{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/156787"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/156787","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Ponzi-pelissä annetun tahdonilmaisun pätevyys erityisesti OikTL 3 luvun pätemättömyysperusteista arvioituna","abstract":"Pyramidihuijauksia on käsitelty oikeuskirjallisuudessa ainoastaan rikosoikeuden puolella, ja ratkaisukäytännössä tekijät on yleensä tuomittu petoksesta ja rahankeräysrikoksesta. Tutkielmassa arvioidaan sijoitustoiminnassa tapahtuvassa pyramidipelissä eli ponzi-pelissä annettujen tahdonilmaisujen pätevyyttä siviilioikeudellisesta näkökulmasta. Fokus on niissä oikeustoimilain 3 luvun pätemättömyysperusteissa, jotka saattaisivat tulla sovellettaviksi. Näitä ovat petollinen viettely (30 §), kiskominen (31 §) sekä kunnianvastainen ja arvoton menettely (33 §). Oikeustoimilain ulkopuolelta käsitellään lisäksi motiivierehdystä koskevia tilanteita. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät kokonaan muut loukatun osapuolen oikeussuojakeinot, kuten mahdollisuus vahingonkorvaukseen. Konkreettiseksi esimerkkitapaukseksi on otettu Wincapita, jonka valuuttakaupaksi väitettyä menettelyä on käsitelty useassa rikosasiassa korkeimmassa oikeudessa asti. Oikeustoimilakia ja sen pätemättömyysperusteiden aiheuttamaa pätemättömyyttä tarkastellaan aluksi yleisellä tasolla. Soveltumista ponzi-peleihin puoltaa OikTL:n asema varallisuusoikeudellisena yleislakina sekä sen säännösten joustavuus. Lisäksi laki on 3 luvun pätemättömyysperusteiden kohdalta kirjoitettu väljyydessään periaatteita ilmentävään muotoon. Tutkielmassa käydään myös yksityiskohtaisemmin läpi kunkin pätemättömyysperusteen tunnusmerkistö sekä pyritään selvittämään säännöksen sisältöä paitsi lain sanamuodon myös lainsäätäjän alkuperäisen tarkoituksen pohjalta. Lisäksi väärinkäytösperusteiden konkreettisesta soveltamisesta on oikeuskäytännöstä valittu esimerkkitapauksia. Näistä pyritään löytämään paitsi mahdollisia säännönmukaisuuksia myös soveltamisalan laajuutta määrittäviä ratkaisuja, joiden pohjalta voidaan etsiä vastausta asetettuun tutkimuskysymykseen. Pyramidipelissä merkittäväksi tekijöiksi nousevat varsinaisen toimeenpanijan ohella järjestelmään aiemmin liittyneet jäsenet, jotka toiminnallaan laajentavat pyramidijärjestelmää ja keräävät itselleen tuottoa uusien sijoittajien kustannuksella. Tämän vuoksi on tarkasteltu myös ylempien portaiden jäsenten oikeussuhdetta alalinjastoonsa sekä menettämisseuraamuksen että hyvän tavan vastaisuuden kannalta.","abstract_html":"Pyramidihuijauksia on käsitelty oikeuskirjallisuudessa ainoastaan rikosoikeuden puolella, ja ratkaisukäytännössä tekijät on yleensä tuomittu petoksesta ja rahankeräysrikoksesta. Tutkielmassa arvioidaan sijoitustoiminnassa tapahtuvassa pyramidipelissä eli ponzi-pelissä annettujen tahdonilmaisujen pätevyyttä siviilioikeudellisesta näkökulmasta. Fokus on niissä oikeustoimilain 3 luvun pätemättömyysperusteissa, jotka saattaisivat tulla sovellettaviksi. Näitä ovat petollinen viettely (30 §), kiskominen (31 §) sekä kunnianvastainen ja arvoton menettely (33 §). Oikeustoimilain ulkopuolelta käsitellään lisäksi motiivierehdystä koskevia tilanteita. