Naisten kodittomuus ja siitä selviytymisen polku

Tutkimuksessa selvitetään naisten kodittomuuden polkua ja selviytymisen prosessia. Työn tutkimuskysymykset ovat: 1) Mitkä tekijät johtivat kodittomuuteen? 2) Mitä eri vaiheita kodittomuuden ajanjakso sisältää? 3) Mitkä tekijät tukivat / edesauttoivat selviytymistä? 4) Mitkä ovat kodittomuuden polun kriittiset pisteet? 5) Miten koti ja tulevaisuus rakentuvat kodittomuuden kokemuksen jälkeen? Tutkimuksen avainkäsitteitä ovat kodittomuus, marginalisaatio, selviytyminen ja polku. Tutkimuksen haastatteluihin osallistuneita naisia on 7 ja he ovat iältään 27 42-vuotiaita. Naisten keskimääräinen asunnottomuusaika on 2 vuotta. Aineisto koostuu naisten haastatteluista ja heidän haastattelun yhteydessä täyttämistään aikajanoista. Kvalitatiivisen teemahaastatteluaineiston analysointitapa on teemoitteluun perustuva sisällönanalyysi. Naisten täyttämät aikajanat analysoidaan etsimällä kodittomuuden vaiheista samankaltaisuuksia ja tuottamalla niistä synteesi, kodittomuuden polku. Kodittomuutta ennakoivana tekijänä naiset tuovat esille rankan lapsuuden, joka vaikuttaa myöhempiin elämänvaiheisiin. Kodittomuuden polku alkaa vaikeasta ja ylitsepääsemättömästä elämäntilanteesta, johon johtavat parisuhdeongelmat, ero, päihteet, masennus ja lasten huostaanotto. Nämä tekijät eri yhdistelminä naisten kertomuksissa johtavat häätöön/asunnosta luopumiseen ja asunnottomuuteen. Ensimmäinen kodittomuuden polun kriittinen piste on kriisi. Kriisiä seuraa turvaton elämänvaihe, jolloin naisilla ei ole pysyvää asuinpaikkaa, vaan he elävät kadulla, joka on toinen kodittomuuden polun kriittinen piste. Katuasunnottomuuden jälkeen naiset asuvat yömajassa tai muissa epäsopivissa asumismuodoissa. Kodittomuuden polku kääntyy positiivisen puolelle, kun naiset pääsevät vain naisille suunnattuihin palveluihin, naisten tukipisteelle tai naisten asuntolaan. Tämä on kodittomuuden polun kolmas kriittinen piste. Työntekijöiden ja tukihenkilöiden avulla löytyy myös itselle sopiva päihdehoidon muoto tai terapia. Raittiuden ja paremman voinnin myötä naisille syntyy halu rakentaa sosiaalisia suhteitaan uudelleen lapsiin, perheeseen ja ystäviin. Kodittomuuden polun neljäs kriittinen piste on asunnon saaminen. Oma asunto ei ratkaise kaikkia ongelmia tai muodostu kodiksi heti, mutta se tuo turvaa, yksityisyyttä ja pysyvyyttä, mitkä auttavat tulevaisuuden rakentamista. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että selviytymisen kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat naisten omat voimavarat ja sinnikkyys, vain naisille suunnatut palvelut asunnottomien palveluiden sisällä, asumismuoto, joka tukee naisten sen hetkistä tilannetta ja asumispalveluissa tarjolla oleva yksilöllinen tuki. Lisäksi selviytymistekijöinä korostuvat mahdollisuus päihdehoitoon, mielenterveyspalveluihin ja terapiaan oman tarpeen mukaisesti, sekä mahdollisuus valmennusohjelmiin, koulutukseen ja työhön. Naisten omat voimavarat ovat ratkaiseva tekijä selviytymisestä ja heille voimaa antavat läheiset, kuten lapset, ystävät ja omat vanhemmat. Naisten kodittomuuden polku on palvelujen näkökulmasta lähes yhdenmukainen. Tätä ei voi nähdä pelkästään positiivisena asiana - henkilökohtaisesta elämäntilanteestaan riippumatta he kulkevat saman palveluketjun läpi.

Author dc:creator

• Eskelinen, Kati

Language dc:language.iso

fin

Dc Identifier Other

valttiivi:2009-89

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/16470