Ulkomaisten sijoitusrahastojen verotus, pääomien vapaa liikkuvuus ja uudistuva sijoitusrahastolainsäädäntö

Suomen verolainsäädäntö ei nykyisellään pidä sisällään erityisiä säännöksiä ulkomaisten sijoitusrahastojen Suomesta saamien tulojen verotuksesta. Niinpä ulkomaisten sijoitusrahastojen Suomesta saamien tulojen verokohtelu riippuu siitä, mihin suomalaiseen toimijaan ulkomainen sijoitusrahasto voidaan Suomen verolainsäädännön näkökulmasta rinnastaa. Kohdennetun lainsäädännön puuttuessa arviointi suoritetaan tapauskohtaisesti lähdeverokorttihakemusta, lähdeveron palautushakemusta tai ennakkoratkaisuhakemusta käsiteltäessä. Tässä tutkielmassa on käsitelty ulkomaisten sijoitusrahastojen verotukseen liittyvää oikeuskäytäntöä tarkoituksena määrittää keskeisiä arvioinnissa huomioon otettavia seikkoja. Mittavasta oikeuskäytännöstä huolimatta lainsäädännön puute aiheuttaa epätoivottua epävarmuutta ulkomaisten sijoitusrahastojen Suomesta saamien tulojen verokohtelulle. Nykyisessä oikeuskäytännössä vertailtavuusarvioinnissa on annettu huomattavaa painoarvoa ulkomaisen sijoitusrahaston oikeudelliselle muodolle, rahaston toiminnallisten ominaisuuksien sijasta. Tämä on johtanut tulkintoihin, joissa ulkomaisen sijoitusrahaston erillinen oikeushenkilöllisyys ja suomalaista osakeyhtiötä muistuttavat piirteet ovat helposti johtaneet rahaston verovapauden epäämiseen. Korkeimmalla hallinto-oikeudella on mahdollisuus keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta 58/2017 tehtyä valitusta tutkiessaan ottaa kantaa oikeudellisen muodon ja toiminnallisten ominaisuuksien suhteeseen vertailuarvioinnissa. Sijoitusrahastojen verovapautta koskevan lainsäädännön tavoitteiden sekä pääomien vapaata liikkuvuutta koskevan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa olisi perusteltua laittaa enemmän painoarvoa ulkomaisen sijoitusrahaston toiminnallisille ominaisuuksille oikeudellisen muodon sijasta. Ulkomaisten sijoitusrahastojen verokohtelu Suomessa ei ole myöskään ollut EU-tuomioistuimen tarkasteltavana, mistä johtuen nykyisen oikeus- ja verotuskäytännön EU-oikeuden mukaisuudesta ei ole täyttä varmuutta. Erityisesti ongelmat liittyvät UCITS-direktiivin mukaisten muiden kuin sopimusperusteisten yhteissijoitusyritysten verokohteluun. Ulkomaisten sijoitusrahastojen verokohtelun ennakoitavuuden parantamiseksi valtiovarainministeriö on valmistellut TVL:n uudistusta, jolla tuloverolakiin sisällytettäisiin säännökset kotimaisten sijoitusrahastojen ja näitä vastaavien ulkomaisten sijoitusrahastojen verokohtelusta. Tätä koskeva hallituksen esitys (HE 304/2018 vp) on julkaistu 13.12.2018. Uutta sääntelyä voidaan pitää tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon lainsäädännön puutteesta aiheutuneet tulkintaongelmat ja oikeudellinen epävarmuus. Ehdotettuun sääntelyyn liittyy kuitenkin epäselvyyksiä, jotka ovat omiaan vesittämään sääntelyn tavoitetta lisätä lainsäädännön ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. Ei ole myöskään selvää, täyttäisikö ehdotettu lainsäädäntö EU-oikeuden asettamat vaatimukset vai tulisiko hallintotuomioistuimien ratkaistavaksi myös jatkossa ulkomaisten sijoitusrahastojen pääomien vapaaseen liikkuvuuteen perustuvia rinnastamistapauksia. Hallituksen esitysluonnoksesta annetuissa lausunnoissa erityisen ongelmallisena on pidetty verovapauden rajaamista ainoastaan sopimusperusteisiin sijoitusrahastoihin. Tätä voidaan EU-oikeuden näkökulmasta pitää ongelmallisena, erityisesti ottaen huomioon UCITS-direktiivin antamat vaihtoehdot yhteissijoitusyritysten oikeudelliselle muodolle. Ulkomaisten sijoitusrahastojen Suomesta saamien tulojen verokohtelu elää jatkuvasti uuden oikeuskäytännön muodostuessa. Oikeuskäytännöstä on johdettavissa tiettyjä edellytyksiä, joiden täyttyessä ulkomaista sijoitusrahastoa voidaan pitää rinnastettavana suomalaiseen sijoitusrahastoon. Koska ulkomaiset sijoitusrahastot toimivat kuitenkin monissa oikeudellisissa ja toiminnallisissa muodoissa, on arviointi aina enemmän tai vähemmän tapauskohtaista. Ehdotettu uusi lainsäädäntö voisi tietyiltä osin poistaa verokohteluun liittyvää epävarmuutta. Ehdotettuun sääntelyyn liittyvistä tulkinnanvaraisuuksista sekä sääntelyn ja EU-perusvapauksien välisestä suhteesta johtuen ulkomaisten sijoitusrahastojen Suomesta saamien tulojen verokohtelua tultaisiin kuitenkin todennäköisesti jatkossakin arvioimaan tapauskohtaisesti Verohallinnon, keskusverolautakunnan ja hallintotuomioistuimien toimesta. Teemaan liittyvän EU-oikeudellisen tulkinnanvaraisuuden johdosta olisi toivottavaa, että ulkomaisten sijoitusrahastojen verokohtelu Suomessa saatettaisiin EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2019

Author dc:creator

• Vesikivi, Mikko

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Law
• Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201901211113

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/299038