{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/322183"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/322183","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Kansallispuku-opas aloittelijoille : oppimateriaalin kehittämistutkimus","abstract":"Tutkielman lähtökohtana oli selvittää kansallispukuilmiön merkityksellisimpiä asioita ja kehittää niiden pohjalta oppimateriaalia. Aluksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla kartoitettiin kansallispukukirjallisuutta sekä kirjallisuutta oppimateriaaleista. Sen perusteella todettiin, että kansallispukujen historiaa on tutkittu melko paljon ja siitä on olemassa melko kattavasti kirjallisuutta. Kansallispuku-aiheista oppimateriaalia löytyi kuitenkin hyvin niukasti, vaikka sen tarve tunnistettiin. Tutkimustehtäväksi muodostui kansallispukukulttuuria esittelevän oppimateriaalin kehittäminen aloittelijoille. Tutkielman tavoitteena on kehittää kansallispuku-opas, joka tarjoaa kattavan tietopaketin aloittelijoille sekä ohjeita puvun käyttöön ja hankintaan. Oppimateriaalin kehittämisen tutkimusmenetelmäksi valittiin kehittämistutkimus, jossa tavoitteena on kehittää oppimateriaalia sekä teoriaa kehittämisestä. Oppaan kehittäminen aloitettiin kartoittamalla kansallispukuihin liitettyjä merkityksiä. Tämä toteutettiin neljän asiantuntijan teemahaastatteluna. Haastattelujen tulokseksi saatiin asiantuntijoiden kokemuksia kansallispuvuista kertomusmuodossa. Kertomukset jaettiin kategorioihin, jotka yhdessä kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella toimivat aineistona kansallispuku-oppaan ensimmäinen versio kehittämiselle. Ensimmäistä versiota testattiin heuristisella asiantuntija-arvioinnilla, jossa kolme edellisen vaiheen asiantuntijaa arvioi opasta, tehden muistiinpanoja kehittämisehdotuksista sekä muista kommenteista. Asiantuntijoille tarjottiin heuristiikkalista arvioinnin tueksi. Tämän jälkeen muistiinpanot tiivistettiin kommenteiksi ja asiantuntijat luokittelivat ne merkittävyytensä perusteella. Kansallispuku-opasta kehitettiin kommenttien perusteella, mikäli asiantuntijat arvioivat ongelman merkittäväksi. Kehittämistutkimuksen tuloksena on kehitetty kansallispuku-opas sekä tietoa kehittämisprosessista. Asiantuntijahaastattelu sekä heuristinen asiantuntija-arviointi todettiin toimiviksi menetelmiksi tämän kaltaisen oppimateriaalin kehittämiseen. Asiantuntijoiden kommenteissa korostui kaksi kansallispukuihin liittyvää teemaa: puhetapa ja sanasto jolla pukuja koskevia ohjeistuksia ja suosituksia kuvaillaan sekä kansallispukujen ja niiden käytön monimuotoisuus. Nämä teemat vaikuttivat merkittävästi myös kansallispuku-oppaan kehitykseen.","abstract_html":"Tutkielman lähtökohtana oli selvittää kansallispukuilmiön merkityksellisimpiä asioita ja kehittää niiden pohjalta oppimateriaalia. Aluksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla kartoitettiin kansallispukukirjallisuutta sekä kirjallisuutta oppimateriaaleista. Sen perusteella todettiin, että kansallispukujen historiaa on tutkittu melko paljon ja siitä on olemassa melko kattavasti kirjallisuutta. Kansallispuku-aiheista oppimateriaalia löytyi kuitenkin hyvin niukasti, vaikka sen tarve tunnistettiin. Tutkimustehtäväksi muodostui kansallispukukulttuuria esittelevän oppimateriaalin kehittäminen aloittelijoille. Tutkielman tavoitteena on kehittää kansallispuku-opas, joka tarjoaa kattavan tietopaketin aloittelijoille sekä ohjeita puvun käyttöön ja hankintaan. Oppimateriaalin kehittämisen tutkimusmenetelmäksi valittiin kehittämistutkimus, jossa tavoitteena on kehittää oppimateriaalia sekä teoriaa kehittämisestä. Oppaan kehittäminen aloitettiin kartoittamalla kansallispukuihin liitettyjä merkityksiä. Tämä toteutettiin neljän asiantuntijan teemahaastatteluna. Haastattelujen tulokseksi saatiin asiantuntijoiden kokemuksia kansallispuvuista kertomusmuodossa. Kertomukset jaettiin kategorioihin, jotka yhdessä kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella toimivat aineistona kansallispuku-oppaan ensimmäinen versio kehittämiselle. Ensimmäistä