{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/16378"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/16378","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Kamppailu kuumeisen kuljetusalan puolesta : tapaustutkimus SKAL ry:n mediajulkisuudesta polttoainekriisin aikana 2008.","abstract":"Tutkimus on suoritettu toimeksiantona Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:lle. SKAL ry esiintyi poikkeuksellisen paljon mediassa touko-kesäkuussa 2008. Syynä oli huippulukemiin kohonnut polttoaineen hinta, jonka vuoksi järjestön edustamat kuljetusyritykset ajautuivat taloudellisesti erittäin huonoon tilanteeseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sekä määrällisen että laadullisin keinoin, miten SKAL suoriutui mediajulkisuudestaan. Ongelmaa ratkotaan määrällisten keinojen lisäksi tutkimalla metaforia, joilla media kuvasi polttoainekriisiä sekä keskustelun toimijoille annettuja rooleja. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 211 jutusta, jotka ilmestyivät Internetissä ja printtimediassa touko-kesäkuussa 2008. Määrällinen sisällönanalyysi luo yleiskuvan aineistosta ja julkisuudeen määrästä: mitkä olivat juttujen pääasialliset sävyt, juttutyypit, maantieteellinen jakauma, kieli, toimijat, aiheet ja miten SKAL:n strategiset pääviestit näkyivät mediassa. Laadullinen osuus keskittyy metafora-analyysiin. Siinä selvitetään, millaisten metaforien avulla media kuvasi polttoaineen hinnannoususta syntynyttä tilannetta. Toinen laadullisen lähiluvun osuus keskittyy tarkastelemaan toimijoille annettuja rooleja. Kenen ääni sai kuulua mediassa, kenestä tehtiin aktiivinen, kenestä passiivinen toimija ja millaisia muita rooleja keskustelun tärkeimmille osapuolille mediassa luotiin. Tutkimuksessa selvisi, että SKAL:n mediajulkisuutta voidaan pitää onnistuneena. Yli 80 prosenttia jutuista käsitteli aihetta positiivisesti tai neutraalisti. Media käsitteli tilannetta SKAL:n ja kuljetusalan tavoitteiden mukaisin metaforin. Metaforat sairaasta ja ahdingossa olleesta kuljetusalasta olivat aineiston pääasialliset metaforat. Vastametaforia ei juuri esitetty. Media rakensi SKAL:lle roolin rakentavana ja asiantuntevana osapuolena. Se esitettiin sinnikkäänä taistelijana, mutta toisaalta hillitysti ja järkevästi toimivana järjestönä. Se onnistui hallitsemaan mainettaan erillisen juhannuskriisin aikana ja erottautumaan teiden tukkimista suunnittelevista kuljetusyrittäjistä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa yhtäältä teoriat median vallasta luoda todellisuutta toisaalta organisaatioviestinnän periaatteet. Tutkimuksessa käsitellään diskurssin käsitettä ja mediavälitteisten mielikuvien syntymistä. Organisaatioviestinnän puolta edustaa kriisiviestinnän, julkisuuspelin ja maineen käsitteet ja teoriat. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä ovat Iina Hellstenin Metaforien Eurooppa (1997), Georg Lakoffin ja Mark Johnsonin Metaphors We Live By (1980), Esa Väliverrosen Ympäristöuhkan anatomia (1996), Norman Faircloughin Miten media puhuu (1997), Risto Uimosen ja Elisa Ikävalkon Mielikuvien maailma (1996) sekä Erkki Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa (1998).","abstract_html":"Tutkimus on suoritettu toimeksiantona Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:lle. SKAL ry esiintyi poikkeuksellisen paljon mediassa touko-kesäkuussa 2008. Syynä oli huippulukemiin kohonnut polttoaineen hinta, jonka vuoksi järjestön edustamat kuljetusyritykset ajautuivat taloudellisesti erittäin huonoon tilanteeseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sekä määrällisen että laadullisin keinoin, miten SKAL suoriutui mediajulkisuudestaan. Ongelmaa ratkotaan määrällisten keinojen lisäksi tutkimalla metaforia, joilla media kuvasi polttoainekriisiä sekä keskustelun toimijoille annettuja rooleja. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 211 jutusta, jotka ilmestyivät Internetissä ja printtimediassa touko-kesäkuussa 2008. Määrällinen sisällönanalyysi luo yleiskuvan aineistosta ja julkisuudeen määrästä: mitkä olivat juttujen pääasialliset sävyt, juttutyypit, maantieteellinen jakauma, kieli, toimijat, aiheet ja miten SKAL:n strategiset pääviestit näkyivät mediassa. Laadullinen osuus keskittyy metafora-analyysiin. Siinä selvitetään, millaisten metaforien avulla media kuvasi polttoaineen hinnannoususta syntynyttä tilannetta. Toinen laadullisen lähiluvun osuus keskittyy tarkastelemaan toimijoille annettuja rooleja. Kenen ääni sai kuulua mediassa, kenestä tehtiin aktiivinen, kenestä passiivinen toimija ja millaisia muita rooleja keskustelun tärkeimmille osapuolille mediassa