Tunnutusruokinnan vaikutus lypsylehmien rehunsyöntiin ja maidontuotantoon

Ummessaolokauden viimeiset viikot ja laktaatiokauden alku on lypsylehmälle kriittinen ajanjakso, jolloin lehmän elimistössä tapahtuu useita aineenvaihdunnallisia muutoksia. Sairastumisriskiä voidaan ennaltaehkäistä huolehtimalla lehmän rehunsyöntikyvystä. Kolme tai neljä viikkoa ennen odotettua poikimista aloitetaan tyypillisesti tunnutusruokinta, jossa ruokinnan väkirehun määrää nostetaan. Tarkoituksena on totuttaa lypsylehmä ja sen pötsi laktaatiokauden ruokintaan. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tunnutusruokinnan vaikutusta lypsylehmien rehunsyöntiin, maidontuotantoon ja aineenvaihduntaan. Tutkimus oli täydellisesti satunnaistettu lohkokoe, jossa 16 ay-lehmää jaettiin pareihin poikimakerran, edellisen kauden maitotuotoksen, elopainon ja odotetun poikimapäivän perusteella. Ummessaolokaudella molemmat ryhmät saivat vapaasti nurmisäilörehua (D-arvo 715 g/kg ka) ja lisäksi toinen ryhmä sai tunnutusväkirehuna kotitekoista väkirehuseosta kolmen viikon ajan ennen odotettua poikimista. Ummessaolokaudella lehmät punnittiin, kuntoluokitettiin ja niiltä otettiin verinäytteet 3 ja 1 viikkoa ennen poikimista. Poikimisen jälkeen ensimmäisten 10 päivän ajan lehmät saivat vapaasti nurmisäilörehua sekä erillisruokintana väkirehuseosta ja valkuaistiivistettä. Tämän jälkeen lehmät saivat vapaasti seosrehua sekä lisäksi täysrehua ja valkuaistiivistettä 8 viikon ajan poikimisesta. Lehmien karkea- ja väkirehunkulutus sekä maitotuotos mitattiin päivittäin. Poikimisen jälkeen lehmät kuntoluokitettiin, punnittiin ja niiltä otettiin maito- ja verinäytteet. Tunnutusruokinnalla olleet lehmät söivät kuiva-ainetta enemmän ennen poikimista kuin tunnuttamattomat lehmät, mutta säilörehun syönnissä ei ruokintojen välillä ollut eroa. Poikimisen jälkeen tunnutettujen lehmien kuiva-aineen syönti oli pienempi (15,0 vs. 16,3 kg ka/pv, p<0,05) ensimmäisten 10 päivän ajan, mutta 8 viikon tarkastelujaksolla eroa ei ollut. Ruokinnalla ei ollut vaikutusta lehmien maitotuotokseen, maidon koostumukseen tai kuntoluokkaan. Plasman insuliini- (37,4 vs. 16,7 µIU/ml, p<0,10) ja BHBA-pitoisuudet (0,59 vs. 0,36 mmol/l, p<0,05) olivat suurempia tunnutetuilla lehmillä verrattuna tunnuttamattomiin lehmiin ja NEFA-pitoisuus oli pienempi (0,16 vs. 0,23 mmol/l, p<0,05) viikko ennen poikimista. Poikimisen jälkeen veriparametreissä ei havaittu eroa ryhmien välillä. Tulosten perusteella tunnutusruokinta ei vaikuttanut lehmien kuiva-aineen syöntiin, maitotuotokseen, maidon koostumukseen tai kuntoluokkaan. Tunnutusruokinnasta ei tämän kokeen perusteella saada merkittävää hyötyä, kun ummessaolokauden dieetti pohjautuu hyvin sulavaan nurmisäilörehuun.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2020

Author dc:creator

• Pajunen, Elisa

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden osasto
• University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
• Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Avdelningen för lantbruksvetenskaper

• Lypsylehmä
• tunnutus
• ummessaolokausi
• syönti

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202005142123

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/314950