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät kokonaan muut loukatun osapuolen oikeussuojakeinot, kuten mahdollisuus vahingonkorvaukseen. Konkreettiseksi esimerkkitapaukseksi on otettu Wincapita, jonka valuuttakaupaksi väitettyä menettelyä on käsitelty useassa rikosasiassa korkeimmassa oikeudessa asti. Oikeustoimilakia ja sen pätemättömyysperusteiden aiheuttamaa pätemättömyyttä tarkastellaan aluksi yleisellä tasolla. Soveltumista ponzi-peleihin puoltaa OikTL:n asema varallisuusoikeudellisena yleislakina sekä sen säännösten joustavuus. Lisäksi laki on 3 luvun pätemättömyysperusteiden kohdalta kirjoitettu väljyydessään periaatteita ilmentävään muotoon. Tutkielmassa käydään myös yksityiskohtaisemmin läpi kunkin pätemättömyysperusteen tunnusmerkistö sekä pyritään selvittämään säännöksen sisältöä paitsi lain sanamuodon myös lainsäätäjän alkuperäisen tarkoituksen pohjalta. Lisäksi väärinkäytösperusteiden konkreettisesta soveltamisesta on oikeuskäytännöstä valittu esimerkkitapauksia. Näistä pyritään löytämään paitsi mahdollisia säännönmukaisuuksia myös soveltamisalan laajuutta määrittäviä ratkaisuja, joiden pohjalta voidaan etsiä vastausta asetettuun tutkimuskysymykseen. Pyramidipelissä merkittäväksi tekijöiksi nousevat varsinaisen toimeenpanijan ohella järjestelmään aiemmin liittyneet jäsenet, jotka toiminnallaan laajentavat pyramidijärjestelmää ja keräävät itselleen tuottoa uusien sijoittajien kustannuksella. Tämän vuoksi on tarkasteltu myös ylempien portaiden jäsenten oikeussuhdetta alalinjastoonsa sekä menettämisseuraamuksen että hyvän tavan vastaisuuden kannalta.","abstract_has_math":false,"creators":["Lehtonen, Heidi"],"institution":"Helsingfors universitet","degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2014,"date_issued":"2014","date_published":"2014","updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z","subjects":[],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201508073355"],"render_values":[{"text":"URN:NBN:fi:hulib-201508073355","href":null,"code":true}]}]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/156787","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:contributor","label":"Contributor","values":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"]},{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Lehtonen, Heidi"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2014"]},{"key":"dc:publisher","label":"Institution","values":["Helsingfors universitet","University of Helsinki","Helsingin yliopisto"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["URN:NBN:fi:hulib-201508073355","http://hdl.handle.net/10138/156787"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Pyramidihuijauksia on käsitelty oikeuskirjallisuudessa ainoastaan rikosoikeuden puolella, ja ratkaisukäytännössä tekijät on yleensä tuomittu petoksesta ja rahankeräysrikoksesta. Tutkielmassa arvioidaan sijoitustoiminnassa tapahtuvassa pyramidipelissä eli ponzi-pelissä annettujen tahdonilmaisujen pätevyyttä siviilioikeudellisesta näkökulmasta. Fokus on niissä oikeustoimilain 3 luvun pätemättömyysperusteissa, jotka saattaisivat tulla sovellettaviksi. Näitä ovat petollinen viettely (30 §), kiskominen (31 §) sekä kunnianvastainen ja arvoton menettely (33 §). Oikeustoimilain ulkopuolelta käsitellään lisäksi motiivierehdystä koskevia tilanteita. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät kokonaan muut loukatun osapuolen oikeussuojakeinot, kuten mahdollisuus vahingonkorvaukseen. Konkreettiseksi esimerkkitapaukseksi on otettu Wincapita, jonka valuuttakaupaksi väitettyä menettelyä on käsitelty useassa rikosasiassa korkeimmassa oikeudessa asti. Oikeustoimilakia ja sen pätemättömyysperusteiden aiheuttamaa pätemättömyyttä tarkastellaan aluksi yleisellä tasolla. Soveltumista ponzi-peleihin puoltaa OikTL:n asema varallisuusoikeudellisena yleislakina sekä sen säännösten joustavuus. Lisäksi laki on 3 luvun pätemättömyysperusteiden kohdalta kirjoitettu väljyydessään periaatteita ilmentävään muotoon. Tutkielmassa käydään myös yksityiskohtaisemmin läpi kunkin pätemättömyysperusteen tunnusmerkistö sekä pyritään selvittämään säännöksen sisältöä paitsi lain sanamuodon myös lainsäätäjän alkuperäisen tarkoituksen pohjalta. Lisäksi väärinkäytösperusteiden konkreettisesta soveltamisesta