettajat toimivat yhteistyössä muiden opettajien kanssa, on tarvetta ja siitä on ollut monella tavalla hyötyä. Tämä viestinee jonkinlaisesta koetun kielellisen tuen ja monikielisyyden sekä oman kielen käytön normalisoitumisen puutteesta tai vähäisyydestä perusopetuksessa ennen pilottia.","abstract_html":"Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opettajien kokemuksia Kielitietoinen samanaikaisopetus -pilottihankkeesta, joka on toteutettu Helsingin kouluissa. Tutkimustehtäväni on kartoittaa opettajien kokemuksia pilotin suunnittelusta, toteutuksesta, mahdollisista pilotin myötä seuranneista vaikutuksista tai muutoksista sekä limittäiskieleilyn hyödyntämisestä opetuksessa. Tutkimukseni tärkeimpinä käsitteitä ovat kielitietoisuus, monikielisyys ja limittäiskieleily. Lisäksi tarkastelen peruskoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta oman äidinkielen opetusta, valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta ja yleisesti monikielisyyttä Suomen kouluissa. Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Erittelen tutkimuksessani puolistrukturoidun haastattelun avulla kerättyä aineistoa ja analysoin siitä esiin nousevia teemoja. Aineisto koostuu kuuden pilottihankkeeseen osallistuneen opettajan haastattelusta. Aineistossa ääneen pääsevät oman äidinkielen opettajat, luokanopettaja, aineenopettaja sekä suomi toisena kielenä -opettaja. Kokemuksissa tulevat esille sekä ylä- että alakoulun näkökulmat. Tutkimukseni tulokset antavat osviittaa siitä, millaista kielitietoinen samanaikaisopetus voi käytännössä olla ja millaisia ajatuksia pilotin aikana limittäiskieleilyä hyödyntävästä, monikielisestä ja kielitietoisesta opetuksesta on opettajilla herännyt. Päätulosteni mukaan ylä- ja alakoulussa oli työn pedagogisessa suunnittelussa opettajien välisiä eroja, jotka riippuivat opettajan erikoistumisalasta. Suunnittelussa esimerkiksi koetiin aikataulullisia ja rakenteellisia haasteita. Pilotin toteuttamisessa eroiksi muodostuivat eri kielien käyttötavat eli kielet asettuivat opetuksessa tarkastelun kohteeksi tai olivat mukana opetuksen ohella tukemassa oppimista. Vaikuttavuudesta nostettiin esiin: kielitaidon kehittymistä, muutoksia motivaatiossa, vertaisen ja omaan kielitaitoon suhtautumisen muutoksia, oppimista ja tukea työssä, oppilaantuntemusta sekä pilotin ulkopuolisten opettajien myönteistä kiinnostusta ja vanhempien vaihtelevaa palautetta. Limittäiskieleilyn hyödyntäminen ja eri kielien käyttö oppitunneilla esiintyi eri tavoin, ja opettajan rooli monikielisessä vuorovaikutuksessa näyttäytyi erilaisena opettajien eri pätevyyksien mukaan. Opettajat pitivät pilottia yleisesti ottaen myönteisenä, hyödyllisenä ja tarpeellisena. He kokivat, että pilotin kaltaiselle kielitietoiselle samanaikaisopetukselle, jossa oman äidinkielen opettajat toimivat yhteistyössä muiden opettajien kanssa, on tarvetta ja siitä on ollut monella tavalla hyötyä. Tämä viestinee jonkinlaisesta koetun kielellisen tuen ja monikielisyyden sekä oman kielen käytön normalisoitumisen puutteesta tai vähäisyydestä perusopetuksessa ennen pilottia.","abstract_has_math":false,"creators":["Cimili, Dorentina"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2021,"date_issued":"2021","date_published":"2021","updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z","subjects":["Kielitietoinen samanaikaisopetus -pilotti","kielellinen tietoisuus","samanaikaisopetus","limittäiskieleily","monikielisyys","kaksikielisyys"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202106032511"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202106032511","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/330578","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Cimili, Dorentina"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2021"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Kielitietoinen samanaikaisopetus -pilotti","kielellinen tietoisuus","samanaikaisopetus","limittäiskieleily","monikielisyys","kaksikielisyys"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202106032511","http://hdl.handle.net/10138/330578"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opettajien