{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/300317"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/300317","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"”Sä voit vaikuttaa asioihin” : diskursiivinen analyysi kestävyyden merkityksistä yliopisto-opetuksessa","abstract":"Tarkastelen tutkielmassa kestävyyteen yliopisto-opetuksessa kytkeytyviä merkityksiä. Kestävyyden käsitettä on kuvattu tyhjänä merkitsijänä, joka saa tilanteisesti, esimerkiksi opetuksen käytännöissä, erilaisia merkityksiä. Kestävyyden on arvioitu toteutuvan korkeakoulutuksessa yhteiskunnassa vallitsevaan poliittis-taloudelliseen ilmapiiriin sopeutuvana. Tutkijat ovat peräänkuuluttaneet korkeakoulutukseen vahvempaa kestävyyden näkökulmaa. Toisaalta aiheen integroinnin opetukseen on esitetty edellyttävän tieteenalojen epistemologisten lähtökohtien huomioon ottamista. Tuotin aineiston haastattelemalla suomalaisessa yliopistossa kestävyyttä tieteenalallaan opettavia ja kestävää opetusta kehittäviä henkilöitä. Aineisto koostuu yhdestä ryhmäkeskustelusta ja neljästä teemahaastattelusta. Haastateltavia oli yhteensä 13. Aineiston analyysissa hyödynnetyn lukutavan lähtökohtana oli Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen diskurssiteoria. Haastateltavat korostivat kestävyyttä ratkaisuina ja liittivät kestävyyteen yhteiskunnan ja tieteenalan reunaehtoihin sopeutuvia, reformistia merkityksiä. Osa haastateltavista liitti kestävyyteen radikaaleja merkityksiä esittäen tieteenalan ja yhteiskunnan muutoksen välttämättömänä. Haastateltavat sovittivat kestävyyttä tieteenalan opetukseen hyödyntäen kestävyyttä ja opetusta koskevia näkemyksiään sekä opiskelijoita koskevia oletuksiaan. Opetusta koskevien valintojen avulla kestävyydestä rakentui haastateltavien kuvauksissa opetettavissa oleva, mutta samalla opettajien valinnat saattoivat rajata kestävyyden ulkopuolelle aiheen monialaisuuden sekä poliittisen ja tunteiden ulottuvuuden.","abstract_html":"Tarkastelen tutkielmassa kestävyyteen yliopisto-opetuksessa kytkeytyviä merkityksiä. Kestävyyden käsitettä on kuvattu tyhjänä merkitsijänä, joka saa tilanteisesti, esimerkiksi opetuksen käytännöissä, erilaisia merkityksiä. Kestävyyden on arvioitu toteutuvan korkeakoulutuksessa yhteiskunnassa vallitsevaan poliittis-taloudelliseen ilmapiiriin sopeutuvana. Tutkijat ovat peräänkuuluttaneet korkeakoulutukseen vahvempaa kestävyyden näkökulmaa. Toisaalta aiheen integroinnin opetukseen on esitetty edellyttävän tieteenalojen epistemologisten lähtökohtien huomioon ottamista. Tuotin aineiston haastattelemalla suomalaisessa yliopistossa kestävyyttä tieteenalallaan opettavia ja kestävää opetusta kehittäviä henkilöitä. Aineisto koostuu yhdestä ryhmäkeskustelusta ja neljästä teemahaastattelusta. Haastateltavia oli yhteensä 13. Aineiston analyysissa hyödynnetyn lukutavan lähtökohtana oli Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen diskurssiteoria. Haastateltavat korostivat kestävyyttä ratkaisuina ja liittivät kestävyyteen yhteiskunnan ja tieteenalan reunaehtoihin sopeutuvia, reformistia merkityksiä. Osa haastateltavista liitti kestävyyteen radikaaleja merkityksiä esittäen tieteenalan ja yhteiskunnan muutoksen välttämättömänä. Haastateltavat sovittivat kestävyyttä tieteenalan opetukseen hyödyntäen kestävyyttä ja opetusta koskevia näkemyksiään sekä opiskelijoita koskevia oletuksiaan. Opetusta koskevien valintojen avulla kestävyydestä rakentui haastateltavien kuvauksissa opetettavissa oleva, mutta samalla opettajien valinnat saattoivat rajata kestävyyden ulkopuolelle aiheen monialaisuuden sekä poliittisen ja tunteiden ulottuvuuden.","abstract_has_math":false,"creators":["Jaakkola, Noora"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2019,"date_issued":"2019","date_published":"2019","updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z","subjects":["kestävä