{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/289762"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/289762","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"\"I think I'm good enough\" : Finnish teachers of the English language and differentiation","abstract":"Kolmen viimeisimmän vuosikymmenen aikana eriyttämisen käsite on saanut opetusalalla paljon huomiota. Eriyttäminen tarkoittaa oppilaiden yksilöllisyyden huomioimista ja sen mukaisia luokkahuonekäytäntöjä. Enää ei uskota yhden tavan oppia ja opettaa toimivan jokaiselle oppilaalle yhtä tehokkaasti. Eriyttämisen kasvava tarve on osittain seurausta pitkään vallalla olleista inkluusion ja integraation trendeistä, ja sitä myös edellytetään opetushallituksen uudessa, vuonna 2016 voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa. Tässä haastattelututkimuksessa tarkastellaan suomalaisten englanninopettajien käsityksiä eriyttämisestä sekä itsestään eriyttäjinä haastattelututkimuksen keinoin. Tutkielma pyrkii syvällisempään ymmärrykseen siitä, minkälaisia eriyttämiskäytäntöjä suomalaisilla englanninopettajilla on sekä minkälaisia erityisesti eriyttämiseen liittyviä haasteita opettajat kohtaavat luokkahuoneissaan. Lopuksi pohditaan myös ratkaisuja näihin haasteisiin. Tutkielmassa avataan ensin eriyttämisen lähtökohtia, sekä sen vahvuuksia ja siihen kohdistuvaa kritiikkiä. Näiden seikkojen pohjalta haastatellaan kuutta suomalaista englannin aineenopettajaa. Haastateltavat opettajat tulevat kolmesta eri koulusta eri paikkakunnilta. Analyysiosiossa haastatteluja tarkasteltiin tutkimuskysymyksien asettaman raamin avulla pyrkimyksenä löytää niistä yhtenäisyyksiä ja eriäväisyyksiä suhteessa opettajien kokemuksiin ja asenteisiin eriyttämisestä. Haastateltujen opettajien esiintuomia eriyttämisen ongelmia ja ratkaisuja pohditaan tarkemmin keskusteluosiossa, jossa tätä analysoitua tietoa pyritään jäsentämään ehjäksi kokonaisuudeksi. Loppupäätelmissä esitetään tiivistetty yleiskatsaus suomalaisten englannin aineenopettajien kokemuksiin eriyttämisestä, heidän vahvuuksiinsa ja heikkouksiinsa, sekä tuodaan esille opettajien roolin tärkeys opetussuunnitelman eri osa-alueiden toteutumisessa luokkahuoneissa.","abstract_html":"Kolmen viimeisimmän vuosikymmenen aikana eriyttämisen käsite on saanut opetusalalla paljon huomiota. Eriyttäminen tarkoittaa oppilaiden yksilöllisyyden huomioimista ja sen mukaisia luokkahuonekäytäntöjä. Enää ei uskota yhden tavan oppia ja opettaa toimivan jokaiselle oppilaalle yhtä tehokkaasti. Eriyttämisen kasvava tarve on osittain seurausta pitkään vallalla olleista inkluusion ja integraation trendeistä, ja sitä myös edellytetään opetushallituksen uudessa, vuonna 2016 voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa. Tässä haastattelututkimuksessa tarkastellaan suomalaisten englanninopettajien käsityksiä eriyttämisestä sekä itsestään eriyttäjinä haastattelututkimuksen keinoin. Tutkielma pyrkii syvällisempään ymmärrykseen siitä, minkälaisia eriyttämiskäytäntöjä suomalaisilla englanninopettajilla on sekä minkälaisia erityisesti eriyttämiseen liittyviä haasteita opettajat kohtaavat luokkahuoneissaan. Lopuksi pohditaan myös ratkaisuja näihin haasteisiin. Tutkielmassa avataan ensin eriyttämisen lähtökohtia, sekä sen vahvuuksia ja siihen kohdistuvaa kritiikkiä. Näiden seikkojen pohjalta haastatellaan kuutta suomalaista englannin aineenopettajaa. Haastateltavat opettajat tulevat kolmesta eri koulusta eri paikkakunnilta. Analyysiosiossa haastatteluja tarkasteltiin tutkimuskysymyksien asettaman raamin avulla pyrkimyksenä löytää niistä yhtenäisyyksiä ja eriäväisyyksiä suhteessa opettajien kokemuksiin ja asenteisiin eriyttämisestä. Haastateltujen opettajien esiintuomia eriyttämisen ongelmia ja ratkaisuja pohditaan tarkemmin keskusteluosiossa, jossa tätä analysoitua tietoa pyritään jäsentämään ehjäksi kokonaisuudeksi. Loppupäätelmissä esitetään tiivistetty yleiskatsaus suomalaisten englannin aineenopettajien kokemuksiin eriyttämisestä, heidän vahvuuksiinsa ja heikkouksiinsa, sekä tuodaan esille opettajien roolin tärkeys opetussuunnitelman eri osa-alueiden toteutumisessa luokkahuoneissa.","abstract_has_math":false,"creators":["Ilvonen, Anniina"],"institution":"Helsingin