on oikeuskäytännöstä valittu esimerkkitapauksia. Näistä pyritään löytämään paitsi mahdollisia säännönmukaisuuksia myös soveltamisalan laajuutta määrittäviä ratkaisuja, joiden pohjalta voidaan etsiä vastausta asetettuun tutkimuskysymykseen. Pyramidipelissä merkittäväksi tekijöiksi nousevat varsinaisen toimeenpanijan ohella järjestelmään aiemmin liittyneet jäsenet, jotka toiminnallaan laajentavat pyramidijärjestelmää ja keräävät itselleen tuottoa uusien sijoittajien kustannuksella. Tämän vuoksi on tarkasteltu myös ylempien portaiden jäsenten oikeussuhdetta alalinjastoonsa sekä menettämisseuraamuksen että hyvän tavan vastaisuuden kannalta."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Ponzi-pelissä annetun tahdonilmaisun pätevyys erityisesti OikTL 3 luvun pätemättömyysperusteista arvioituna"]}]}],"canonical_facts":{"dc:contributor":["Helsingin yliopisto, Oikeustieteellinen tiedekunta","University of Helsinki, Faculty of Law","Helsingfors universitet, Juridiska fakulteten"],"dc:creator":["Lehtonen, Heidi"],"dc:date.issued":["2014"],"dc:description.abstract":["Pyramidihuijauksia on käsitelty oikeuskirjallisuudessa ainoastaan rikosoikeuden puolella, ja ratkaisukäytännössä tekijät on yleensä tuomittu petoksesta ja rahankeräysrikoksesta. Tutkielmassa arvioidaan sijoitustoiminnassa tapahtuvassa pyramidipelissä eli ponzi-pelissä annettujen tahdonilmaisujen pätevyyttä siviilioikeudellisesta näkökulmasta. Fokus on niissä oikeustoimilain 3 luvun pätemättömyysperusteissa, jotka saattaisivat tulla sovellettaviksi. Näitä ovat petollinen viettely (30 §), kiskominen (31 §) sekä kunnianvastainen ja arvoton menettely (33 §). Oikeustoimilain ulkopuolelta käsitellään lisäksi motiivierehdystä koskevia tilanteita. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät kokonaan muut loukatun osapuolen oikeussuojakeinot, kuten mahdollisuus vahingonkorvaukseen. Konkreettiseksi esimerkkitapaukseksi on otettu Wincapita, jonka valuuttakaupaksi väitettyä menettelyä on käsitelty useassa rikosasiassa korkeimmassa oikeudessa asti. Oikeustoimilakia ja sen pätemättömyysperusteiden aiheuttamaa pätemättömyyttä tarkastellaan aluksi yleisellä tasolla. Soveltumista ponzi-peleihin puoltaa OikTL:n asema varallisuusoikeudellisena yleislakina sekä sen säännösten joustavuus. Lisäksi laki on 3 luvun pätemättömyysperusteiden kohdalta kirjoitettu väljyydessään periaatteita ilmentävään muotoon. Tutkielmassa käydään myös yksityiskohtaisemmin läpi kunkin pätemättömyysperusteen tunnusmerkistö sekä pyritään selvittämään säännöksen sisältöä paitsi lain sanamuodon myös lainsäätäjän alkuperäisen tarkoituksen pohjalta. Lisäksi väärinkäytösperusteiden konkreettisesta soveltamisesta on oikeuskäytännöstä valittu esimerkkitapauksia. Näistä pyritään löytämään paitsi mahdollisia säännönmukaisuuksia myös soveltamisalan laajuutta määrittäviä ratkaisuja, joiden pohjalta voidaan etsiä vastausta asetettuun tutkimuskysymykseen. Pyramidipelissä merkittäväksi tekijöiksi nousevat varsinaisen toimeenpanijan ohella järjestelmään aiemmin liittyneet jäsenet, jotka toiminnallaan laajentavat pyramidijärjestelmää ja keräävät itselleen tuottoa uusien sijoittajien kustannuksella. Tämän vuoksi on tarkasteltu myös ylempien portaiden jäsenten oikeussuhdetta alalinjastoonsa sekä menettämisseuraamuksen että hyvän tavan vastaisuuden kannalta."],"dc:identifier.uri":["URN:NBN:fi:hulib-201508073355","http://hdl.handle.net/10138/156787"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:publisher":["Helsingfors universitet","University of Helsinki","Helsingin yliopisto"],"dc:title":["Ponzi-pelissä annetun tahdonilmaisun pätevyys erityisesti OikTL 3 luvun pätemättömyysperusteista arvioituna"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:09Z"}