kehitys","korkeakouluopetus","diskurssianalyysi"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201903211492"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201903211492","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/300317","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Jaakkola, Noora"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2019"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["kestävä kehitys","korkeakouluopetus","diskurssianalyysi"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201903211492","http://hdl.handle.net/10138/300317"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tarkastelen tutkielmassa kestävyyteen yliopisto-opetuksessa kytkeytyviä merkityksiä. Kestävyyden käsitettä on kuvattu tyhjänä merkitsijänä, joka saa tilanteisesti, esimerkiksi opetuksen käytännöissä, erilaisia merkityksiä. Kestävyyden on arvioitu toteutuvan korkeakoulutuksessa yhteiskunnassa vallitsevaan poliittis-taloudelliseen ilmapiiriin sopeutuvana. Tutkijat ovat peräänkuuluttaneet korkeakoulutukseen vahvempaa kestävyyden näkökulmaa. Toisaalta aiheen integroinnin opetukseen on esitetty edellyttävän tieteenalojen epistemologisten lähtökohtien huomioon ottamista. Tuotin aineiston haastattelemalla suomalaisessa yliopistossa kestävyyttä tieteenalallaan opettavia ja kestävää opetusta kehittäviä henkilöitä. Aineisto koostuu yhdestä ryhmäkeskustelusta ja neljästä teemahaastattelusta. Haastateltavia oli yhteensä 13. Aineiston analyysissa hyödynnetyn lukutavan lähtökohtana oli Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen diskurssiteoria. Haastateltavat korostivat kestävyyttä ratkaisuina ja liittivät kestävyyteen yhteiskunnan ja tieteenalan reunaehtoihin sopeutuvia, reformistia merkityksiä. Osa haastateltavista liitti kestävyyteen radikaaleja merkityksiä esittäen tieteenalan ja yhteiskunnan muutoksen välttämättömänä. Haastateltavat sovittivat kestävyyttä tieteenalan opetukseen hyödyntäen kestävyyttä ja opetusta koskevia näkemyksiään sekä opiskelijoita koskevia oletuksiaan. Opetusta koskevien valintojen avulla kestävyydestä rakentui haastateltavien kuvauksissa opetettavissa oleva, mutta samalla opettajien valinnat saattoivat rajata kestävyyden ulkopuolelle aiheen monialaisuuden sekä poliittisen ja tunteiden ulottuvuuden.","study, I examine the meanings of sustainability in university teaching. The notion of sustainability is considered an empty signifier, which receives situation-related meanings, for example through decisions made in teaching practices. It has been suggested that in higher education the meanings of sustainability are adapted to the political-economic climate of the society, and researchers have called for a stronger perspective on sustainability in higher education. On the other hand, it has been suggested that the integration of sustainability into teaching requires consideration of the epistemological starting points of the disciplines. For this research, I interviewed university teachers who integrate sustainability into their teaching and service personnel who develop sustainability education in a Finnish university. The research material consists of one group discussion and four thematic interviews with a total of 13 interviewees. The analysis was based on the discourse theory of Ernesto Laclau and Chantal Mouffe. The interviewees emphasized sustainability as solution. In their definitions, the interviewees adapted sustainability to the contexts of society and discipline, thus producing meanings that can be seen as reformist. Some of the interviewees emphasized radical meanings of sustainability, highlighting the necessity of change in the discipline and society. The interviewees integrated sustainability into their teaching through the use of their understandings of both sustainability and teaching and through their assumptions about the students. Through situated choices, sustainability in teaching could be approached more easily, although teachers sometimes chose not to consider sustainability as a multidisciplinary subject with political and emotional dimensions."