Lohduttavaa ja kontrolloivaa kosketusta : vuorovaikutustutkimus kosketuksesta lapsen itkun hetkillä päiväkodissa

Tavoitteet. Koskettaminen on ihmiselle elintärkeää. Kosketus toimii myös tapana viestiä ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena olikin kuvata kosketusta päiväkodissa: minkälaista kosketus on ja miten se rakentuu aikuisen ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa lapsen itkiessä. Teoreettisena viitekehyksenä oli keskustelunanalyysiin pohjautuva käsitys multimodaalisesta vuorovaikutuksesta sekä ruumiillisuudesta. Tutkimuskysymyksinä olivat: (1) minkälaista koskettaminen on luonteeltaan lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa lapsen itkiessä päiväkodissa, (2) millä tavoin lohduttava koskettaminen rakentuu lapsen ja aikuisen välisessä vuorovaikutuksessa lapsen itkiessä päiväkodissa ja (3) mitkä tekijät vaikuttavat koskettamisen luonteeseen ja rakentumiseen? Menetelmät. Tutkimus oli laadullinen vuorovaikutustutkimus. Aineistona oli 30 tuntia videokuvaa 1-4-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmistä. Aineistosta paikannettiin yhteensä 21 itkuepisodia, jotka analysoitiin käyttämällä multimodaalista vuorovaikutusanalyysiä. Tulokset ja johtopäätökset. Kosketuksella oli merkittävä rooli osana vuorovaikutusta lapsen itkiessä päiväkodissa. Tutkimuksella tunnistettiin neljä laadullisesti erilaista koskettamisen muotoa: lohduttava, kontrolloiva, avustava ja ei-koskettamista. Tutkimuksen tulos lisää ymmärrystä kosketuksen ajallisesta rakentumisesta. Lohduttava kosketus rakentui erilaisissa tilanteissa joko välittömästi ja viivytettynä. Lohduttavan kosketuksen rakentumi-sen osalta merkittävää oli, mistä syystä lapsi itki ja oliko lapsi suostuvainen vuorovaiku-tusyhteyteen aikuisen kanssa. Johtopäätöksenä todettiin, että koskettaminen on tärkeä lohduttamisen tapa. Lisäksi todettiin, että kosketusta käytetään myös kontrolloimaan itke-vän lapsen toimintaa. Tutkimus toi näkyväksi, minkälaisia erilaisia koskettamisen tapoja aikuinen käyttää lapsen itkun hetkillä päiväkodissa. Tämä avaa mahdollisuuden lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä kosketuksen merkityksestä ja mahdollisuuksista varhaiskasvatuksena arjessa. Tätä kautta vuorovaikutuksen laatua varhaiskasvatuksessa voidaan myös kehittää ja parantaa.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2019

Author dc:creator

• Jauhiainen, Susanna

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Kasvatustieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos
• University of Helsinki, Faculty of Educational Sciences, Department of Teacher Education
• Helsingfors universitet, Pedagogiska fakulteten, Institutionen för lärarutbildning

• vuorovaikutus
• kosketus
• itku
• varhaiskasvatus
• multimodaalisuus
• kehollisuus

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201906142913

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/303172