versiota testattiin heuristisella asiantuntija-arvioinnilla, jossa kolme edellisen vaiheen asiantuntijaa arvioi opasta, tehden muistiinpanoja kehittämisehdotuksista sekä muista kommenteista. Asiantuntijoille tarjottiin heuristiikkalista arvioinnin tueksi. Tämän jälkeen muistiinpanot tiivistettiin kommenteiksi ja asiantuntijat luokittelivat ne merkittävyytensä perusteella. Kansallispuku-opasta kehitettiin kommenttien perusteella, mikäli asiantuntijat arvioivat ongelman merkittäväksi. Kehittämistutkimuksen tuloksena on kehitetty kansallispuku-opas sekä tietoa kehittämisprosessista. Asiantuntijahaastattelu sekä heuristinen asiantuntija-arviointi todettiin toimiviksi menetelmiksi tämän kaltaisen oppimateriaalin kehittämiseen. Asiantuntijoiden kommenteissa korostui kaksi kansallispukuihin liittyvää teemaa: puhetapa ja sanasto jolla pukuja koskevia ohjeistuksia ja suosituksia kuvaillaan sekä kansallispukujen ja niiden käytön monimuotoisuus. Nämä teemat vaikuttivat merkittävästi myös kansallispuku-oppaan kehitykseen.","abstract_has_math":false,"creators":["Inkiläinen, Jaana"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2020,"date_issued":"2020","date_published":"2020","updated_at":"2026-07-27T19:56:11Z","subjects":["kulttuuriperintö","kansallispuku","kansanpuku","kehittämistutkimus","oppimateriaali"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202012014657"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202012014657","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/322183","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Inkiläinen, Jaana"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2020"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["kulttuuriperintö","kansallispuku","kansanpuku","kehittämistutkimus","oppimateriaali"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202012014657","http://hdl.handle.net/10138/322183"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielman lähtökohtana oli selvittää kansallispukuilmiön merkityksellisimpiä asioita ja kehittää niiden pohjalta oppimateriaalia. Aluksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla kartoitettiin kansallispukukirjallisuutta sekä kirjallisuutta oppimateriaaleista. Sen perusteella todettiin, että kansallispukujen historiaa on tutkittu melko paljon ja siitä on olemassa melko kattavasti kirjallisuutta. Kansallispuku-aiheista oppimateriaalia löytyi kuitenkin hyvin niukasti, vaikka sen tarve tunnistettiin. Tutkimustehtäväksi muodostui kansallispukukulttuuria esittelevän oppimateriaalin kehittäminen aloittelijoille. Tutkielman tavoitteena on kehittää kansallispuku-opas, joka tarjoaa kattavan tietopaketin aloittelijoille sekä ohjeita puvun käyttöön ja hankintaan. Oppimateriaalin kehittämisen tutkimusmenetelmäksi valittiin kehittämistutkimus, jossa tavoitteena on kehittää oppimateriaalia sekä teoriaa kehittämisestä. Oppaan kehittäminen aloitettiin kartoittamalla kansallispukuihin liitettyjä merkityksiä. Tämä toteutettiin neljän asiantuntijan teemahaastatteluna. Haastattelujen tulokseksi saatiin asiantuntijoiden kokemuksia kansallispuvuista kertomusmuodossa. Kertomukset jaettiin kategorioihin, jotka yhdessä kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella toimivat aineistona kansallispuku-oppaan ensimmäinen versio kehittämiselle. Ensimmäistä versiota testattiin heuristisella asiantuntija-arvioinnilla, jossa kolme edellisen vaiheen asiantuntijaa arvioi opasta, tehden muistiinpanoja kehittämisehdotuksista sekä muista kommenteista. Asiantuntijoille tarjottiin heuristiikkalista arvioinnin tueksi. Tämän jälkeen muistiinpanot tiivistettiin kommenteiksi ja asiantuntijat luokittelivat ne merkittävyytensä perusteella. Kansallispuku-opasta kehitettiin kommenttien perusteella, mikäli asiantuntijat arvioivat ongelman merkittäväksi. Kehittämistutkimuksen tuloksena on kehitetty kansallispuku-opas sekä tietoa kehittämisprosessista. Asiantuntijahaastattelu sekä heuristinen asiantuntija-arviointi todettiin toimiviksi menetelmiksi tämän kaltaisen oppimateriaalin kehittämiseen. Asiantuntijoiden