kokemuksia Kielitietoinen samanaikaisopetus -pilottihankkeesta, joka on toteutettu Helsingin kouluissa. Tutkimustehtäväni on kartoittaa opettajien kokemuksia pilotin suunnittelusta, toteutuksesta, mahdollisista pilotin myötä seuranneista vaikutuksista tai muutoksista sekä limittäiskieleilyn hyödyntämisestä opetuksessa. Tutkimukseni tärkeimpinä käsitteitä ovat kielitietoisuus, monikielisyys ja limittäiskieleily. Lisäksi tarkastelen peruskoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta oman äidinkielen opetusta, valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta ja yleisesti monikielisyyttä Suomen kouluissa. Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Erittelen tutkimuksessani puolistrukturoidun haastattelun avulla kerättyä aineistoa ja analysoin siitä esiin nousevia teemoja. Aineisto koostuu kuuden pilottihankkeeseen osallistuneen opettajan haastattelusta. Aineistossa ääneen pääsevät oman äidinkielen opettajat, luokanopettaja, aineenopettaja sekä suomi toisena kielenä -opettaja. Kokemuksissa tulevat esille sekä ylä- että alakoulun näkökulmat. Tutkimukseni tulokset antavat osviittaa siitä, millaista kielitietoinen samanaikaisopetus voi käytännössä olla ja millaisia ajatuksia pilotin aikana limittäiskieleilyä hyödyntävästä, monikielisestä ja kielitietoisesta opetuksesta on opettajilla herännyt. Päätulosteni mukaan ylä- ja alakoulussa oli työn pedagogisessa suunnittelussa opettajien välisiä eroja, jotka riippuivat opettajan erikoistumisalasta. Suunnittelussa esimerkiksi koetiin aikataulullisia ja rakenteellisia haasteita. Pilotin toteuttamisessa eroiksi muodostuivat eri kielien käyttötavat eli kielet asettuivat opetuksessa tarkastelun kohteeksi tai olivat mukana opetuksen ohella tukemassa oppimista. Vaikuttavuudesta nostettiin esiin: kielitaidon kehittymistä, muutoksia motivaatiossa, vertaisen ja omaan kielitaitoon suhtautumisen muutoksia, oppimista ja tukea työssä, oppilaantuntemusta sekä pilotin ulkopuolisten opettajien myönteistä kiinnostusta ja vanhempien vaihtelevaa palautetta. Limittäiskieleilyn hyödyntäminen ja eri kielien käyttö oppitunneilla esiintyi eri tavoin, ja opettajan rooli monikielisessä vuorovaikutuksessa näyttäytyi erilaisena opettajien eri pätevyyksien mukaan. Opettajat pitivät pilottia yleisesti ottaen myönteisenä, hyödyllisenä ja tarpeellisena. He kokivat, että pilotin kaltaiselle kielitietoiselle samanaikaisopetukselle, jossa oman äidinkielen opettajat toimivat yhteistyössä muiden opettajien kanssa, on tarvetta ja siitä on ollut monella tavalla hyötyä. Tämä viestinee jonkinlaisesta koetun kielellisen tuen ja monikielisyyden sekä oman kielen käytön normalisoitumisen puutteesta tai vähäisyydestä perusopetuksessa ennen pilottia.","The aim of this research is to clarify experiences of six teachers with different qualifications about Language awareness in a simultaneous teaching -pilot program. This program has been implemented in schools in Helsinki. My objective in this research is to sort out teachers’ experiences about planning, implementation, possible effects, or changes within this program and how translanguaging has been used in teaching. Important theoretical concepts of this research are language awareness and translanguaging. In addition, I examine mother tongue teaching, Finnish as a second language teaching, preparatory teaching for newly arrived students and multilingualism in Finnish schools from the perspectives of Finnish school system and Finnish primary school curriculum. The character of this research is qualitative content analysis. In this research I will specify the material which I have collected by using semi-structured interviews and I will present themes that were established from the material. The material contains interviews of six teachers which have been part of the pilot program. In the material we can hear experiences of mother tongue teachers, class teacher, subject teacher, and Finnish as a second language -teacher, from the middle and elementary school point of view. The results of my research