yliopisto","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos","University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages","Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2018,"date_issued":"2018","date_published":"2018","updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z","subjects":["Eriyttäminen","opetussuunnitelma","aineenopettaja","haastattelututkimus","englanti"],"languages":["eng"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201812273785"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201812273785","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/289762","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos","University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages","Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Ilvonen, Anniina"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2018"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Eriyttäminen","opetussuunnitelma","aineenopettaja","haastattelututkimus","englanti"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["eng"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201812273785","http://hdl.handle.net/10138/289762"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Kolmen viimeisimmän vuosikymmenen aikana eriyttämisen käsite on saanut opetusalalla paljon huomiota. Eriyttäminen tarkoittaa oppilaiden yksilöllisyyden huomioimista ja sen mukaisia luokkahuonekäytäntöjä. Enää ei uskota yhden tavan oppia ja opettaa toimivan jokaiselle oppilaalle yhtä tehokkaasti. Eriyttämisen kasvava tarve on osittain seurausta pitkään vallalla olleista inkluusion ja integraation trendeistä, ja sitä myös edellytetään opetushallituksen uudessa, vuonna 2016 voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa. Tässä haastattelututkimuksessa tarkastellaan suomalaisten englanninopettajien käsityksiä eriyttämisestä sekä itsestään eriyttäjinä haastattelututkimuksen keinoin. Tutkielma pyrkii syvällisempään ymmärrykseen siitä, minkälaisia eriyttämiskäytäntöjä suomalaisilla englanninopettajilla on sekä minkälaisia erityisesti eriyttämiseen liittyviä haasteita opettajat kohtaavat luokkahuoneissaan. Lopuksi pohditaan myös ratkaisuja näihin haasteisiin. Tutkielmassa avataan ensin eriyttämisen lähtökohtia, sekä sen vahvuuksia ja siihen kohdistuvaa kritiikkiä. Näiden seikkojen pohjalta haastatellaan kuutta suomalaista englannin aineenopettajaa. Haastateltavat opettajat tulevat kolmesta eri koulusta eri paikkakunnilta. Analyysiosiossa haastatteluja tarkasteltiin tutkimuskysymyksien asettaman raamin avulla pyrkimyksenä löytää niistä yhtenäisyyksiä ja eriäväisyyksiä suhteessa opettajien kokemuksiin ja asenteisiin eriyttämisestä. Haastateltujen opettajien esiintuomia eriyttämisen ongelmia ja ratkaisuja pohditaan tarkemmin keskusteluosiossa, jossa tätä analysoitua tietoa pyritään jäsentämään ehjäksi kokonaisuudeksi. Loppupäätelmissä esitetään tiivistetty yleiskatsaus suomalaisten englannin aineenopettajien kokemuksiin eriyttämisestä, heidän vahvuuksiinsa ja heikkouksiinsa, sekä tuodaan esille opettajien roolin tärkeys opetussuunnitelman eri osa-alueiden toteutumisessa luokkahuoneissa.","In the most recent decades, the concept of differentiation has received a lot of attention in the field of education. Differentiation means recognising the individuality of pupils or students, and taking this individuality into account in the classroom as well as in planning the lessons. It is no longer believed that “one size fits all” when it comes to education – different teaching and learning methods work differently on different individuals. The growing demand for differentiation is partly due to the trends of inclusion and integration that have been prominent in the recent history. It is also required in the new Finnish national curriculum that was introduced by the Ministry of Education in 2016. In this interview study, I examine Finnish teachers of the English language, and, more specifically, their ideas and thoughts on differentiation and on themselves as differentiators. I aim to build a better understanding of the means of differentiation used by such teachers, as well as of the challenges they face in their everyday working life, especially in regard to differentiating. I also consider what kinds of solutions could be suggested to overcome these issues. In the thesis, I first examine the nature of differentiation, its strengths and its critique. I use this knowledge as the basis for my interviews – I conducted this study by interviewing six Finnish teachers of English. The interviewees came from three different schools in different towns. I then analyse the interviews in the frame set by my research questions, with the aim of finding similarities and differencies in the teachers' attitudes and experiences towards differentiating. I also consider the challenges and solutions they bring forth. In the concluding part of my study, I present my overall understanding of the teachers' experiences, as well as how they described their strengths and weaknessess. I also discuss the importance of teachers in how well the different parts of the national curriculum are implemented in the classroom."