{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/28531"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/28531","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Taistelu julkisesta tilasta : Kaisaniemen puiston tilakäytöt","abstract":"Pro gradu- tutkielmassani tarkastelen julkista tilaa ja tilakäyttöjen avulla. Tilakäyttöjä tarkastellaan kaupunkipuiston kautta kaupungissa. Tutkimuskohteeksi on valittu Kaisaniemen puisto sen historiallisen merkityksen ja sijainnin kannalta Helsingissä. Kaupunkipuistoja käytetään erityisesti virkistyskäyttöön ja vapaa-ajan toimintaan. Tämä piirre yhdistää sen vahvasti demokratian periaatteisiin tilasta, jota kaikkien on mahdollista käyttää. Pro gradu- tutkielman teoreettinen pohja on rakennettu Henri Lefebvren tilateorian ja Don Micheliin puiston haltuunottoon liittyvän teorian yhdistelmästä. Aineistona toimii kenttätutkimuksen avulla kerätty aineisto. Havainnointi-menetelmällä kerätystä aineistosta laaditaan kolme erityyppistä aineistoa: havainnot, tilastot ja käyttäytymiskartat. Kerättyä aineistoa tutkitaan puiston tilakäyttöjen kannalta sisällönanalyysia apuna käyttäen. Analyysissa Kaisaniemen puiston käyttäjät jaotellaan eri käyttäjätyyppeihin: ulkoilija, läpikulkija, oleilija, työskentelijä ja ei-käyttäjä. Varsinkin iltaisin puisto otetaan haltuun usean eri ryhmän toimesta. Merkittävin käyttäjätyyppi puistotilan kannalta ovat oleilijat, joihin voidaan tarkemmin määritellä miehet, tummaihoiset ja teini-ikäiset. Päivisin useammat käyttäjätyypit kuten läpikulkijat, urheilijat, oleilijat ja työskentelevät taistelevat haltuunotosta. Haltuunoton tulos määrittää puiston lopullisen tilan ja paljastaa käyttäjien väliset valtasuhteet. Tilakäytöt ovat suuressa roolissa Kaisaniemen puiston tilan tuottamisessa.","abstract_html":"Pro gradu- tutkielmassani tarkastelen julkista tilaa ja tilakäyttöjen avulla. Tilakäyttöjä tarkastellaan kaupunkipuiston kautta kaupungissa. Tutkimuskohteeksi on valittu Kaisaniemen puisto sen historiallisen merkityksen ja sijainnin kannalta Helsingissä. Kaupunkipuistoja käytetään erityisesti virkistyskäyttöön ja vapaa-ajan toimintaan. Tämä piirre yhdistää sen vahvasti demokratian periaatteisiin tilasta, jota kaikkien on mahdollista käyttää. Pro gradu- tutkielman teoreettinen pohja on rakennettu Henri Lefebvren tilateorian ja Don Micheliin puiston haltuunottoon liittyvän teorian yhdistelmästä. Aineistona toimii kenttätutkimuksen avulla kerätty aineisto. Havainnointi-menetelmällä kerätystä aineistosta laaditaan kolme erityyppistä aineistoa: havainnot, tilastot ja käyttäytymiskartat. Kerättyä aineistoa tutkitaan puiston tilakäyttöjen kannalta sisällönanalyysia apuna käyttäen. Analyysissa Kaisaniemen puiston käyttäjät jaotellaan eri käyttäjätyyppeihin: ulkoilija, läpikulkija, oleilija, työskentelijä ja ei-käyttäjä. Varsinkin iltaisin puisto otetaan haltuun usean eri ryhmän toimesta. Merkittävin käyttäjätyyppi puistotilan kannalta ovat oleilijat, joihin voidaan tarkemmin määritellä miehet, tummaihoiset ja teini-ikäiset. Päivisin useammat käyttäjätyypit kuten läpikulkijat, urheilijat, oleilijat ja työskentelevät taistelevat haltuunotosta. Haltuunoton tulos määrittää puiston lopullisen tilan ja paljastaa käyttäjien väliset valtasuhteet. Tilakäytöt ovat suuressa roolissa Kaisaniemen puiston tilan tuottamisessa.","abstract_has_math":false,"creators":["Puumalainen, Tia"],"institution":"Helsingfors universitet","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos","University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies","Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2011,"date_issued":"2011","date_published":"2011","updated_at":"2026-07-27T19:55:56Z","subjects":["Helsinki -- Kaisaniemi -- puistot","tilat -- käyttö","tilat -- käyttäjät","puistot -- käyttö","puistot -- käyttäjät"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201703271813"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201703271813","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/28531","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos","University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies","Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Puumalainen, Tia"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2011"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingfors universitet","University