give indication about capabilities of language awareness simultaneous teaching in practice and what types of thoughts teachers have about multilingual, language awareness and translanguaging utilised in teaching during this pilot program. The main results of my research indicate that middle and elementary schools have differences between teachers pedagogical planning which depend on the qualifications of the teachers. In planning, structural challenges and difficulties occurred during scheduling. In the implementation there were differences in using different languages, for example the languages were centre of the teaching or part of teaching to support learning. Experiences of possible effects of the pilot program were developed in language skills, changes in motivation, individual and peer attitude in language skills, learning and support in work, knowing students, interests of teachers outside of the pilot program and parents’ varying feedback. Utilizing translanguaging and various types of languages in classes appeared dissimilar and the teacher’s role in multilingual interaction differed based on the qualifications of the teacher. The teachers experienced the pilot program overall as a positive, useful, and necessary matter. The need for this kind of language awareness simultaneous teaching in which mother tongue teachers work together with other teachers were reflected within the teachers’ experiences. There were many advantages which display that there might be a lack or shortage in linguistic support and in multilingualism becoming a norm in the Finnish comprehensive school."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Kielitietoisuus ja limittäiskieleily opetuksen resursseina : opettajien kokemuksia Kielitietoinen samanaikaisopetus -pilotista."]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"dc:creator":["Cimili, Dorentina"],"dc:date.issued":["2021"],"dc:description.abstract":["Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää opettajien kokemuksia Kielitietoinen samanaikaisopetus -pilottihankkeesta, joka on toteutettu Helsingin kouluissa. Tutkimustehtäväni on kartoittaa opettajien kokemuksia pilotin suunnittelusta, toteutuksesta, mahdollisista pilotin myötä seuranneista vaikutuksista tai muutoksista sekä limittäiskieleilyn hyödyntämisestä opetuksessa. Tutkimukseni tärkeimpinä käsitteitä ovat kielitietoisuus, monikielisyys ja limittäiskieleily. Lisäksi tarkastelen peruskoulun ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden näkökulmasta oman äidinkielen opetusta, valmistavaa opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta ja yleisesti monikielisyyttä Suomen kouluissa. Tutkimukseni on luonteeltaan kvalitatiivinen sisällönanalyysi. Erittelen tutkimuksessani puolistrukturoidun haastattelun avulla kerättyä aineistoa ja analysoin siitä esiin nousevia teemoja. Aineisto koostuu kuuden pilottihankkeeseen osallistuneen opettajan haastattelusta. Aineistossa ääneen pääsevät oman äidinkielen opettajat, luokanopettaja, aineenopettaja sekä suomi toisena kielenä -opettaja. Kokemuksissa tulevat esille sekä ylä- että alakoulun näkökulmat. Tutkimukseni tulokset antavat osviittaa siitä, millaista kielitietoinen samanaikaisopetus voi käytännössä olla ja millaisia ajatuksia pilotin aikana limittäiskieleilyä hyödyntävästä, monikielisestä ja kielitietoisesta opetuksesta on opettajilla herännyt. Päätulosteni mukaan ylä- ja alakoulussa oli työn pedagogisessa suunnittelussa opettajien välisiä eroja, jotka riippuivat opettajan erikoistumisalasta. Suunnittelussa esimerkiksi koetiin aikataulullisia ja rakenteellisia haasteita. Pilotin toteuttamisessa eroiksi muodostuivat eri kielien käyttötavat eli kielet asettuivat opetuksessa tarkastelun kohteeksi tai olivat mukana opetuksen ohella tukemassa oppimista. Vaikuttavuudesta nostettiin esiin: kielitaidon kehittymistä, muutoksia motivaatiossa, vertaisen ja omaan kielitaitoon suhtautumisen muutoksia, oppimista ja tukea työssä, oppilaantuntemusta sekä pilotin ulkopuolisten opettajien myönteistä kiinnostusta ja vanhempien vaihtelevaa palautetta. Limittäiskieleilyn