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["\"I think I'm good enough\" : Finnish teachers of the English language and differentiation"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos","University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages","Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk"],"dc:creator":["Ilvonen, Anniina"],"dc:date.issued":["2018"],"dc:description.abstract":["Kolmen viimeisimmän vuosikymmenen aikana eriyttämisen käsite on saanut opetusalalla paljon huomiota. Eriyttäminen tarkoittaa oppilaiden yksilöllisyyden huomioimista ja sen mukaisia luokkahuonekäytäntöjä. Enää ei uskota yhden tavan oppia ja opettaa toimivan jokaiselle oppilaalle yhtä tehokkaasti. Eriyttämisen kasvava tarve on osittain seurausta pitkään vallalla olleista inkluusion ja integraation trendeistä, ja sitä myös edellytetään opetushallituksen uudessa, vuonna 2016 voimaan tulleessa opetussuunnitelmassa. Tässä haastattelututkimuksessa tarkastellaan suomalaisten englanninopettajien käsityksiä eriyttämisestä sekä itsestään eriyttäjinä haastattelututkimuksen keinoin. Tutkielma pyrkii syvällisempään ymmärrykseen siitä, minkälaisia eriyttämiskäytäntöjä suomalaisilla englanninopettajilla on sekä minkälaisia erityisesti eriyttämiseen liittyviä haasteita opettajat kohtaavat luokkahuoneissaan. Lopuksi pohditaan myös ratkaisuja näihin haasteisiin. Tutkielmassa avataan ensin eriyttämisen lähtökohtia, sekä sen vahvuuksia ja siihen kohdistuvaa kritiikkiä. Näiden seikkojen pohjalta haastatellaan kuutta suomalaista englannin aineenopettajaa. Haastateltavat opettajat tulevat kolmesta eri koulusta eri paikkakunnilta. Analyysiosiossa haastatteluja tarkasteltiin tutkimuskysymyksien asettaman raamin avulla pyrkimyksenä löytää niistä yhtenäisyyksiä ja eriäväisyyksiä suhteessa opettajien kokemuksiin ja asenteisiin eriyttämisestä. Haastateltujen opettajien esiintuomia eriyttämisen ongelmia ja ratkaisuja pohditaan tarkemmin keskusteluosiossa, jossa tätä analysoitua tietoa pyritään jäsentämään ehjäksi kokonaisuudeksi. Loppupäätelmissä esitetään tiivistetty yleiskatsaus suomalaisten englannin aineenopettajien kokemuksiin eriyttämisestä, heidän vahvuuksiinsa ja heikkouksiinsa, sekä tuodaan esille opettajien roolin tärkeys opetussuunnitelman eri osa-alueiden toteutumisessa luokkahuoneissa.","In the most recent decades, the concept of differentiation has received a lot of attention in the field of education. Differentiation means recognising the individuality of pupils or students, and taking this individuality into account in the classroom as well as in planning the lessons. It is no longer believed that “one size fits all” when it comes to education – different teaching and learning methods work differently on different individuals. The growing demand for differentiation is partly due to the trends of inclusion and integration that have been prominent in the recent history. It is also required in the new Finnish national curriculum that was introduced by the Ministry of Education in 2016. In this interview study, I examine Finnish teachers of the English language, and, more specifically, their ideas and thoughts on differentiation and on themselves as differentiators. I aim to build a better understanding of the means of differentiation used by such teachers, as well as of the challenges they face in their everyday working life, especially in regard to differentiating. I also consider what kinds of solutions could be suggested to overcome these issues. In the thesis, I first examine the nature of differentiation, its strengths and its critique. I use this knowledge as the basis for my interviews – I conducted this study by interviewing six Finnish teachers of English. The interviewees came from three different schools in different towns. I then analyse the interviews in the frame set by my research questions, with the aim of finding similarities and differencies in the teachers' attitudes and experiences towards differentiating. I also consider the challenges and solutions they bring forth. In the concluding part of my study, I present my overall understanding of the teachers' experiences, as well as how they described their strengths and weaknessess. I also discuss the importance of teachers in how well the different parts of the national curriculum are implemented in the classroom."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201812273785","http://hdl.handle.net/10138/289762"],"dc:language.iso":["eng"],"dc:publisher":["Helsingin yliopisto","University of Helsinki","Helsingfors universitet"],"dc:subject":["Eriyttäminen","opetussuunnitelma","aineenopettaja","haastattelututkimus","englanti"],"dc:title":["\"I think I'm good enough\" : Finnish teachers of the English language and differentiation"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z"}