Economic implications of disability prevention : A benefit-cost analysis of targeted occupational health interventions

Työkyvyttömyydestä koituu paitsi kärsimystä myös taloudellisia seurauksia yksilöille, työnantajille ja yhteiskunnalle. Työkyvyttömyyden ehkäisyä voi pitää erityisen merkityksellisenä ja hyödyllisenä Suomen kaltaiselle maalle, jonka haasteisiin sisältyy merkittävän julkisen sektorin ylläpito laskevassa työvoiman osallistumisasteessa. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että terveyden edistämistä tukevat ohjelmat työpaikoilla voivat ehkäistä työkyvyttömyyttä kohdistettuina työkyvyttömyysriskissä oleville henkilöille. Kohdistetuista työterveysinterventioista on voitu aiemmin osoittaa positiivista kustannusvaikuttavuutta lyhytaikaiseen työkyvyttömyyteen. Laajempaa hyöty-kustannus-analyysiä ei kohdistetuista työterveysinterventioista ole kuitenkaan aiemmin tehty, eikä kohdistettuja työterveysinterventioita ole aiemmin tarkasteltu samanaikaisesti sekä lyhyt- että pitkäaikaisen työkyvyttömyyden näkökulmista. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kohdistettujen työterveysinterventioiden vaikutusta työkyvyttömyyden ehkäisystä muodostuviin yhteiskunnallisiin nettohyötyihin. Lyhytaikaista työkyvyttömyyttä tarkastellaan sairauspoissaolojen avulla, ja pitkäaikaista työkyvyttömyyttä edustavat työkyvyttömyysjärjestelmän työkyvyttömyysetuudet. Työkyvyttömyyden ehkäisyn toimenpiteet ja kustannukset on rajattu tutkimuksessa terveydenhuollon palvelujen käyttöön. Tutkimus on seurantatutkimus, ja empiirinen analyysi muodostetaan retrospektiivisenä tarkasteluna prospektiivisesti kerätystä rekisteriaineistosta. Aineisto käsittää terveys- ja työkyvyttömyystietoja yli 20 000 työntekijältä Suomessa. Pääanalyysissa 1 679 hoidettua työntekijää, joille on tunnistettu korkea työkyvyttömyysriski, verrataan 2 107 hoitamattomaan korkean riskin työntekijään. Hyöty-kustannus-analyysissä yhdistetään keskimääräisen hoitovaikutuksen (Average Treatment Effect) ja nettohyötyjen (Net Benefits) viitekehykset. Tulokset muodostetaan kovarianssianalyysillä (ANCOVA). Muita työssä hyödynnettäviä menetelmiä ovat polynomiregressio, MICE-moni-imputointialgoritmi (Multiple Imputation of Chained Equations), propensiteettipisteytys (Propensity Score), ja Inverse Probability Weighting -painotusmenetelmä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kohdistettujen työterveysinterventioiden yhteiskunnallinen vaikutus on todennäköisesti positiivinen: keskimääräinen hoitovaikutus nettohyötyihin korkean riskin työntekijää kohden, 1 875 euroa ja tämän 95 prosentin luottamusväli -759 eurosta 4 509 euroon (p-arvo: 0,155) (ANCOVA) osoittavat, että kohdistettuja työterveysinterventioita voi pitää keskimäärin yhteiskunnallisesti kannattavina. Tutkimusasetelmassa muodostuneet nettohyödyt olivat käytännössä täysin peräisin pitkäaikaisen työkyvyttömyyden ehkäisystä. Interventiolla ei ollut vaikutusta lyhytaikaisen työkyvyttömyyden kustannuksiin tai käytettyjen terveydenhuollon palvelujen kustannuksiin. Herkkyysanalyysi osoittaa, että kohdistetut työterveysinterventiot eivät ole keskimäärin vaikuttavia, kun ne kohdistetaan työntekijöille, joille ei ole tunnistettu työkyvyttömyysriskiä.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2019

Author dc:creator

• Taimela, Elli

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
• University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies
• Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi

• health economics
• disability
• sickness absence
• treatment effect
• occupational health care
• targeted intervention
• terveystaloustiede
• työkyvyttömyys
• sairauspoissaolot
• keskimääräinen hoitovaikutus
• työterveyshuolto
• kohdistettu interventio

Language dc:language.iso

eng

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201906132804

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/302950