Inflammatory Bowel Disease and Anemia : Treatment with Ferric Carboxymaltose

Anemia on tulehduksellisten suolistosairauksien yleisin ekstraintestinaalinen komplikaatio, jonka hoidossa perinteinen peroraalinen rautahoito ei välttämättä riitä. Ensinnäkin peroraalisen raudan hoitovaste on usein heikompi tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla potilailla, mikä johtuu raudan heikentyneestä imeytymisestä tulehtuneesta suolesta. Toiseksi suolistosta imeytymätön rauta ei ainoastaan heikennä hoitovastetta, vaan voi myös aiheuttaa haittavaikutuksia. Se voi esimerkiksi pahentaa suolen limakalvontulehdusta, aiheuttaa muutoksia suolen mikrobifloorassa ja eläinkokeiden perusteella suolistosta imeytymättömällä raudalla on mahdollisesti karsinogeenisiä vaikutuksia. Myös tavalliset peroraalisen rautahoidon haittavaikutukset ovat yleisempiä kuin suonensisäisellä rautahoidolla ja jopa 20% IBD-potilaista joutuu keskeyttämään peroraalisen rautahoidon niiden takia. Tutkimuksen ensisijaisena tavoitteena oli selvittää suonensisäisen ferrikarboksimaltoosi-hoidon tehoa sekä kokonaisuutena, että eri ryhmien - kuten esimerkiksi miesten ja naisten - välillä. Muina tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, mitkä tekijät ennustavat hyvää hoitovastetta ja millaisia haittavaikutuksia hoidon yhteydessä esiintyy. Tutkimusaineistona käytettiin vuosina 2014-2016 Meilahden kolmiosairaalassa suonensisäistä rautahoitoa Ferinject®-valmisteella saaneiden potilaiden potilasasiakirjoja, joista kerättiin muun muassa laboratoriotestien tuloksia ja muita tietoja. Kerätyistä laboratoriotestien tuloksista merkittävimmät olivat hemoglobiini (B-Hb), punasolujen keskimääräinen tilavuus (B-MCV), plasman transferriinireseptoripitoisuus (P-TfR) ja plasman ferritiinipitoisuus (P-Ferrit). Tutkimuksemme perusteella suonensisäinen ferrikarboksimaltoosi on tehokas hoitokeino anemiaan IBD-potilailla ja tutkimuksessamme ilmi tulleet haittavaikutukset olivat kaiken kaikkiaan melko harvinaisia ja lieviä. Lisäksi vahvasti raudanpuuteanemiaan viittaavat laboratoriotestien tulokset vaikuttaisivat ennustavan hyvää hoitovastetta. Tutkimustulokset vahvistavat nykyistä käsitystä Meilahden kolmiosairaalassa käytetyn hoidon tehosta ja turvallisuudesta.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2017

Author dc:creator

• Kangaspunta, Mikael

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Medicine
• Helsingfors universitet, Medicinska fakulteten

Language dc:language.iso

eng

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201711155707

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/228715