{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/325305"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/325305","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Pretreatment Tumor Sampling and Prognostic Factors in Patients with Soft Tissue Sarcoma of the Head and Neck","abstract":"Tutkimuksen aiheena oli pään ja kaulan alueen pehmytkudossarkoomapotilaiden hoitoa edeltävän näytteenoton merkitys potilaiden toipumiseen ja selvittää, mitkä olivat tärkeimmät ennustetekijät potilaiden selviytymisen kannalta. Sarkoomat ovat heterogeeninen joukko harvinaisia pahanlaatuisia kasvaimia. Pehmytkudossarkoomat voivat olla peräisin esimerkiksi rasva- tai lihaskudoksesta, verisuonista tai muista tukikudoksista. Tavallisin ensioire sarkoomapotilaalla on kivuton patti. Sarkoomien hoidossa on tavanomaista, että leikkausta edeltävä diagnoosi jää epämääräiseksi johtuen taudin harvinaisuudesta ja näytteen arvioinnin vaikeudesta. Tutkimme diagnoosia edeltävän näytteenoton vaikutusta leikkaustulokseen ja uusintaleikkausten tarpeeseen. Lisäksi määritimme ennustetekijät ja teimme elinaika-analyysin. Tutkimuksen aineisto koostui kaikista Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa vuosina 2005–2017 pään ja kaulan alueen pehmytkudossarkooma hoidetuista potilaista, joita oli yhteensä 63 kappaletta. Hoitoa edeltävän sarkoomadiagnoosin puuttuminen oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä huonompaan leikkaustulokseen. Ensimmäinen leikkaus muualla kuin yliopistosairaalassa oli yhteydessä uusintaleikkauksen tarpeeseen. Kokonaiseloonjääminen kolmen vuoden kohdalla oli 68 %, tautispesifiselle eloonjäämiselle vastaava arvo oli 71 % ja uusiutumavapaalle eloonjäämiselle 61 %. Kasvaimen korkea erilaistumisaste ja yli 5 cm koko osoittivat lyhyempää tautispesifistä eloonjäämistä tätä pienempiin kasvaimiin verrattaessa. Pään ja kaulan alueen pehmytkudossarkoomapotilaiden hoito tulisi keskittää yliopistollisiin keskussairaaloihin, joissa on tarvittavaa ammattitaitoa näiden harvinaisten ja luonteeltaan vaihtelevien kasvaimien hoitoa varten. Siten moniammatillinen ryhmä voi arvioida tapauskohtaisesti hoidon etenemisen. Päätöksenteko neulanäytteen, avonäytteenoton ja suoraan leikkaukseen etenemisen välillä tulee tehdä tuumorin sijainnin ja koon perusteella.","abstract_html":"Tutkimuksen aiheena oli pään ja kaulan alueen pehmytkudossarkoomapotilaiden hoitoa edeltävän näytteenoton merkitys potilaiden toipumiseen ja selvittää, mitkä olivat tärkeimmät ennustetekijät potilaiden selviytymisen kannalta. Sarkoomat ovat heterogeeninen joukko harvinaisia pahanlaatuisia kasvaimia. Pehmytkudossarkoomat voivat olla peräisin esimerkiksi rasva- tai lihaskudoksesta, verisuonista tai muista tukikudoksista. Tavallisin ensioire sarkoomapotilaalla on kivuton patti. Sarkoomien hoidossa on tavanomaista, että leikkausta edeltävä diagnoosi jää epämääräiseksi johtuen taudin harvinaisuudesta ja näytteen arvioinnin vaikeudesta. Tutkimme diagnoosia edeltävän näytteenoton vaikutusta leikkaustulokseen ja uusintaleikkausten tarpeeseen. Lisäksi määritimme ennustetekijät ja teimme elinaika-analyysin. Tutkimuksen aineisto koostui kaikista Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa vuosina 2005–2017 pään ja kaulan alueen pehmytkudossarkooma hoidetuista potilaista, joita oli yhteensä 63 kappaletta. Hoitoa edeltävän sarkoomadiagnoosin puuttuminen oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä huonompaan leikkaustulokseen. Ensimmäinen leikkaus muualla kuin yliopistosairaalassa oli yhteydessä uusintaleikkauksen tarpeeseen. Kokonaiseloonjääminen kolmen vuoden kohdalla oli 68 %, tautispesifiselle eloonjäämiselle vastaava arvo oli 71 % ja uusiutumavapaalle eloonjäämiselle 61 %. Kasvaimen korkea erilaistumisaste ja yli 5 cm koko osoittivat lyhyempää tautispesifistä eloonjäämistä tätä pienempiin kasvaimiin verrattaessa. Pään ja kaulan alueen pehmytkudossarkoomapotilaiden hoito tulisi keskittää yliopistollisiin keskussairaaloihin, joissa on tarvittavaa ammattitaitoa näiden harvinaisten ja luonteeltaan vaihtelevien kasvaimien hoitoa varten. Siten moniammatillinen ryhmä voi arvioida tapauskohtaisesti hoidon