Inklusiivisuuden tiloja ja erityisyyden rajoja

Koulujärjestelmämme rakentuu käsityksille normaalista ja poikkeavasta. Erityispedagogiikan ja kaksoisjärjestelmän pohja on oppilaiden luokittelussa, valikoinnissa ja erityisyyden nimeämisessä. Erityisyyden tai normaaliuden ontologioita ei kuitenkaan olla juurikaan määritelty, ja koulujärjestelmän sisällä niihin on sen sijaan suhtauduttu itsestäänselvyyksinä. Koulun kaksoisjärjestelmän puitteissa oppilaiden yhdenvertaisuus ei ole toteutunut. Inklusiivisen kasvatuksen ideologinen tavoite on purkaa kaksoisjärjestelmän toiseuttavia rakenteita ja uusintaa niin ajattelu- kuin puhetapoja suhteessa siihen, mitä on pidetty poikkeavana. Tavoitteena on kaikille yhteinen, yhdenvertainen koulu. Tansania on yksi maailman köyhimmistä valtioista. Sen koulujärjestelmää on pyritty sen itsenäistymisen jälkeen rakentamaan inklusiiviseksi, mutta silti jopa kaksi miljoonaa vammaista lasta jää yhä järjestelmän ulkopuolelle. Tansanian kulttuurissa vallitsee myös yhä taikauskoisia ajatuksia vammaisuudesta ja sen taustasyistä. Uskomusten seurauksena vammaiset ihmiset kohtaavat syrjintää ja jopa väkivaltaa. Tämän Pro Gradu –tutkielman tarkoitus on tarkastella tansanialaisten kasvatustieteen opiskelijoiden inklusiivisuuden kuvauksia. Kiinnostuksen kohteena on myös se, kuinka erityisyys diskursiivisesti näissä kuvauksissa rakentuu ja asemoituu. Tutkimusote on laadullinen ja nojaa sosiaalisen konstruktionismin näkökulmaan.Tutkimukseen haastateltiin kahta kasvatustieteen opiskelijaa Dar es Salaamin yliopistosta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin ja analysoitiin diskurssianalyyttisesti. Haastateltavat tuottivat puheissaan keskenään ristiriitaisia inklusiivisuuden kuvauksia. Erityisyyspuhetta leimasi normaali - epänormaali -dikotomia, jossa epänormaalius yhtäläistettiin vammaisuuteen. Inklusiivisuus nähtiin toisinaan ehtoja sisältävänä, toisinaan ehdottomana. Haastateltavat operoivat kuvauksissaan erityisyyden vyöhykkeellä, jonka sisä- ja ulkopuolella he liikkuivat riippuen siitä, kuinka kontekstoivat itsensä tuottamissaan kuvauksissa. Tulosten perusteella voidaan arvioida, että inklusiivisuuden ja yhteiskunnassa vielä elävien, erityisyyttä ja vammaisuutta koskevien ennakkoluulojen välinen ristiriita sävyttää myös haastateltavien ammatillisuuden rajapintoja.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2020

Author dc:creator

• Marjoniemi, Minna-Mari

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutus
• University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Teacher Education
• Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Lärarutbildning

• inklusiivinen kasvatus
• erityisyys
• vammaisuus

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202101071072

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/324153