Ulkomaanvelan vaikutus taloudelliseen kasvuun

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ulkomaanvelan vaikutus taloudelliseen kasvuun. Tarkastelu sisältää laajan katsauksen aiempaan tutkimukseen aiheesta sekä monipuolisen empiirisen regressioanalyysin. Regressioanalyysin pääasiallinen menetelmä on Barro-tyyppinen regressiomalli, lineaarinen monimuuttujaregressiomalli, lisäksi analyysin välineenä toimii regressiopuu. Tutkielmassa käytetty teoria pohjautuu uuteen kasvuteoriaan, ehdolliseen konvergenssiin, empiirisiin tutkimuksiin kasvusta sekä teorioihin ulkomaanvelan vaikutuksista kasvuun ja empiirisiin tutkimuksiin velan vaikutuksista. Tutkielmassa käydään läpi lyhyesti myös muita lähestymistapoja kasvuun ja verrataan niitä uuteen kasvuteoriaan. Myös uuden kasvuteorian kritiikkiä käydään läpi niin aiempaan tutkimukseen kuin käsillä olevaan analyysiin liittyen. Empiirisen tutkimuksen data-aineisto on suureksi osaksi Maailmanpankin sähköisistä aineistoista, lisäksi lähteinä toimivat useiden erilaisten tutkimusten data-aineistot. Riippuvana muuttujana regressioanalyysissä on BKT per capita kasvu; kokonaisulkomaanvelan ja ulkomaanvelanhoitokulujen lisäksi selittäjinä muuttujina on erilaisia makrotaloudellisia muuttujia, kuten inflaatio, avoimuus, sijoitukset sekä useita muita kontrollimuuttujia kuten väestönkasvu, kehitysapu ja koulutus. Kysymyksessä on ns. cross-country -tutkimus, jossa tutkitaan maiden välisiä kasvueroja sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Lineaarisen regression tulosten mukaan ulkomaanvelka vaikuttaa pääasiallisesti negatiivisesti kasvuun. Suurin osa viimeaikaisesta tutkimuksesta on identifioinut ulkomaanvelan ja taloudellisen kasvun suhteen epälineaariseksi, joten lineaarinen tulokseni poikkeaa näistä. Analyysissäni on toisaalta myös useita viitteitä siihen, että velan vaikutus voisi olla myös epälineaarinen. Lineaarisen regression ja regressiopuun analyysit tuottavat osaltaan samoja tuloksia, mutta painottavat myös eri tekijöiden vaikutusta taloudelliseen kasvuun. Lineaarisen regressiomallin keskeisin kritiikki liittyy sen rajoittuneisuuteen kuvata kaikkia maailman maita samassa mallissa. Tutkielmassa perehdytään aiemman tutkimuksen kautta myös vaihtoehtoiseen, enemmän maiden heterogeenisyyttä sallivaan malliin, jossa muodostetaan ryhmiä, jotka seuraavat omaa kasvupolkuaan. Regressiopuumenetelmää käytetään usein tällaisten eri kasvu- tai kehitysryhmien identifioimiseen. Tutkimuksessa tehdyt regressiopuut ja niiden muodostamia ryhmiä verrataan myös tästä näkökulmasta, ja ne antavat viitettä siihen, että kasvututkimuksessa olisi hyödyllistä jakaa aineistoa useiden erilaisten tekijöiden avulla, ja, että ryhmäkonvergenssi voisi olla toimiva menetelmä tutkittaessa maiden välisiä kasvueroja ja niihin vaikuttavia tekijöitä.

Author dc:creator

• Mäkelä, Eliisa

Language dc:language.iso

fin

Dc Identifier Other

valttiivi:2009-190

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/16259