"Voice Inside My Head" : Productive Agencies in Talk Audio Use

Tutkielma tarkastelee puheperusteisten (eng. talk audio) digitaalisten tuotteiden käytön vaikutusta toimijuuteen. Human computer interaction (HCI) ja Science Technology Studies (STS) -keskusteluissa visuaaliset tuotteet ovat useimmiten keskiössä, minkä vuoksi toimijuuden tarkastelu myös puheperusteisten tuotteiden yhteydessä on tarpeellista. Eksploratiivisen työn aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla kahdessa kulttuuriltaan ja yhteiskuntarakenteeltaan erilaisessa ympäristössä: urbaanissa Bangaloressa, Intiassa (n=8) ja Tukholmassa, Ruotsissa (n=8). Käsite talk audio luotiin aineistonkeruun yhteydessä, ja sillä viitataan puheperuisteisiin tuotteisiin. Näkökulma sosiaaliseen toimintaan ja toimijuuteen pohjautuu Anthony Giddensin lähestymistapaan. Toimijuuden rakentumista tietoisella ja vähemmän tietoisella tasolla analysoidaan puolestaan Michael Bullin ja Tia DeNoran kuvaaman käsitteistön avulla. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten nuoret rakentavat toimijuuden muotoja puheperusteisten tuotteiden käyttäjinä ja miten he liittävät toimijuuden muotoja näihin tuotteisiin. Tuloksista selviää, että tietoisella tasolla nuoret pyrkivät kuuntelemaan puheperusteisia tuotteita, jotta he voivat hallita toimijuuttaan ympäristönsä ja ajatusmaailmansa suhteen. He haluavat esimerkiksi välttää kaupungin melua, paeta arkisen elämän toistuvuutta tai koettavat kontrolloida ajatuksiaan, tunteitaan tai yksinäisyyden kokemusta. Vähemmän tietoisella tasolla nuoret rakensivat toimijuutta hallitakseen tunnetilojaan, mutta kokivat, että toimintaa oli vaikea pukea sanoiksi. Kun siirryttiin vertailemaan musiikin ja puheperusteisten tuotteiden kuuntelua toisiinsa, nuoret kuvasivat saavuttavansa puheperusteisten tuotteiden avulla normaalin tunnetilan voimakkaiden tunnekokemusten sijaan. Valintaa puheperusteisten tuotteiden ja musiikin välillä pyrittiin ennen kaikkea suhteuttamaan tunnemaailman käsityksiin siitä, millaista olotilaa ja tunnetta ympäröivässä tilanteessa tulisi ylläpitää. Toinen keskeinen havainto oli puheperusteisten tuotteiden, kuten podcast-ohjelmien, juontajien merkitys. Nuorten mukaan puheperusteisten tuotteiden keskustelijat antoivat heille vaikutusmahdollisuuden ajatuksiinsa, minkä seurauksena nuoret kokivat esimerkiksi vähemmän stressiä tai saivat etäisyyttä arkihuoliinsa. Puheperusteisista tuotteista nuoret kertoivat myös oppivansa uutta, saavansa tietoa ja näkökulmia poliittisiin aiheisiin sekä kehittävänsä sosiaalisia taitojaan. Huomionarvoista on kuitenkin, että puheperusteisissa tuotteissa sisältö on aina ohjelman juontajan valitsemaa ja määrittämää. Nuoret kokivat puheperusteiset tuotteet erityisen henkilökohtaisina ja intiimeinä tuotteina verrattuna musiikkiin; he kuvailivat kuuntelevansa musiikkia mielellään muiden kanssa, mutta puheohjelmia ainoastaan yksin tai kumppaninsa kanssa. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että puheperusteiset ohjelmat voivat tuottaa kuuntelijalle kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen ja läsnäolon kokemuksen. Nuoret kuvasivatkin suhdettaan puheohjelmien juontajiin ja keskustelijoihin henkilökohtaiseksi: monet kokivat, että keskustelijat puhuivat ainoastaan heille ja että he olivat itse jollain tavalla mukana keskusteluissa. Nuoret myös pitivät puheperusteisia tuotteita aidompina kuin muita medioita. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että toimijuuden rakentuminen puheperusteisissa tuotteissa määrittyy puheohjelmien juontajien ja kuuntelijan välisessä suhteessa. Nuoret kokivat ”hengaavansa” puheohjelmien juontajien ja keskustelijoiden kanssa ikään kuin he olisivat ystävien tai mentoreiden seurassa. Tällaisten alati saavutettavissa olevien mediapersoonien läsnäolo myös vähensi joidenkin nuorten yksinäisyyttä. Väitänkin, että nuoret laajentavat sosiaalisuuttaan puheperusteisia tuotteita kuuntelemalla. Puheohjelmien keskustelijat eivät voi vaikuttaa tai olla tietoisia kuuntelijoidensa reaktioista keskusteluiden aikana, mikä antaa kuuntelijoille täyden vallan hallita vuorovaikutusta - toisin kuin perinteisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä. Tämä dynamiikka mahdollistaa puheperusteisten tuotteiden käyttäjille uudenlaisen, parasosiaalisen toimijuuden muodon.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2020

Author dc:creator

• Hilska, Juuli

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
• University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research (2010-2017)
• Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskap

• Talk audio
• Podcast
• Podcasting
• agency
• parasocial relationship
• aesthetic material
• radio

Language dc:language.iso

eng

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202012285509

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/323738