etenemisen. Päätöksenteko neulanäytteen, avonäytteenoton ja suoraan leikkaukseen etenemisen välillä tulee tehdä tuumorin sijainnin ja koon perusteella.","abstract_has_math":false,"creators":["Roos, Johan"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2020,"date_issued":"2020","date_published":"2020","updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z","subjects":["Sarkooma","ennustetekijät","diagnoosi","eloonjäämisanalyysi"],"languages":["eng"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202101271380"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202101271380","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/325305","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Roos, Johan"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2020"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Sarkooma","ennustetekijät","diagnoosi","eloonjäämisanalyysi"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["eng"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202101271380","http://hdl.handle.net/10138/325305"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkimuksen aiheena oli pään ja kaulan alueen pehmytkudossarkoomapotilaiden hoitoa edeltävän näytteenoton merkitys potilaiden toipumiseen ja selvittää, mitkä olivat tärkeimmät ennustetekijät potilaiden selviytymisen kannalta. Sarkoomat ovat heterogeeninen joukko harvinaisia pahanlaatuisia kasvaimia. Pehmytkudossarkoomat voivat olla peräisin esimerkiksi rasva- tai lihaskudoksesta, verisuonista tai muista tukikudoksista. Tavallisin ensioire sarkoomapotilaalla on kivuton patti. Sarkoomien hoidossa on tavanomaista, että leikkausta edeltävä diagnoosi jää epämääräiseksi johtuen taudin harvinaisuudesta ja näytteen arvioinnin vaikeudesta. Tutkimme diagnoosia edeltävän näytteenoton vaikutusta leikkaustulokseen ja uusintaleikkausten tarpeeseen. Lisäksi määritimme ennustetekijät ja teimme elinaika-analyysin. Tutkimuksen aineisto koostui kaikista Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa vuosina 2005–2017 pään ja kaulan alueen pehmytkudossarkooma hoidetuista potilaista, joita oli yhteensä 63 kappaletta. Hoitoa edeltävän sarkoomadiagnoosin puuttuminen oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä huonompaan leikkaustulokseen. Ensimmäinen leikkaus muualla kuin yliopistosairaalassa oli yhteydessä uusintaleikkauksen tarpeeseen. Kokonaiseloonjääminen kolmen vuoden kohdalla oli 68 %, tautispesifiselle eloonjäämiselle vastaava arvo oli 71 % ja uusiutumavapaalle eloonjäämiselle 61 %. Kasvaimen korkea erilaistumisaste ja yli 5 cm koko osoittivat lyhyempää tautispesifistä eloonjäämistä tätä pienempiin kasvaimiin verrattaessa. Pään ja kaulan alueen pehmytkudossarkoomapotilaiden hoito tulisi keskittää yliopistollisiin keskussairaaloihin, joissa on tarvittavaa ammattitaitoa näiden harvinaisten ja luonteeltaan vaihtelevien kasvaimien hoitoa varten. Siten moniammatillinen ryhmä voi arvioida tapauskohtaisesti hoidon etenemisen. Päätöksenteko neulanäytteen, avonäytteenoton ja suoraan leikkaukseen etenemisen välillä tulee tehdä tuumorin sijainnin ja koon perusteella.","Abstract Background: Insufficient preoperative work-up and consequent intralesional or marginal resection of soft tissue sarcomas of the head and neck (STSHNs) is common. Methods: This retrospective cohort study comprised 63 patients with STSHN treated at the Helsinki University Hospital between 2005 and 2017. We assessed the effect of pretreatment tumor sampling on surgical margin status and need for supplemental surgery, as well as prognostic factors and survival. Results: The lack of representative pretreatment biopsy specimen was associated with unfavorable margin status. Primary surgery at a non-academic center was associated with need for supplemental surgery. The 3-year overall survival (OS) was 68%, disease-specific survival (DSS) 71%, and recurrence-free survival (RFS) 61%. Higher tumor grade and primary tumor size over 5 cm were associated with reduced DSS. Conclusions: Diagnosis and management of STSHNs should be centralized to experienced academic centers. Decision-making between needle biopsy, open biopsy, or upfront