hyödyntäminen ja eri kielien käyttö oppitunneilla esiintyi eri tavoin, ja opettajan rooli monikielisessä vuorovaikutuksessa näyttäytyi erilaisena opettajien eri pätevyyksien mukaan. Opettajat pitivät pilottia yleisesti ottaen myönteisenä, hyödyllisenä ja tarpeellisena. He kokivat, että pilotin kaltaiselle kielitietoiselle samanaikaisopetukselle, jossa oman äidinkielen opettajat toimivat yhteistyössä muiden opettajien kanssa, on tarvetta ja siitä on ollut monella tavalla hyötyä. Tämä viestinee jonkinlaisesta koetun kielellisen tuen ja monikielisyyden sekä oman kielen käytön normalisoitumisen puutteesta tai vähäisyydestä perusopetuksessa ennen pilottia.","The aim of this research is to clarify experiences of six teachers with different qualifications about Language awareness in a simultaneous teaching -pilot program. This program has been implemented in schools in Helsinki. My objective in this research is to sort out teachers’ experiences about planning, implementation, possible effects, or changes within this program and how translanguaging has been used in teaching. Important theoretical concepts of this research are language awareness and translanguaging. In addition, I examine mother tongue teaching, Finnish as a second language teaching, preparatory teaching for newly arrived students and multilingualism in Finnish schools from the perspectives of Finnish school system and Finnish primary school curriculum. The character of this research is qualitative content analysis. In this research I will specify the material which I have collected by using semi-structured interviews and I will present themes that were established from the material. The material contains interviews of six teachers which have been part of the pilot program. In the material we can hear experiences of mother tongue teachers, class teacher, subject teacher, and Finnish as a second language -teacher, from the middle and elementary school point of view. The results of my research give indication about capabilities of language awareness simultaneous teaching in practice and what types of thoughts teachers have about multilingual, language awareness and translanguaging utilised in teaching during this pilot program. The main results of my research indicate that middle and elementary schools have differences between teachers pedagogical planning which depend on the qualifications of the teachers. In planning, structural challenges and difficulties occurred during scheduling. In the implementation there were differences in using different languages, for example the languages were centre of the teaching or part of teaching to support learning. Experiences of possible effects of the pilot program were developed in language skills, changes in motivation, individual and peer attitude in language skills, learning and support in work, knowing students, interests of teachers outside of the pilot program and parents’ varying feedback. Utilizing translanguaging and various types of languages in classes appeared dissimilar and the teacher’s role in multilingual interaction differed based on the qualifications of the teacher. The teachers experienced the pilot program overall as a positive, useful, and necessary matter. The need for this kind of language awareness simultaneous teaching in which mother tongue teachers work together with other teachers were reflected within the teachers’ experiences. There were many advantages which display that there might be a lack or shortage in linguistic support and in multilingualism becoming a norm in the Finnish comprehensive school."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202106032511","http://hdl.handle.net/10138/330578"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Kielitietoinen samanaikaisopetus -pilotti","kielellinen tietoisuus","samanaikaisopetus","limittäiskieleily","monikielisyys","kaksikielisyys"],"dc:title":["Kielitietoisuus ja limittäiskieleily opetuksen resursseina : opettajien kokemuksia Kielitietoinen samanaikaisopetus -pilotista."]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z"}