{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/13643"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/13643","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Juovasta alkoholistista raittiiksi alkoholistiksi : Pitkäaikaisten AA:laisten kertomuksia alkoholisoitumisesta ja AA:n merkityksestä raitistumisessa ja nykyisyydessä","abstract":"Tutkielman kohteena on viiden pitkäaikaisen AA:laisen elämänkertomukset. Tutkielma on aineistolähtöinen. Aineisto on kerätty väljämuotoisena teemahaastatteluna. Kertomuksissa AA:laiset toivat esiin alkoholisoitumistaan ja AA:laisuuden merkitystä toipumisessaan. Tutkielmasta nousi esiin elämäkerrallisuus. Kertomukset kulkivat kronologisesti eteenpäin. Ne muistuttivat etenkin alkoholisoitumisen osalta AA:laista omaelämäkerrallista puhetta, joita AA:laiset pitävät kokouksissaan. AA:laisuuden aika muodostui useista haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksessa syntyneistä tarinoista. Alkoholisoitumisessa tuli esiin neljä juonellista päävaihetta, joita ovat ensimmäiset juomiskokemukset, alkoholismin kehittyminen, pohjakokemus ja avun hakeminen. AA:laisuudesta nousi esiin kolmivaiheinen prosessi. Aluksi AA merkitsi turvallisuutta ja samaistumiskohteita. Alun jälkeen haastateltavat kokivat, että heidän on alettava työstämään itseään AA:ssa ja oltava toiminnassa mukana. Ajan myötä AA:laisuudesta tulee elämäntapa, johon AA liittyy keskeisesti monessa muodossa. AA:laisuus kuuluu oleellisena osana jäsentensä identiteettiin. AA:laiset rakentavat identiteettiään AA-ideologian pohjalta. Identiteettiä muokkaavia keskeisiä asioita olivat AA:n sairauskäsitys, pohjakokemus, samaistuminen ja itsensä työstäminen. Keskeisiä arvoja identiteetin rakentamisessa ovat rehellisyys ja avoimuus. Alkoholistin identiteetti muuttui juovan alkoholistin negatiivisesta identiteetistä AA:laisen raittiin alkoholistin positiiviseksi identiteetiksi. Nykyistä raittiutta kuvasi AA:lainen termi henkinen raittius, joka on paljon enemmän kuin juomattomuus. Raittiuden lisäksi haastateltavat saivat AA:n kautta uudenlaisen sosiaalisen verkoston ja sosiaalista tukea. Tutkielman keskeisinä lähdeteoksina olivat Anthony Giddensin Modernity and self-identity (1991), Laura Aron Minä kylässä (1995), Ilkka Armisen Elämäkerrat etnometodina (1994), Klaus Mäkelän et al. Alcoholics Anonymous as a Mutual-Help Movement. A Study in Eight Societies (1996) ja AA-liikkeen oma kirjallisuus.","abstract_html":"Tutkielman kohteena on viiden pitkäaikaisen AA:laisen elämänkertomukset. Tutkielma on aineistolähtöinen. Aineisto on kerätty väljämuotoisena teemahaastatteluna. Kertomuksissa AA:laiset toivat esiin alkoholisoitumistaan ja AA:laisuuden merkitystä toipumisessaan. Tutkielmasta nousi esiin elämäkerrallisuus. Kertomukset kulkivat kronologisesti eteenpäin. Ne muistuttivat etenkin alkoholisoitumisen osalta AA:laista omaelämäkerrallista puhetta, joita AA:laiset pitävät kokouksissaan. AA:laisuuden aika muodostui useista haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksessa syntyneistä tarinoista. Alkoholisoitumisessa tuli esiin neljä juonellista päävaihetta, joita ovat ensimmäiset juomiskokemukset, alkoholismin kehittyminen, pohjakokemus ja avun hakeminen. AA:laisuudesta nousi esiin kolmivaiheinen prosessi. Aluksi AA merkitsi turvallisuutta ja samaistumiskohteita. Alun jälkeen haastateltavat kokivat, että heidän on alettava työstämään itseään AA:ssa ja oltava toiminnassa mukana. Ajan myötä AA:laisuudesta tulee elämäntapa, johon AA liittyy keskeisesti monessa muodossa. AA:laisuus kuuluu oleellisena osana jäsentensä identiteettiin. AA:laiset rakentavat identiteettiään AA-ideologian pohjalta. Identiteettiä muokkaavia keskeisiä asioita olivat AA:n