The Language of Human Rights and European Youth Organizations

Ihmisoikeudet ovat saavuttaneet hegemonisen diskurssin aseman, saaden lukuisia eri muotoja ympäri maailman. Ne ilmenevät niin lainsäädännössä kuin byrokraattisten prosessien muodossa, ja vaikuttavat niin kansalliseen lainsäädäntöön kuin globaaleihin instituutioihin. Ihmisoikeudet ilmenevät myös lainsäädännön ja ihmisoikeusinstituutioiden ulkopuolella, mediassa, arkipuheessa, sekä kansalaisjärjestöjen ja myös yritysten työssä. Samaan aikaan, antropologit ovat havainneet merkittävän laskun ihmisoikeuspuheen määrässä poliittisissa konteksteissa, aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Tämä pro gradu -tutkielma pyrkii laajentamaan käsitystämme niistä mekanismeista ja prosesseista, jotka tällä hetkellä ylläpitävät ihmisoikeusdiskurssin hegemonista asemaa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ihmisoikeusdiskurssia kolmen tutkimuskysymyksen kautta. Tutkielmassa analysoidaan miten eurooppalaiset nuorisojärjestöjen edustajat myötävaikuttavat ihmisoikeusdiskurssin hegemonisen aseman ylläpitämiseen, osallistuessaan Yhdistyneiden Kansakuntien (YK:n) yleismaailmalliseen määräaikaistarkasteluun. Tutkielmassa tarkastellaan, miten nuorisojärjestöissä aktiiviset nuoret laativat ihmisoikeusvaatimuksia. Lisäksi tutkielmassa pohditaan minkälaiseen asemaan ihmisoikeusdiskurssi asettaa nuorisojärjestöissä toimivat ihmiset: missä määrin nuoret muokkaavat hegemonista ihmisoikeusdiskurssia, ja missä määrin diskurssi vaikuttaa nuorten toimintaan? Tutkielman aineisto on kerätty osallistuvan havainnoinnin sekä haastattelujen muodossa, vuoden 2018 syyskuun ja vuoden 2019 maaliskuun välillä. Tutkimuskenttänä on eurooppalaisten nuorisojärjestöjen kattojärjestö, jonka toimisto sijaitsee Brysselissä. Primääriaineisto koostuu yhdestätoista teemahaastattelusta, epäformaaleista keskusteluista sekä muistiinpanoista, jotka on kerätty osallistuvan havainnoinnin kautta nuorten oikeuksiin keskittyvän asiantuntijaryhmän kokouksista ja työskentelystä, sekä kansalaisjärjestöjen raportit YK:n yleismaailmalliseen määräaikaistarkasteluun. Tämän tukena toimii toissijaisena aineistona käytetyt linjapaperit ja julkaisut nuorten oikeuksista, sekä YK:n raportti ja resoluutiot nuorista ja ihmisoikeuksista. Aineistoa on analysoitu diskurssianalyysin keinoin. Ihmisoikeusvaatimuksien esittäminen edellyttää ongelmien muotoilemista ihmisoikeusloukkauksien muotoon. Nuorten oikeuksien diskurssin kohdalla laaja joukko erilaisia nuorten kokemia yhteiskunnallisia haasteita on määritelty ihmisoikeusloukkauksiksi. Ihmisoikeusvaatimusten esittäminen ja -mekanismien hyödyntäminen edellyttää lisäksi YK:ssa käytetyn kielen ja käytäntöjen hallintaa. Osallistuessaan YK:n yleismaailmalliseen määräaikaistarkasteluun kansalaisjärjestön näkökulmasta, eurooppalainen nuorisojärjestöjen kattojärjestö tukee nuorisojärjestöedustajia asianmukaisen YK:n kielen hallitsemisessa ja oppimisessa. Kansalaisjärjestöraporttien aiheiden valintaan ja suositusten muotoiluun vaikuttaa aikaisemmat valtioiden toisilleen esittämät suositukset, sekä aiemmat muiden nuorisojärjestöjen laatimat raportit. Tämä osaltaan myötävaikuttaa ihmisoikeusdiskurssin hegemonian ylläpitämiseen. Kun nuorten kokemat yhteiskunnalliset haasteet määritellään ihmisoikeusrikkomuksiksi ja niihin puututaan yleismaailmallisen määräaikaistarkastelun kautta, haasteet skaalataan. Ensin ne määritellään ihmisoikeusrikkomuksiksi kansallisella tasolla, ja tuodaan kansainvälisen instituution prosessin käsiteltäväksi. Toiseksi, kun kansallisia haasteita käsitellään ja muutetaan oikeudellisiksi YK:n mekanismin kautta, valtio määritellään ensisijaiseksi vastuutahoksi takaamaan ihmisoikeuksien toteutumisen. Eurooppalaisen nuorisojärjestön toimien ja tuen kautta nuorisojärjestöissä toimivat nuoret oppivat identifioimaan ja muotoilemaan nuorten kokemia haasteita ihmisoikeusrikkomuksiksi sellaisella kielellä, joka on hyväksyttävää ja ymmärrettävää ihmisoikeusinstituutioissa. Ihmisoikeusdiskurssin hyödyntäminen ja nuorten oikeuksista puhuminen ei kuitenkaan itsessään validoi nuorten oikeuksia laissa tunnistettavaksi asiaksi. Tämä vaatii institutionaalista valtaa, joka syntyy ihmisoikeusvaatimusten laillistamisen kautta kansallisissa ja kansainvälisissä instituutioissa.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2020

Author dc:creator

• Markkula, Silja

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
• University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research (2010-2017)
• Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskap

• nuorten oikeudet
• YK:n yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu

Language dc:language.iso

eng

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202007093761

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/317605