Koulukiusaaminen viittomakielisten oppilaiden keskuudessa

Lisensiaattitutkimuksen tavoitteena on selvittää, paljonko viittomakieliset oppilaat kokevat koulukiusaamista viittomakielisten koulussa luokka-asteilla 5–9, koetaanko sitä ja millaista kiusaaminen on. Viittomakieliseen (kielellisesti luokittelemattomaan) kyselytutkimukseen osallistui 32 oppilasta vuonna 2004. Tuloksia verrataan tutkijan samassa koulussa pro graduunsa vuonna 1999 toteuttaman luokitellun koulukiusaamiskyselyn tuloksiin (Sepponen 2001). Tutkimukseen osallistui 30 oppilasta, jotka jaettiin suomen kielen ymmärtämisen mukaan kielellisesti luotettaviin (21) ja kielellisesti epäluotettaviin (9). Kyselyaineistoja tasapuolisesti vertaamalla haluttiin tutkia, miten koulukiusaamiseen liittyvät käsitteet ja kysymykset tulisi esittää, jotta ne olisivat mahdollisemman luotettavia ja soveltuisivat ymmärrettävästi viittomakielisille oppilaille. Tutkimuksessa (2004) selvitetään, miten kahdella eri menetelmällä toteutettu aineistojen keruutavat vaikuttavat tuloksiin. Kahdella erilaisella kyselylomakkeella kerättyjä vastauksia tarkastellaan päämuuttujien; suora fyysinen, suora verbaalinen ja epäsuora psyykkinen kiusaaminen, kannalta tutkimusryhmittäin, luokittain, sukupuolittain ja vuosittain. Tutkimus on luonteeltaan empiirinen, monimenetelmällinen ja analyysissa käytetään Dan Olweuksen (1992) määrittelyä kiusaamisen eri tavoista. Aineistoa käsitellään ristiintaulukoinnin ja Khiin -neliötestin avulla. Viittomakielisessä erityiskoulussa 6 % vastaajista koki Olweuksen (1992) määritelmän mukaista koulukiusaamista. Viittomakielisellä koululla koettiin koulukiusaamista sekä suorana fyysisenä, suorana verbaalisena että epäsuorana kiusaamisen muotona, ja sitä koettiin viidennellä luokilla selvästi muita luokkia enemmän. Kiusatuiksi tulivat sekä tytöt että pojat. Tutkimuksessa havaittiin myös merkitsevä kiusaamisen vastavuoroisuusefekti. Kiusaamisen syyn oppilaat molemmissa kyselyissä kokivat useimmiten (21 % vastaajista) olevan heidän kuuroutensa. Vuosina 1999 ja 2004 koulukiusaamisen kokemukset viittomakielisellä erityiskoululla olivat jotakuinkin samanlaisia. Ne, jotka hallitsivat hyvin suomen kielen, vastasivat kysymyksiin samansuuntaisesti kuin ne, jotka hallitsivat hyvin viittomakielen. Kielellisesti vielä epävarmojen oppilaiden (kielellisesti epäluotettavat) vastaukset osoittivat, että he eivät aina ymmärtäneet kysymyksiä tutkijan tarkoittamalla tavalla. Oppilaiden vastauksiin ovat voineet vaikuttaa heidän kulttuurinsa, kuuroutumisen ajankohta, eri kuulontasot, yhteisen kielen puuttuminen sekä mahdolliset muut lisävammat. Tutkimuksessa kävi ilmi, että olisi syytä kehittää metodeja kuulovammaisten koulukiusaamisen tutkimiseen; erityisesti visuaalisuuteen pohjautuvia kyselyitä tulisi kehittää. Koulukiusaamisen käsitteet pitäisi saada oppilaille helpommin ymmärrettäviksi. Jatkotutkimukset kuulovammaisten koulukiusaamisesta olisivat toivottavia niin oppilaiden kuin yhteiskunnan kannalta.

Author dc:creator

• Sepponen, Mirja

• koulukiusaaminen
• kuulovammaisuus
• viittomakieliset (ensikieli) oppilaat
• viittomakieli
• suomen kieli

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/306579

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/306579