"Saapuaksein aina takas maahan mämmin" : käännösstrategioita ja -tendenssejä Hectorin käännöslaulutuotannossa

Pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan Heikki ”Hector” Harman kääntämää populaaria laululyriikkaa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia keinoja Hector on käyttänyt tuodessaan angloamerikkalaista populaarimusiikkia Suomeen. Tutkielmassa tarkastellaan erityisesti sitä, miten Hector on käsitellyt lauluissaan alkuperäislaulujen rytmiä, riimejä ja semanttista merkitystä. Tutkittavaksi ajanjaksoksi on rajattu 1960–1970-luvut, sillä tuona aikana angloamerikkalaisen populaarimusiikin suomentaminen oli erityisen yleistä. Hectorin kääntämä ja levyttämä laululyriikka tarjoaa suosittuudessaan ja runsaudessaan oivallisen osakatsauksen koko tuon ajan populaarin laululyriikan käännöskäytäntöihin. Tutkielman sivujuonteena myös pohditaan populaarin laululyriikan kääntämisen asemaa käännöstieteellisen tutkimuksen reuna-alueena. Tutkielman aineisto koostuu 27 Hectorin käännöslaulusta ja niiden alkuperäisversioista. Aineistossa ovat mukana, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kaikki Hectorin soololevytyksillään vuosina 1966–1979 julkaisemat laulut, jotka hän on itse kääntänyt englannista suomeksi. Tutkielma pohjautuu Johan Franzonin artikkeliin ”Choices in Song Translation: Singability in Print, Subtitles and Sung Performance” (2008), jossa Franzon esittää laulettavuuden käsitteen kokonaisuutena, joka muodostuu kolmesta tasosta: prosodisesta, poeettisesta ja semanttis-refleksiivisestä vastaavuudesta musiikin verbaalisen ja musiikillisen sisällön välillä. Prosodisen tason ja rytmin analyysissä sovelletaan Greenallin (2015) rytmisen ekvivalenssin käsitettä, poeettisen tason ja riimien analyysissä Salon (2008 [2006]) riimiselontekoa ja semanttis-refleksiivisen tason ja merkityksen analyysissä Franzonin (2009) tekstuaalista likiarvomenetelmää. Laulettavuuden kolmella tasolla havaitaan kolme yleistendenssiä Hectorin käännöslaulutuotannossa. Ensiksi Hectorin käännöslaulut ovat uskollisia alkuperäislaulujen rytmiikalle. Toiseksi Hectorin käännöslauluissa on alkuperäislauluja enemmän riimitystä. Kolmanneksi Hectorin käännöslaulut eivät noudata orjallisesti alkuperäislaulujen semanttista sisältöä, vaikka Hector pääosin säilyttääkin niihin näkyvän semanttisen yhteyden. Tutkielma osoittaa populaarin laululyriikan erityisyyden käännöstieteellisenä tutkimuskohteena. Valtaosassa aineiston käännöslauluista tulkitaan varsin vapaasti alkuperäislaulujen sisältöä, mihin syitä voivat olla niin esittäjän omat pyrkimykset, kohdeyleisön odotukset kuin kielellisten erojen ja musiikin asettamat rajoitteetkin. Tulevaisuudessa tutkimuksen onkin syytä laajentua käännöstieteestä mm. kulttuurin- ja musiikintutkimuksen ja semiotiikan suuntaan, jotta myös ymmärrys populaarin laululyriikan monisyisestä käännös- ja merkityksensiirtoprosessista laajenisi.

Grantor dc:publisher

Helsingfors universitet

Year dc:date.issued

2017

Author dc:creator

• Kinnunen, Santeri

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos
• University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
• Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk

• laulujen kääntäminen
• laulettavuus
• populaarimusiikki

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201706054590

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/191048