luotiin. Tutkimuksessa selvisi, että SKAL:n mediajulkisuutta voidaan pitää onnistuneena. Yli 80 prosenttia jutuista käsitteli aihetta positiivisesti tai neutraalisti. Media käsitteli tilannetta SKAL:n ja kuljetusalan tavoitteiden mukaisin metaforin. Metaforat sairaasta ja ahdingossa olleesta kuljetusalasta olivat aineiston pääasialliset metaforat. Vastametaforia ei juuri esitetty. Media rakensi SKAL:lle roolin rakentavana ja asiantuntevana osapuolena. Se esitettiin sinnikkäänä taistelijana, mutta toisaalta hillitysti ja järkevästi toimivana järjestönä. Se onnistui hallitsemaan mainettaan erillisen juhannuskriisin aikana ja erottautumaan teiden tukkimista suunnittelevista kuljetusyrittäjistä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa yhtäältä teoriat median vallasta luoda todellisuutta toisaalta organisaatioviestinnän periaatteet. Tutkimuksessa käsitellään diskurssin käsitettä ja mediavälitteisten mielikuvien syntymistä. Organisaatioviestinnän puolta edustaa kriisiviestinnän, julkisuuspelin ja maineen käsitteet ja teoriat. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä ovat Iina Hellstenin Metaforien Eurooppa (1997), Georg Lakoffin ja Mark Johnsonin Metaphors We Live By (1980), Esa Väliverrosen Ympäristöuhkan anatomia (1996), Norman Faircloughin Miten media puhuu (1997), Risto Uimosen ja Elisa Ikävalkon Mielikuvien maailma (1996) sekä Erkki Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa (1998).","abstract_has_math":false,"creators":["Neittaanmäki, Kaisa"],"institution":null,"degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2009,"date_issued":"2009-05-11","date_published":"2009-05-11","updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z","subjects":[],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.other","label":"Dc Identifier Other","values":["valttiivi:2009-180"],"render_values":[{"text":"valttiivi:2009-180","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/16378","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Neittaanmäki, Kaisa"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2010-05-04T13:24:58Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2010-05-04T13:24:58Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2009-05-11"]},{"key":"dc:type.dcmitype","label":"Dc Type Dcmitype","values":["Text"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.other","label":"Dc Identifier Other","values":["valttiivi:2009-180"]},{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/16378"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description","label":"Description","values":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."]},{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkimus on suoritettu toimeksiantona Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:lle. SKAL ry esiintyi poikkeuksellisen paljon mediassa touko-kesäkuussa 2008. Syynä oli huippulukemiin kohonnut polttoaineen hinta, jonka vuoksi järjestön edustamat kuljetusyritykset ajautuivat taloudellisesti erittäin huonoon tilanteeseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sekä määrällisen että laadullisin keinoin, miten SKAL suoriutui mediajulkisuudestaan. Ongelmaa ratkotaan määrällisten keinojen lisäksi tutkimalla metaforia, joilla media kuvasi polttoainekriisiä sekä keskustelun toimijoille annettuja rooleja. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 211 jutusta, jotka ilmestyivät Internetissä ja printtimediassa touko-kesäkuussa 2008. Määrällinen sisällönanalyysi luo yleiskuvan aineistosta ja julkisuudeen määrästä: mitkä olivat juttujen pääasialliset sävyt, juttutyypit, maantieteellinen jakauma, kieli, toimijat, aiheet ja miten SKAL:n strategiset pääviestit näkyivät mediassa. Laadullinen osuus keskittyy metafora-analyysiin. Siinä selvitetään, millaisten metaforien avulla media kuvasi polttoaineen hinnannoususta syntynyttä tilannetta. Toinen laadullisen lähiluvun osuus keskittyy tarkastelemaan toimijoille annettuja rooleja. Kenen ääni sai kuulua mediassa, kenestä tehtiin aktiivinen, kenestä passiivinen toimija ja millaisia muita rooleja keskustelun tärkeimmille osapuolille mediassa luotiin. Tutkimuksessa selvisi, että SKAL:n mediajulkisuutta voidaan pitää onnistuneena. Yli 80 prosenttia jutuista käsitteli aihetta positiivisesti tai neutraalisti. Media käsitteli tilannetta SKAL:n ja kuljetusalan tavoitteiden mukaisin metaforin. Metaforat sairaasta ja ahdingossa olleesta kuljetusalasta olivat aineiston pääasialliset metaforat. Vastametaforia ei juuri esitetty. Media rakensi SKAL:lle roolin rakentavana ja asiantuntevana osapuolena. Se esitettiin sinnikkäänä taistelijana, mutta toisaalta hillitysti ja järkevästi toimivana järjestönä. Se onnistui hallitsemaan mainettaan erillisen juhannuskriisin aikana ja erottautumaan teiden tukkimista suunnittelevista kuljetusyrittäjistä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa yhtäältä teoriat median vallasta luoda todellisuutta toisaalta organisaatioviestinnän periaatteet. Tutkimuksessa käsitellään diskurssin käsitettä ja mediavälitteisten mielikuvien syntymistä. Organisaatioviestinnän puolta edustaa kriisiviestinnän, julkisuuspelin ja maineen käsitteet ja teoriat. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä ovat Iina Hellstenin Metaforien Eurooppa (1997), Georg Lakoffin ja Mark Johnsonin Metaphors We Live By (1980), Esa Väliverrosen Ympäristöuhkan anatomia (1996), Norman Faircloughin Miten media puhuu (1997), Risto Uimosen ja Elisa Ikävalkon Mielikuvien maailma (1996) sekä Erkki Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa (1998)."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Kamppailu kuumeisen kuljetusalan puolesta : tapaustutkimus SKAL ry:n mediajulkisuudesta polttoainekriisin aikana 2008."]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Neittaanmäki, Kaisa"],"dc:date.accessioned":["2010-05-04T13:24:58Z"],"dc:date.available":["2010-05-04T13:24:58Z"],"dc:date.issued":["2009-05-11"],"dc:description":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."],"dc:description.abstract":["Tutkimus on suoritettu toimeksiantona Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:lle. SKAL ry esiintyi poikkeuksellisen paljon mediassa touko-kesäkuussa 2008. Syynä oli huippulukemiin kohonnut polttoaineen hinta, jonka vuoksi järjestön edustamat kuljetusyritykset ajautuivat taloudellisesti erittäin huonoon tilanteeseen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää sekä määrällisen että laadullisin keinoin, miten SKAL suoriutui mediajulkisuudestaan. Ongelmaa ratkotaan määrällisten keinojen lisäksi tutkimalla metaforia, joilla media kuvasi polttoainekriisiä sekä keskustelun toimijoille annettuja rooleja. Tutkimuksen aineisto koostuu yhteensä 211 jutusta, jotka ilmestyivät Internetissä ja printtimediassa touko-kesäkuussa 2008. Määrällinen sisällönanalyysi luo yleiskuvan aineistosta ja julkisuudeen määrästä: mitkä olivat juttujen pääasialliset sävyt, juttutyypit, maantieteellinen jakauma, kieli, toimijat, aiheet ja miten SKAL:n strategiset pääviestit näkyivät mediassa. Laadullinen osuus keskittyy metafora-analyysiin. Siinä selvitetään, millaisten metaforien avulla media kuvasi polttoaineen hinnannoususta syntynyttä tilannetta. Toinen laadullisen lähiluvun osuus keskittyy tarkastelemaan toimijoille annettuja rooleja. Kenen ääni sai kuulua mediassa, kenestä tehtiin aktiivinen, kenestä passiivinen toimija ja millaisia muita rooleja keskustelun tärkeimmille osapuolille mediassa luotiin. Tutkimuksessa selvisi, että SKAL:n mediajulkisuutta voidaan pitää onnistuneena. Yli 80 prosenttia jutuista käsitteli aihetta positiivisesti tai neutraalisti. Media käsitteli tilannetta SKAL:n ja kuljetusalan tavoitteiden mukaisin metaforin. Metaforat sairaasta ja ahdingossa olleesta kuljetusalasta olivat aineiston pääasialliset metaforat. Vastametaforia ei juuri esitetty. Media rakensi SKAL:lle roolin rakentavana ja asiantuntevana osapuolena. Se esitettiin sinnikkäänä taistelijana, mutta toisaalta hillitysti ja järkevästi toimivana järjestönä. Se onnistui hallitsemaan mainettaan erillisen juhannuskriisin aikana ja erottautumaan teiden tukkimista suunnittelevista kuljetusyrittäjistä. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen muodostaa yhtäältä teoriat median vallasta luoda todellisuutta toisaalta organisaatioviestinnän periaatteet. Tutkimuksessa käsitellään diskurssin käsitettä ja mediavälitteisten mielikuvien syntymistä. Organisaatioviestinnän puolta edustaa kriisiviestinnän, julkisuuspelin ja maineen käsitteet ja teoriat. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä ovat Iina Hellstenin Metaforien Eurooppa (1997), Georg Lakoffin ja Mark Johnsonin Metaphors We Live By (1980), Esa Väliverrosen Ympäristöuhkan anatomia (1996), Norman Faircloughin Miten media puhuu (1997), Risto Uimosen ja Elisa Ikävalkon Mielikuvien maailma (1996) sekä Erkki Karvosen Elämää mielikuvayhteiskunnassa (1998)."],"dc:identifier.other":["valttiivi:2009-180"],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/16378"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:title":["Kamppailu kuumeisen kuljetusalan puolesta : tapaustutkimus SKAL ry:n mediajulkisuudesta polttoainekriisin aikana 2008."],"dc:type.dcmitype":["Text"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:14Z"}