Yleinen heikentämiskielto ennallistamisvastuun kynnyksenä

Ympäristövastuudirektiivi (2004/35/EY) säätää aiheuttamisperiaatteeseen perustuvasta ympäristövastuujärjestelmästä, jonka yhtenä tarkoituksena on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen estäminen. Direktiivi sääntelee menettelyistä, joilla luonnon monimuotoisuudelle aiheutuneet vahingot ehkäistään ja korjataan. Direktiivi on pantu Suomessa täytäntöön ympäristövastuulailla (YVL 383/2009) ja muutoksilla luonnonsuojelulakiin (1096/1996). Ehkäisemis- ja ennallistamisvastuu on asetettu ammatillisen toiminnan harjoittajalle, jonka tuottamuksellisesta toiminnasta aiheutuu ympäristövahinko. Luonnonsuojelusääntelystä puuttui aiemmin yleinen kielto heikentää Natura-alueen luonnonarvoja luontodirektiivin (92/43/ETY) 6 artiklan 2 kohdan edellyttämällä tavalla. Tilanne muuttui 1.2.2015 voimaan tulleella LSL 64 a §:n säännöksellä yleisestä heikentämiskiellosta, joka kieltää Natura-alueen suojelun perusteena olevien luonnonarvojen merkittävän heikentämisen. Yleisen heikentämiskiellon säätäminen täydensi ympäristövastuudirektiivin toimeenpanoa niiden ammatillisten toimintojen osalta, jotka eivät edellytä lupaa. Yleisen heikentämiskieltosäännöksen yhteydessä säädettiin toimenpiteestä vastaavalle ilmoitusvelvollisuus toimenpiteestä, josta saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Tutkielma käsittelee ympäristövahingon ennallistamisvastuun edellytyksiä. Ympäristövahinko on tässä tutkielmassa rajattu koskemaan luontovahinkoa, eli merkittävää haitallista vaikutusta suotuisan suojelutason saavuttamisen tai säilyttämisen kannalta. Luontovahingon kohde on rajattu koskemaan merkittävää haitallista vaikutusta Natura 2000 -verkostoon sisältyvän alueen luonnonarvoille. Tarkastelen tutkielmassani luontovahingon käsitettä, sen edellytyksiä sekä suhdetta yleiseen heikentämiskieltoon. Lisäksi tutkielma perehtyy yleisestä heikentämiskiellosta toiminnanharjoittajalle aiheutuviin velvoitteisiin sekä ehkäisemis- ja ennallistamisvastuun sisältöön. Keskeiseksi tutkielmassa nousee merkittävyyden kynnys. Sekä luontovahingon määritelmä että yleinen heikentämiskielto koskevat merkittävää haitallista vaikutusta Natura-alueen suojelun perustana oleville luonnonarvoille. Ennallistamisvastuulle asetettu merkittävyyden kynnys on kuitenkin korkeammalla kuin yleisen heikentämiskiellon kattama merkittävyys. Siten toiminnanharjoittaja voi aiheuttaa merkittävän heikennyksen Natura-alueen suojelun perustana oleville arvoille joutumatta kuitenkaan ennallistamisvastuuseen. Luontovahingolle asetettua merkittävyyden kynnystä tulkitaan eri jäsenvaltioissa hyvin eri tavoin. Monen muun jäsenvaltion tavoin Suomessa tulkitaan merkittävyyden kynnyksen olevan korkea, ja siten ennallistamisvastuun aktualisoituvan hyvin harvoin.

Grantor dc:publisher

Helsingfors universitet

Year dc:date.issued

2016

Author dc:creator

• Larsen, Fanny

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Law
• Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-201611103023

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/169814