radical surgery depends on tumor location and size. Keywords: head and neck sarcoma, prognostic factors, pretreatment work-up, survival, single-center experience"]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Pretreatment Tumor Sampling and Prognostic Factors in Patients with Soft Tissue Sarcoma of the Head and Neck"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Medicine","Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten"],"dc:creator":["Roos, Johan"],"dc:date.issued":["2020"],"dc:description.abstract":["Tutkimuksen aiheena oli pään ja kaulan alueen pehmytkudossarkoomapotilaiden hoitoa edeltävän näytteenoton merkitys potilaiden toipumiseen ja selvittää, mitkä olivat tärkeimmät ennustetekijät potilaiden selviytymisen kannalta. Sarkoomat ovat heterogeeninen joukko harvinaisia pahanlaatuisia kasvaimia. Pehmytkudossarkoomat voivat olla peräisin esimerkiksi rasva- tai lihaskudoksesta, verisuonista tai muista tukikudoksista. Tavallisin ensioire sarkoomapotilaalla on kivuton patti. Sarkoomien hoidossa on tavanomaista, että leikkausta edeltävä diagnoosi jää epämääräiseksi johtuen taudin harvinaisuudesta ja näytteen arvioinnin vaikeudesta. Tutkimme diagnoosia edeltävän näytteenoton vaikutusta leikkaustulokseen ja uusintaleikkausten tarpeeseen. Lisäksi määritimme ennustetekijät ja teimme elinaika-analyysin. Tutkimuksen aineisto koostui kaikista Helsingin Yliopistollisessa Keskussairaalassa vuosina 2005–2017 pään ja kaulan alueen pehmytkudossarkooma hoidetuista potilaista, joita oli yhteensä 63 kappaletta. Hoitoa edeltävän sarkoomadiagnoosin puuttuminen oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä huonompaan leikkaustulokseen. Ensimmäinen leikkaus muualla kuin yliopistosairaalassa oli yhteydessä uusintaleikkauksen tarpeeseen. Kokonaiseloonjääminen kolmen vuoden kohdalla oli 68 %, tautispesifiselle eloonjäämiselle vastaava arvo oli 71 % ja uusiutumavapaalle eloonjäämiselle 61 %. Kasvaimen korkea erilaistumisaste ja yli 5 cm koko osoittivat lyhyempää tautispesifistä eloonjäämistä tätä pienempiin kasvaimiin verrattaessa. Pään ja kaulan alueen pehmytkudossarkoomapotilaiden hoito tulisi keskittää yliopistollisiin keskussairaaloihin, joissa on tarvittavaa ammattitaitoa näiden harvinaisten ja luonteeltaan vaihtelevien kasvaimien hoitoa varten. Siten moniammatillinen ryhmä voi arvioida tapauskohtaisesti hoidon etenemisen. Päätöksenteko neulanäytteen, avonäytteenoton ja suoraan leikkaukseen etenemisen välillä tulee tehdä tuumorin sijainnin ja koon perusteella.","Abstract Background: Insufficient preoperative work-up and consequent intralesional or marginal resection of soft tissue sarcomas of the head and neck (STSHNs) is common. Methods: This retrospective cohort study comprised 63 patients with STSHN treated at the Helsinki University Hospital between 2005 and 2017. We assessed the effect of pretreatment tumor sampling on surgical margin status and need for supplemental surgery, as well as prognostic factors and survival. Results: The lack of representative pretreatment biopsy specimen was associated with unfavorable margin status. Primary surgery at a non-academic center was associated with need for supplemental surgery. The 3-year overall survival (OS) was 68%, disease-specific survival (DSS) 71%, and recurrence-free survival (RFS) 61%. Higher tumor grade and primary tumor size over 5 cm were associated with reduced DSS. Conclusions: Diagnosis and management of STSHNs should be centralized to experienced academic centers. Decision-making between needle biopsy, open biopsy, or upfront radical surgery depends on tumor location and size. Keywords: head and neck sarcoma, prognostic factors, pretreatment work-up, survival, single-center experience"],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202101271380","http://hdl.handle.net/10138/325305"],"dc:language.iso":["eng"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Sarkooma","ennustetekijät","diagnoosi","eloonjäämisanalyysi"],"dc:title":["Pretreatment Tumor Sampling and Prognostic Factors in Patients with Soft Tissue Sarcoma of the Head and Neck"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z"}