Sukupuolittunut murha : naismurha ja moraalinen paniikki Italiassa 2012-2014

Tutkielmassa tarkastellaan naisiin kohdistuneita murhia ja niiden uutisointia Italiassa vuosien 2012 ja 2014 välillä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, onko tarkastelujakson aikana Italiassa vallinnut moraalinen paniikki. Moraalinen paniikki viittaa tilanteeseen, jossa jokin tapahtuma tai ilmiöksi niputetut tapahtumat konstruoidaan tietoisesti tai tiedostamatta uhaksi koko yhteiskuntaa kohtaan. Tutkimuskohteena oleva uhka oli - italialaismedian termiä käyttäen - 'femminicidio', naismurha. Sana viittaa naisen murhaamiseen hänen sukupuolensa takia. Yhteiskunnalliset reaktiot tähän uhkaan vaikuttavat kaikkiin yhteiskunnan rakenteisiin ja voivat muokata kulttuuria, lainsäädäntöä tai julkisen vallan roolia pitkäksikin aikaa, ellei pysyvästi. Tutkielma pyrkii vastaamaan joihinkin tieteellisessä keskustelussa pinnalle nousseisiin kysymyksiin, jotka seurasivat Giomin ja Tonellon (2013) tutkimusta, jossa selvitettiin tähän tutkimukseen verrattavissa olevaa ilmiötä vuosien 2006-2009 aikana. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: onko moraalinen paniikki havaittavissa italialaisten naismurhien uutisoinnissa? Jos on, minkälaista poikkeavuutta ('deviance') on löydettävissä? Tutkimus on toteutettu diskurssianalyysin metodilla. Aineistona on käytetty kahden suurimman italialaisen sanomalehden uutisartikkeleita aiheesta. Artikkeleiden lopullinen määrä oli 88. Tutkimus ei pysty kiistatta todistamaan Italiassa vallinneen moraalista paniikkia naismurhien tapauksissa. Havaintoja kuitenkin on huolesta sukupuolittunutta yhteiskuntaa kohtaan. Aineiston analyysin perusteella vaikuttaisi siltä, että kulttuuri on muuttumassa, mitä tulee sukupuolen, sukupuolierojen ja sukupuolten valtarakenteisiin. Tämä löydös esiintyy kuitenkin ristiriitaisesti, eikä esimerkiksi patriarkaalisuutta mainita aineistossa kertaakaan. Sukupuolen diskurssin muutos näyttää olevan vielä alkutekijöissään. On kuitenkin viitteitä siitä, että tulevina vuosina keskustelu sukupuolesta ja sukupuolieroista tulee muuttumaan selkeämmäksi ja suoraviivaisemmaksi.

Grantor dc:publisher

Helsingfors universitet

Year dc:date.issued

2015

Author dc:creator

• Airikkala, Veli

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
• University of Helsinki, Faculty of Social Sciences, Department of Social Research
• Helsingfors universitet, Statsvetenskapliga fakulteten, Institutionen för socialvetenskaper

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201703273221

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/231716