Psychiatric disturbance and mental illnesses among suicide ideators and suicide attempters : a population based study of young adults

Itsetuhoisuus on monimutkainen psykologinen ilmiö, jota on tärkeä tutkia. Itsetuhoinen käytös tarkoittaa itsemurha-ajatuksia, itsemurhan yrittämistä tai itsemurhan tekemistä. Itsemurha on toiseksi yleisin nuorten aikuisten kuolinsyy. Itsemurha vaikuttaa moniin ihmisiin joko suorasti tai läheisen menettämisen kautta. Ihmisillä, joilla esiintyy itsetuhoisuutta, esiintyy usein erilaisia psykiatrisia oireita. Tämä tutkimus tarkasteli eri itsetuhoisuuden muotojen yhteyttä psyykkiseen kuormitukseen, joka mitattiin 12 kysymystä sisältävällä General Health Questionnaire – kyselylomakkeella (GHQ-12) ja mielenterveyshäiriödiagnooseihin. Otos oli satunnaistettu väestöotos suomalaisista nuorista aikuisista. 679 nuoresta aikuisesta 80 ilmoitti harkinneensa vakavasti itsemurhaa ja 41 ilmoitti yrittäneensä itsemurhaa. GHQ-12 summapistemäärä oli suoraan yhteydessä todennäköisyyteen kuulua itsemurhaa harkinneisiin tai yrittäneisiin. Sitä vastoin vastaavaa tilastollista yhteyttä itsemurhayrityksen todennäköisyyteen ei ollut itsemurhaa harkinneiden joukossa. Kolmella yksittäisellä GHQ-12-kysymyspistemäärällä oli yhteys itsetuhoisuuteen. Nämä kysymykset olivat tunne siitä, ettei selviä vastoinkäymisistä, kyky nauttia päivittäisistä toiminnoista ja arvottomuuden kokemus. Kyky nauttia päivittäisistä toiminnoista oli lisäksi yhteydessä pienempään itsemurhayrityksen todennäköisyyteen itsemurhaa harkinneiden joukossa. Mielenterveyshäiriödiagnoosi oli suoraan yhteydessä itsemurhan harkitsemiseen ja yrittämiseen. Se oli myös yhteydessä itsemurhayrityksiin itsemurhaa harkinneiden joukossa. Tulokset osoittavat, että psyykkinen kuormitus ja mielenterveyshäiriöt ovat yhteydessä itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Psyykkinen kuormitus ei kuitenkaan vaikuta olevan yhteydessä itsemurhayrityksen todennäköisyyteen niiden joukossa, jotka harkitsevat itsemurhaa. On mahdollista, että itsemurhan harkitsemisen ja yrittämisen välillä on laadullisia eroja ja että itsemurhayrityksen todennäköisyys ei lisäänny suoraan suhteessa psyykkiseen kuormitukseen. Jatkotutkimuksessa olisi hyvä keskittyä itsemurhan harkitsemisen ja yrittämisen välisiin eroihin ja tutkia tiettyjä tekijöitä, kuten kykyä nauttia päivittäisistä toiminnoista, ja niiden vaikutusta itsetuhoiseen käyttäytymiseen.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2019

Author dc:creator

• Kurko, Julia

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Medicine
• Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten

• itsemurha
• itsetuhoisuus
• mielenterveyshäiriöt
• GHQ
• GHQ-12
• psyykkinen kuormitus
• psykologia
• itsemurha-ajatukset

Language dc:language.iso

eng

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202001221126

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/310119