kommenteissa korostui kaksi kansallispukuihin liittyvää teemaa: puhetapa ja sanasto jolla pukuja koskevia ohjeistuksia ja suosituksia kuvaillaan sekä kansallispukujen ja niiden käytön monimuotoisuus. Nämä teemat vaikuttivat merkittävästi myös kansallispuku-oppaan kehitykseen.","The premise of the thesis was to study Finland’s folk costume’s most prominent aspects and develop learning material based on those aspects. I started by reviewing literature connected to the topic about teaching materials. Based on the results, I concluded that quite a bit of research has been done about folk costumes’ history, and there exists a fairly extensive amount of literature about it. However, there wasn’t that much teaching material available about folk costumes, even though a need for it has been recognized. Therefore, the mission for my thesis became to develop introductory teaching material about folk costumes for beginners. The goal for this thesis is to develop a folk costume manual, that offers an extensive information packet for beginners, along with instructions for wearing and acquiring one. As a research method I chose design-based research which consists of developing the teaching material and the theory of its development. I started the development of the manual by mapping out, what meanings are associated with folk costumes. This was carried out by interviewing four experts. The results were narratives of their experiences around folk costumes. These narratives were divided into categories to be used as material for the first draft of developing the manual, along with literary reviews. The first draft was tested by a heuristic review, in which three of the assessors of the previous step were evaluating the manual by making notes about ideas for developments and other comments. A heuristic list was offered to support the evaluation. Then, the notes were summarized into comments, and the experts classified them based on their prominence. The manual was developed based on the comments, if the experts estimated the problem to be significant. The result of the design-based research is a folk costume manual, and information about the development process. An expert interview and a heuristic evaluation proved to be functional methods for developing this type of learning material. Two themes were highlighted in relation to folk costumes in the experts’ comments: Way of speaking and vocabulary with which the costumes’ instructions and recommendations are being described, and versatility of the folk costumes. These themes had a significant impact on the folk costume manual as well."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Kansallispuku-opas aloittelijoille : oppimateriaalin kehittämistutkimus"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences","Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten"],"dc:creator":["Inkiläinen, Jaana"],"dc:date.issued":["2020"],"dc:description.abstract":["Tutkielman lähtökohtana oli selvittää kansallispukuilmiön merkityksellisimpiä asioita ja kehittää niiden pohjalta oppimateriaalia. Aluksi toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka avulla kartoitettiin kansallispukukirjallisuutta sekä kirjallisuutta oppimateriaaleista. Sen perusteella todettiin, että kansallispukujen historiaa on tutkittu melko paljon ja siitä on olemassa melko kattavasti kirjallisuutta. Kansallispuku-aiheista oppimateriaalia löytyi kuitenkin hyvin niukasti, vaikka sen tarve tunnistettiin. Tutkimustehtäväksi muodostui kansallispukukulttuuria esittelevän oppimateriaalin kehittäminen aloittelijoille. Tutkielman tavoitteena on kehittää kansallispuku-opas, joka tarjoaa kattavan tietopaketin aloittelijoille sekä ohjeita puvun käyttöön ja hankintaan. Oppimateriaalin kehittämisen tutkimusmenetelmäksi valittiin kehittämistutkimus, jossa tavoitteena on kehittää oppimateriaalia sekä teoriaa kehittämisestä. Oppaan kehittäminen aloitettiin kartoittamalla kansallispukuihin liitettyjä merkityksiä. Tämä toteutettiin neljän asiantuntijan