of Helsinki","Helsingin yliopisto"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Helsinki -- Kaisaniemi -- puistot","tilat -- käyttö","tilat -- käyttäjät","puistot -- käyttö","puistot -- käyttäjät"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201703271813","http://hdl.handle.net/10138/28531"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Pro gradu- tutkielmassani tarkastelen julkista tilaa ja tilakäyttöjen avulla. Tilakäyttöjä tarkastellaan kaupunkipuiston kautta kaupungissa. Tutkimuskohteeksi on valittu Kaisaniemen puisto sen historiallisen merkityksen ja sijainnin kannalta Helsingissä. Kaupunkipuistoja käytetään erityisesti virkistyskäyttöön ja vapaa-ajan toimintaan. Tämä piirre yhdistää sen vahvasti demokratian periaatteisiin tilasta, jota kaikkien on mahdollista käyttää. Pro gradu- tutkielman teoreettinen pohja on rakennettu Henri Lefebvren tilateorian ja Don Micheliin puiston haltuunottoon liittyvän teorian yhdistelmästä. Aineistona toimii kenttätutkimuksen avulla kerätty aineisto. Havainnointi-menetelmällä kerätystä aineistosta laaditaan kolme erityyppistä aineistoa: havainnot, tilastot ja käyttäytymiskartat. Kerättyä aineistoa tutkitaan puiston tilakäyttöjen kannalta sisällönanalyysia apuna käyttäen. Analyysissa Kaisaniemen puiston käyttäjät jaotellaan eri käyttäjätyyppeihin: ulkoilija, läpikulkija, oleilija, työskentelijä ja ei-käyttäjä. Varsinkin iltaisin puisto otetaan haltuun usean eri ryhmän toimesta. Merkittävin käyttäjätyyppi puistotilan kannalta ovat oleilijat, joihin voidaan tarkemmin määritellä miehet, tummaihoiset ja teini-ikäiset. Päivisin useammat käyttäjätyypit kuten läpikulkijat, urheilijat, oleilijat ja työskentelevät taistelevat haltuunotosta. Haltuunoton tulos määrittää puiston lopullisen tilan ja paljastaa käyttäjien väliset valtasuhteet. Tilakäytöt ovat suuressa roolissa Kaisaniemen puiston tilan tuottamisessa."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Taistelu julkisesta tilasta : Kaisaniemen puiston tilakäytöt"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos","University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Political and Economic Studies","Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för politik och ekonomi"],"dc:creator":["Puumalainen, Tia"],"dc:date.issued":["2011"],"dc:description.abstract":["Pro gradu- tutkielmassani tarkastelen julkista tilaa ja tilakäyttöjen avulla. Tilakäyttöjä tarkastellaan kaupunkipuiston kautta kaupungissa. Tutkimuskohteeksi on valittu Kaisaniemen puisto sen historiallisen merkityksen ja sijainnin kannalta Helsingissä. Kaupunkipuistoja käytetään erityisesti virkistyskäyttöön ja vapaa-ajan toimintaan. Tämä piirre yhdistää sen vahvasti demokratian periaatteisiin tilasta, jota kaikkien on mahdollista käyttää. Pro gradu- tutkielman teoreettinen pohja on rakennettu Henri Lefebvren tilateorian ja Don Micheliin puiston haltuunottoon liittyvän teorian yhdistelmästä. Aineistona toimii kenttätutkimuksen avulla kerätty aineisto. Havainnointi-menetelmällä kerätystä aineistosta laaditaan kolme erityyppistä aineistoa: havainnot, tilastot ja käyttäytymiskartat. Kerättyä aineistoa tutkitaan puiston tilakäyttöjen kannalta sisällönanalyysia apuna käyttäen. Analyysissa Kaisaniemen puiston käyttäjät jaotellaan eri käyttäjätyyppeihin: ulkoilija, läpikulkija, oleilija, työskentelijä ja ei-käyttäjä. Varsinkin iltaisin puisto otetaan haltuun usean eri ryhmän toimesta. Merkittävin käyttäjätyyppi puistotilan kannalta ovat oleilijat, joihin voidaan tarkemmin määritellä miehet, tummaihoiset ja teini-ikäiset. Päivisin useammat käyttäjätyypit kuten läpikulkijat, urheilijat, oleilijat ja työskentelevät taistelevat haltuunotosta. Haltuunoton tulos määrittää puiston lopullisen tilan ja paljastaa käyttäjien väliset valtasuhteet. Tilakäytöt ovat suuressa roolissa Kaisaniemen puiston tilan tuottamisessa."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201703271813","http://hdl.handle.net/10138/28531"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingfors universitet","University of Helsinki","Helsingin yliopisto"],"dc:subject":["Helsinki -- Kaisaniemi -- puistot","tilat -- käyttö","tilat -- käyttäjät","puistot -- käyttö","puistot -- käyttäjät"],"dc:title":["Taistelu julkisesta tilasta : Kaisaniemen puiston tilakäytöt"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:56Z"}