No to the pulp mills - no a las papeleras : institutional and cultural explanations for the Argentine National Government’s policy in the pulp Mill Dispute

Pro gradu -työni tutkii Uruguayn ja Argentiinan välisestä sellutehdaskiistaa (2005-). Tässä tutkimuksessa kiistaa on tarkasteltu maiden välisellä tasolla. Tarkoituksenani on ollut selvittää, mitkä kaikki tekijät vaikuttivat Argentiinan hallituksen jyrkkään kantaan koskien sellutehdashanketta Uruguayn ja Argentiinan rajalla. Tärkeimmät lähteeni koostuvat Argentiinassa, Uruguayssa ja Suomessa tehdyistä asiantuntijahaastatteluista sekä aiheesta kirjoitetuista analyyseistä. Lisäksi olen käyttänyt tutkimuksessani valtakunnallisten lehtien julkaisemia artikkeleita sekä presidentti Néstor Kirchnerin puheita. Analyysini osoittaa, Argentiinan hallituksen toiminta sellukiistassa ei selity pelkällä poliittisella opportunismilla. Maan linja voidaan lisäksi nähdä seurauksena Argentiinan poliittisesta kulttuurista, Uruguay-kuvasta, institutionaalisesta heikkoudesta ja presidenttikeskeisestä järjestelmästä. Nämä seikat pääsivät vaikuttamaan Argentiinan politiikkaan talouskriisin (2001–02) luomissa olosuhteissa, joita leimasi voimakas legitimiteettikriisi ja kansallisen identiteetin uudelleen rakentaminen. Talouskriisin seurauksena johtajia syytettiin välinpitämättömyydestä, heidän erottamistaan vaadittiin kaduilla ja koko poliittisen järjestelmän hyväksyttävyys asetettiin kyseenalaiseksi. Päättäjät pyrkivät osoittamaan tarpeellisuutensa ottamalla voimakkaasti kantaa päivänpoliittisiin kysymyksiin. Samalla Kirchner näki mahdollisuuden muokata tehdaskiistasta kansallinen kysymys. Tällöin sitä käytettiin myös korjaamaan talouskriisin aiheuttamaa säröä argentiinalaisten itsetunnossa. Tehdaskiistaa selittää keskeisesti myös Argentiinan historiakäsitys. Maa mieltää itsensä itseoikeutetuksi johtovaltioksi latinalaisessa Amerikassa. Uruguaylla on yhteinen siirtomaamenneisyys Argentiinan kanssa, ja se katsotaan yhdeksi sen maakunnista ja hieman keinotekoiseksi valtioksi. Tehdaskiistaa on siksi pidetty maan sisäisenä alueellisena konfliktina, jonka selvittämistä ei ole kiirehditty. Lisäksi hallituksen toimia kiistassa selittävät maan instituutioiden heikkous ja laajalle levinnyt korruptio. Argentiinalle on luonteenomaista elää jatkuvassa vaalikamppailussa, mikä saa poliitikot tavoittelemaan lyhyen aikavälin hyötyjä. Entre Ríosin osavaltion kuvernöörin populistiset kannanotot tehdaskiistaan takasivat peronistien alueellisen vaalivoiton. Presidentinvaaleissa voittajaksi tuli Néstorin vaimo. Tämän lisäksi sellukiista osoittautui Kirchnerille oivaksi välineeksi saada oma puolue hallintaan. Vähäinen luottamus instituutioihin näkyy selkeästi epäluulossa niin Botniaa kuin Uruguaytakin kohtaan. Linjaa selittävät myös Kirchnerin poliittinen tyyli ja henkilökohtaiset kokemukset. Toimiessaan 1990-luvulla Santa Cruzin maakunnan kuvernöörinä hän puolusti aluettaan niin Chileä kuin Argentiinan hallitustakin vastaan maiden välisen rajasopimuksen ratifioinnissa. Myös tehdaskiista on luonteeltaan vahvasti paikallinen. Tukiessaan Gualeguaychún väestöä Kirchner vahvisti omaa identiteettiään. Samalla hän näyttäytyi vahvana johtajana ja pyrki samalla kääntämään huomiota pois maan muista ongelmista.

Author dc:creator

• Bask, Anna

• Argentiina
• sellukiista
• legitimiteetti
• kriisit
• identiteetti

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/13676

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/13676