{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/316379"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/316379","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Pienpanimo brändinä – Onko koolla väliä? : kuluttajien kokema arvo ja aistinvarainen laatu pienpanimo-oluesta","abstract":"Tämä tutkimus käsittelee pienpanimo-olueen liitettyjä merkityksiä koetun arvon teorian kautta. Pienpanimoiden määrä suomessa on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 100 %. Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten sanaan ”pienpanimo” liitetään arvoa, joka on mitattavissa ja toiseksi, miten se on riippuvainen panimon koosta. Kolmanneksi tutkimus pyrkii selvittämään kuluttajien arvon kokemisen tapoja pienpanimo-oluista Empiirinen kuluttajatutkimus järjestettiin aistinvaraisen kokeen ja survey-kyselyn yhdistelmänä (N=58), jossa koehenkilöt arvioivat kunkin näytteen kaksi kertaa: ensin ilman informaatiota panimosta ja myöhemmin informaation kanssa. Näin saatiin objektiivinen tuotteen ominaisuuksiin perustuva arvo, johon verrattuna kaikki muutos on informaatiosta johtuvaa, tai satunnaista virhettä. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen, kokeellinen tutkimus, jossa koehenkilöt arvioivat oikeita kaupallisia olutnäytteitä kontrolloidussa ympäristössä,Helsingin yliopiston aistinvaraisen tutkimuksen laboratoriossa. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että pienpanimo-olueen liitetään arvoa, mutta vaikutus on riippuvainen panimon koosta: tutkimuksen suurimmalla pienpanimolla arvon nousua ei enää nähty. Tutkimuksenkontrollinäytteenäkäytetytteollisenpanimonoluetsaivatneutraalintainegatiivisen arvon. Arvon kokemisen tapa tai bränditietoisuus ei selittänyt kovin merkittävästi brändipääoman syntymistä . Kuitenkin tuloksista ilmenee, että hinta/laatufaktori oli potentiaalisin pienpanimon arvoa selittävä tekijä, etenkin miesten osalta, kun taas naisille sosiaalinen ulottuvuus oli merkittävämpi. Pienituloisille sosiaalinen ulottuvuus oli myös tärkeä. Olutta usein kuluttaville henkilöille tärkein oli emotionaalinen ulottuvuus.","abstract_html":"Tämä tutkimus käsittelee pienpanimo-olueen liitettyjä merkityksiä koetun arvon teorian kautta. Pienpanimoiden määrä suomessa on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 100 %. Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten sanaan ”pienpanimo” liitetään arvoa, joka on mitattavissa ja toiseksi, miten se on riippuvainen panimon koosta. Kolmanneksi tutkimus pyrkii selvittämään kuluttajien arvon kokemisen tapoja pienpanimo-oluista Empiirinen kuluttajatutkimus järjestettiin aistinvaraisen kokeen ja survey-kyselyn yhdistelmänä (N=58), jossa koehenkilöt arvioivat kunkin näytteen kaksi kertaa: ensin ilman informaatiota panimosta ja myöhemmin informaation kanssa. Näin saatiin objektiivinen tuotteen ominaisuuksiin perustuva arvo, johon verrattuna kaikki muutos on informaatiosta johtuvaa, tai satunnaista virhettä. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen, kokeellinen tutkimus, jossa koehenkilöt arvioivat oikeita kaupallisia olutnäytteitä kontrolloidussa ympäristössä,Helsingin yliopiston aistinvaraisen tutkimuksen laboratoriossa. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että pienpanimo-olueen liitetään arvoa, mutta vaikutus on riippuvainen panimon koosta: tutkimuksen suurimmalla pienpanimolla arvon nousua ei enää nähty. Tutkimuksenkontrollinäytteenäkäytetytteollisenpanimonoluetsaivatneutraalintainegatiivisen arvon. Arvon kokemisen tapa tai bränditietoisuus ei selittänyt kovin merkittävästi brändipääoman syntymistä . Kuitenkin tuloksista ilmenee, että hinta/laatufaktori oli potentiaalisin pienpanimon arvoa selittävä tekijä, etenkin miesten osalta, kun taas naisille sosiaalinen ulottuvuus oli merkittävämpi. Pienituloisille sosiaalinen ulottuvuus oli myös tärkeä. Olutta usein kuluttaville henkilöille tärkein oli emotionaalinen ulottuvuus.","abstract_has_math":false,"creators":["Hänninen, Petteri"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen osasto","University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management","Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Avdelningen för ekonomi"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2020,"date_issued":"2020","date_published":"2020","updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z","subjects":["Koettuarvo","brändipääoma","aistinvarainentutkimus","pienpanimot"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202006173116"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-202006173116","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/316379","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen osasto","University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management","Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Avdelningen för ekonomi"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Hänninen, Petteri"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2020"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Koettuarvo","brändipääoma","aistinvarainentutkimus","pienpanimot"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-202006173116","http://hdl.handle.net/10138/316379"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tämä tutkimus käsittelee pienpanimo-olueen liitettyjä merkityksiä koetun arvon teorian kautta. Pienpanimoiden määrä suomessa on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 100 %. Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten sanaan ”pienpanimo” liitetään arvoa, joka on mitattavissa ja toiseksi, miten se on riippuvainen panimon koosta. Kolmanneksi tutkimus pyrkii selvittämään kuluttajien arvon kokemisen tapoja pienpanimo-oluista Empiirinen kuluttajatutkimus järjestettiin aistinvaraisen kokeen ja survey-kyselyn yhdistelmänä (N=58), jossa koehenkilöt arvioivat kunkin näytteen kaksi kertaa: ensin ilman informaatiota panimosta ja myöhemmin informaation kanssa. Näin saatiin objektiivinen tuotteen ominaisuuksiin perustuva arvo, johon verrattuna kaikki muutos on informaatiosta johtuvaa, tai satunnaista virhettä. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen, kokeellinen tutkimus, jossa koehenkilöt arvioivat oikeita kaupallisia olutnäytteitä kontrolloidussa ympäristössä,Helsingin yliopiston aistinvaraisen tutkimuksen laboratoriossa. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että pienpanimo-olueen liitetään arvoa, mutta vaikutus on riippuvainen panimon koosta: tutkimuksen suurimmalla pienpanimolla arvon nousua ei enää nähty. Tutkimuksenkontrollinäytteenäkäytetytteollisenpanimonoluetsaivatneutraalintainegatiivisen arvon. Arvon kokemisen tapa tai bränditietoisuus ei selittänyt kovin merkittävästi brändipääoman syntymistä . Kuitenkin tuloksista ilmenee, että hinta/laatufaktori oli potentiaalisin pienpanimon arvoa selittävä tekijä, etenkin miesten osalta, kun taas naisille sosiaalinen ulottuvuus oli merkittävämpi. Pienituloisille sosiaalinen ulottuvuus oli myös tärkeä. Olutta usein kuluttaville henkilöille tärkein oli emotionaalinen ulottuvuus."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Pienpanimo brändinä – Onko koolla väliä? : kuluttajien kokema arvo ja aistinvarainen laatu pienpanimo-oluesta"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Taloustieteen osasto","University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Economics and Management","Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Avdelningen för ekonomi"],"dc:creator":["Hänninen, Petteri"],"dc:date.issued":["2020"],"dc:description.abstract":["Tämä tutkimus käsittelee pienpanimo-olueen liitettyjä merkityksiä koetun arvon teorian kautta. Pienpanimoiden määrä suomessa on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 100 %. Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten sanaan ”pienpanimo” liitetään arvoa, joka on mitattavissa ja toiseksi, miten se on riippuvainen panimon koosta. Kolmanneksi tutkimus pyrkii selvittämään kuluttajien arvon kokemisen tapoja pienpanimo-oluista Empiirinen kuluttajatutkimus järjestettiin aistinvaraisen kokeen ja survey-kyselyn yhdistelmänä (N=58), jossa koehenkilöt arvioivat kunkin näytteen kaksi kertaa: ensin ilman informaatiota panimosta ja myöhemmin informaation kanssa. Näin saatiin objektiivinen tuotteen ominaisuuksiin perustuva arvo, johon verrattuna kaikki muutos on informaatiosta johtuvaa, tai satunnaista virhettä. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen, kokeellinen tutkimus, jossa koehenkilöt arvioivat oikeita kaupallisia olutnäytteitä kontrolloidussa ympäristössä,Helsingin yliopiston aistinvaraisen tutkimuksen laboratoriossa. Tutkimuksen tulosten pohjalta voidaan todeta, että pienpanimo-olueen liitetään arvoa, mutta vaikutus on riippuvainen panimon koosta: tutkimuksen suurimmalla pienpanimolla arvon nousua ei enää nähty. Tutkimuksenkontrollinäytteenäkäytetytteollisenpanimonoluetsaivatneutraalintainegatiivisen arvon. Arvon kokemisen tapa tai bränditietoisuus ei selittänyt kovin merkittävästi brändipääoman syntymistä . Kuitenkin tuloksista ilmenee, että hinta/laatufaktori oli potentiaalisin pienpanimon arvoa selittävä tekijä, etenkin miesten osalta, kun taas naisille sosiaalinen ulottuvuus oli merkittävämpi. Pienituloisille sosiaalinen ulottuvuus oli myös tärkeä. Olutta usein kuluttaville henkilöille tärkein oli emotionaalinen ulottuvuus."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-202006173116","http://hdl.handle.net/10138/316379"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Koettuarvo","brändipääoma","aistinvarainentutkimus","pienpanimot"],"dc:title":["Pienpanimo brändinä – Onko koolla väliä? : kuluttajien kokema arvo ja aistinvarainen laatu pienpanimo-oluesta"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:01Z"}