teemahaastatteluna. Haastattelujen tulokseksi saatiin asiantuntijoiden kokemuksia kansallispuvuista kertomusmuodossa. Kertomukset jaettiin kategorioihin, jotka yhdessä kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella toimivat aineistona kansallispuku-oppaan ensimmäinen versio kehittämiselle. Ensimmäistä versiota testattiin heuristisella asiantuntija-arvioinnilla, jossa kolme edellisen vaiheen asiantuntijaa arvioi opasta, tehden muistiinpanoja kehittämisehdotuksista sekä muista kommenteista. Asiantuntijoille tarjottiin heuristiikkalista arvioinnin tueksi. Tämän jälkeen muistiinpanot tiivistettiin kommenteiksi ja asiantuntijat luokittelivat ne merkittävyytensä perusteella. Kansallispuku-opasta kehitettiin kommenttien perusteella, mikäli asiantuntijat arvioivat ongelman merkittäväksi. Kehittämistutkimuksen tuloksena on kehitetty kansallispuku-opas sekä tietoa kehittämisprosessista. Asiantuntijahaastattelu sekä heuristinen asiantuntija-arviointi todettiin toimiviksi menetelmiksi tämän kaltaisen oppimateriaalin kehittämiseen. Asiantuntijoiden kommenteissa korostui kaksi kansallispukuihin liittyvää teemaa: puhetapa ja sanasto jolla pukuja koskevia ohjeistuksia ja suosituksia kuvaillaan sekä kansallispukujen ja niiden käytön monimuotoisuus. Nämä teemat vaikuttivat merkittävästi myös kansallispuku-oppaan kehitykseen.","The premise of the thesis was to study Finland’s folk costume’s most prominent aspects and develop learning material based on those aspects. I started by reviewing literature connected to the topic about teaching materials. Based on the results, I concluded that quite a bit of research has been done about folk costumes’ history, and there exists a fairly extensive amount of literature about it. However, there wasn’t that much teaching material available about folk costumes, even though a need for it has been recognized. Therefore, the mission for my thesis became to develop introductory teaching material about folk costumes for beginners. The goal for this thesis is to develop a folk costume manual, that offers an extensive information packet for beginners, along with instructions for wearing and acquiring one. As a research method I chose design-based research which consists of developing the teaching material and the theory of its development. I started the development of the manual by mapping out, what meanings are associated with folk costumes. This was carried out by interviewing four experts. The results were narratives of their experiences around folk costumes. These narratives were divided into categories to be used as material for the first draft of developing the manual, along with literary reviews. The first draft was tested by a heuristic review, in which three of the assessors of the previous step were evaluating the manual by making notes about ideas for developments and other comments. A heuristic list was offered to support the evaluation. Then, the notes were summarized into comments, and the experts classified them based on their prominence. The manual was developed based on the comments, if the experts estimated the problem to be significant. The result of the design-based research is a folk costume manual, and information about the development process. An expert interview and a heuristic evaluation proved to be functional methods for developing this type of learning material. Two themes were highlighted in relation to folk costumes in the experts’ comments: Way of speaking and vocabulary with which the costumes’ instructions and recommendations are being described, and versatility of the folk costumes. These themes had a significant impact on the folk costume manual as well."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202012014657","http://hdl.handle.net/10138/322183"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["kulttuuriperintö","kansallispuku","kansanpuku","kehittämistutkimus","oppimateriaali"],"dc:title":["Kansallispuku-opas aloittelijoille : oppimateriaalin kehittämistutkimus"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:11Z"}