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["”Sä voit vaikuttaa asioihin” : diskursiivinen analyysi kestävyyden merkityksistä yliopisto-opetuksessa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences","Helsingfors universitet, Beteendevetenskapliga fakulteten"],"dc:creator":["Jaakkola, Noora"],"dc:date.issued":["2019"],"dc:description.abstract":["Tarkastelen tutkielmassa kestävyyteen yliopisto-opetuksessa kytkeytyviä merkityksiä. Kestävyyden käsitettä on kuvattu tyhjänä merkitsijänä, joka saa tilanteisesti, esimerkiksi opetuksen käytännöissä, erilaisia merkityksiä. Kestävyyden on arvioitu toteutuvan korkeakoulutuksessa yhteiskunnassa vallitsevaan poliittis-taloudelliseen ilmapiiriin sopeutuvana. Tutkijat ovat peräänkuuluttaneet korkeakoulutukseen vahvempaa kestävyyden näkökulmaa. Toisaalta aiheen integroinnin opetukseen on esitetty edellyttävän tieteenalojen epistemologisten lähtökohtien huomioon ottamista. Tuotin aineiston haastattelemalla suomalaisessa yliopistossa kestävyyttä tieteenalallaan opettavia ja kestävää opetusta kehittäviä henkilöitä. Aineisto koostuu yhdestä ryhmäkeskustelusta ja neljästä teemahaastattelusta. Haastateltavia oli yhteensä 13. Aineiston analyysissa hyödynnetyn lukutavan lähtökohtana oli Ernesto Laclaun ja Chantal Mouffen diskurssiteoria. Haastateltavat korostivat kestävyyttä ratkaisuina ja liittivät kestävyyteen yhteiskunnan ja tieteenalan reunaehtoihin sopeutuvia, reformistia merkityksiä. Osa haastateltavista liitti kestävyyteen radikaaleja merkityksiä esittäen tieteenalan ja yhteiskunnan muutoksen välttämättömänä. Haastateltavat sovittivat kestävyyttä tieteenalan opetukseen hyödyntäen kestävyyttä ja opetusta koskevia näkemyksiään sekä opiskelijoita koskevia oletuksiaan. Opetusta koskevien valintojen avulla kestävyydestä rakentui haastateltavien kuvauksissa opetettavissa oleva, mutta samalla opettajien valinnat saattoivat rajata kestävyyden ulkopuolelle aiheen monialaisuuden sekä poliittisen ja tunteiden ulottuvuuden.","study, I examine the meanings of sustainability in university teaching. The notion of sustainability is considered an empty signifier, which receives situation-related meanings, for example through decisions made in teaching practices. It has been suggested that in higher education the meanings of sustainability are adapted to the political-economic climate of the society, and researchers have called for a stronger perspective on sustainability in higher education. On the other hand, it has been suggested that the integration of sustainability into teaching requires consideration of the epistemological starting points of the disciplines. For this research, I interviewed university teachers who integrate sustainability into their teaching and service personnel who develop sustainability education in a Finnish university. The research material consists of one group discussion and four thematic interviews with a total of 13 interviewees. The analysis was based on the discourse theory of Ernesto Laclau and Chantal Mouffe. The interviewees emphasized sustainability as solution. In their definitions, the interviewees adapted sustainability to the contexts of society and discipline, thus producing meanings that can be seen as reformist. Some of the interviewees emphasized radical meanings of sustainability, highlighting the necessity of change in the discipline and society. The interviewees integrated sustainability into their teaching through the use of their understandings of both sustainability and teaching and through their assumptions about the students. Through situated choices, sustainability in teaching could be approached more easily, although teachers sometimes chose not to consider sustainability as a multidisciplinary subject with political and emotional dimensions."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201903211492","http://hdl.handle.net/10138/300317"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["kestävä kehitys","korkeakouluopetus","diskurssianalyysi"],"dc:title":["”Sä voit vaikuttaa asioihin” : diskursiivinen analyysi kestävyyden merkityksistä yliopisto-opetuksessa"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z"}