Helsingfors universitet
Mikrobiologisen metaanireaktorin rakentaminen, käyttöönotto ja mittaaminen
Abstract
dc:description.abstractIlmastonmuutoksen, kasvihuoneilmiön, fossiilisten polttoaineiden rajallisten varantojen, maailmanlaajuisesti kasvavan energiankulutuksen ja näiden tekijöiden ilmastonmuutoksen torjumiseksi aiheuttamien poliittisten sitoumusten takia on tarpeen yhä enenevässä määrin kehittää ja ottaa käyttöön hiilineutraaleja ja uusiutuvia energiantuotantomuotoja. Uusiutuvan energian ongelmana on tuotannon syklisyys: energiaa tuotetaan silloin, kun sille ei ole kulutusta, kun taas silloin, kun energiankulutukselle on tarve, ei ole tuotantoa. Vedystä ja hiilidioksidista mikrobiologisesti tuotettu biometaani tarjoaa hiilineutraalin vaihtoehdon uusiutuvan energian varastointiin. Metaanilla on nykyisistä energianvarastointimenetelmistä suurin energianvarastointikyky niin määrällisesti kuin ajallisestikin. Maailmanlaajuisesti on kasvava tarve tuottaa myös liikenteen käyttöön hiilineutraaleja ja uusiutuvia polttoaineita Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia vedyn ja hiilidioksidin mikrobiologista metanointia uudentyyppisessä kiintoreaktorissa. Tilavuudeltaan 4 l kiintoreaktori pakattiin vermikuliitin ja perliitin seoksella. Kyseinen seos toimi mikrobien kantaja-aineena. Tutkimuksessa saavutettiin reaktorille hetkellinen volumetrinen teho 1,6 W / l ja tuotto 0,15 l CH4 / h 1 l reaktoritilavuutta kohden. Vedynkäytön hyötysuhde oli kyseisillä hetkellisillä huippuarvoilla alhainen 25 %. Korkeampi vedynkäytön hyötysuhde 92 % saavutettiin kokeen viimeisenä päivänä, jolloin volumetrinen teho oli 0,35 W / l ja metaanintuotto 0,03 l CH4 / h 1 l reaktoritilavuutta kohden. Tutkimuksessa saatiin osoitettua, että mikrobiologinen vedyn ja hiilidioksidin metanointireaktori on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti halvoista ja yksinkertaisista materiaaleista siten, ettei reaktori tarvitse jatkuvaa mekaanista sekoitusta tai nesteiden kierrätystä. Lisäksi saatiin osoitettua, että tutkimuksessa rakennettu reaktorityyppi ei tarvitse ravinteiden, pH:n, johtokyvyn ja mikrobiympin osalta tarkkaa säätelyä, mittausta ja annostelua. Tutkimuksessa saavutettiin reaktorille verrattain korkea hetkellinen volumetrinen teho verrattuna kilpaileviin teknologioihin, mutta reaktorin jatkuva toiminta, sekä reaktorin jatkuvan tehon kasvattaminen vaatii lisätutkimusta. Tutkimus oli osa laajempaa Luonnonvarakeskuksen tutkimushanketta kiintoreaktoriteknologian kehitykseen liittyen.
Degree
thesis:*- Grantor dc:publisher
- Helsingfors universitet
- Year dc:date.issued
- 2016
Author and committee
dc:creator, dc:contributor.*- Author dc:creator
-
- Niskanen, Marko
- Contributors dc:contributor
-
- Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Maataloustieteiden laitos
- University of Helsinki, Faculty of Agriculture and Forestry, Department of Agricultural Sciences
- Helsingfors universitet, Agrikultur- och forstvetenskapliga fakulteten, Institutionen för lantsbruksvetenskaper
Subjects
dc:subject × 13Rights
- Language dc:language.iso
- fin
Identifiers
dc:identifier.*- Identifier URI
- URN:NBN:fi:hulib-201606092288
- OAI identifier oai:identifier
- oai:helda.helsinki.fi:10138/163728