sairauskäsitys, pohjakokemus, samaistuminen ja itsensä työstäminen. Keskeisiä arvoja identiteetin rakentamisessa ovat rehellisyys ja avoimuus. Alkoholistin identiteetti muuttui juovan alkoholistin negatiivisesta identiteetistä AA:laisen raittiin alkoholistin positiiviseksi identiteetiksi. Nykyistä raittiutta kuvasi AA:lainen termi henkinen raittius, joka on paljon enemmän kuin juomattomuus. Raittiuden lisäksi haastateltavat saivat AA:n kautta uudenlaisen sosiaalisen verkoston ja sosiaalista tukea. Tutkielman keskeisinä lähdeteoksina olivat Anthony Giddensin Modernity and self-identity (1991), Laura Aron Minä kylässä (1995), Ilkka Armisen Elämäkerrat etnometodina (1994), Klaus Mäkelän et al. Alcoholics Anonymous as a Mutual-Help Movement. A Study in Eight Societies (1996) ja AA-liikkeen oma kirjallisuus.","abstract_has_math":false,"creators":["Jämsä, Riitta"],"institution":null,"degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2001,"date_issued":"2001-09-05","date_published":"2001-09-05","updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z","subjects":["Alcoholics Anonymous (ky)"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/13643","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Jämsä, Riitta"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2009-09-08T10:14:14Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2009-09-08T10:14:14Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2001-09-05"]},{"key":"dc:type.dcmitype","label":"Dc Type Dcmitype","values":["Text"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Alcoholics Anonymous (ky)"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/13643"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description","label":"Description","values":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."]},{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielman kohteena on viiden pitkäaikaisen AA:laisen elämänkertomukset. Tutkielma on aineistolähtöinen. Aineisto on kerätty väljämuotoisena teemahaastatteluna. Kertomuksissa AA:laiset toivat esiin alkoholisoitumistaan ja AA:laisuuden merkitystä toipumisessaan. Tutkielmasta nousi esiin elämäkerrallisuus. Kertomukset kulkivat kronologisesti eteenpäin. Ne muistuttivat etenkin alkoholisoitumisen osalta AA:laista omaelämäkerrallista puhetta, joita AA:laiset pitävät kokouksissaan. AA:laisuuden aika muodostui useista haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksessa syntyneistä tarinoista. Alkoholisoitumisessa tuli esiin neljä juonellista päävaihetta, joita ovat ensimmäiset juomiskokemukset, alkoholismin kehittyminen, pohjakokemus ja avun hakeminen. AA:laisuudesta nousi esiin kolmivaiheinen prosessi. Aluksi AA merkitsi turvallisuutta ja samaistumiskohteita. Alun jälkeen haastateltavat kokivat, että heidän on alettava työstämään itseään AA:ssa ja oltava toiminnassa mukana. Ajan myötä AA:laisuudesta tulee elämäntapa, johon AA liittyy keskeisesti monessa muodossa. AA:laisuus kuuluu oleellisena osana jäsentensä identiteettiin. AA:laiset rakentavat identiteettiään AA-ideologian pohjalta. Identiteettiä muokkaavia keskeisiä asioita olivat AA:n sairauskäsitys, pohjakokemus, samaistuminen ja itsensä työstäminen. Keskeisiä arvoja identiteetin rakentamisessa ovat rehellisyys ja avoimuus. Alkoholistin identiteetti muuttui juovan alkoholistin negatiivisesta identiteetistä AA:laisen raittiin alkoholistin positiiviseksi identiteetiksi. Nykyistä raittiutta kuvasi AA:lainen termi henkinen raittius, joka on paljon enemmän kuin juomattomuus. Raittiuden lisäksi haastateltavat saivat AA:n kautta uudenlaisen sosiaalisen verkoston ja sosiaalista tukea. Tutkielman keskeisinä lähdeteoksina olivat Anthony Giddensin Modernity and self-identity (1991), Laura Aron Minä kylässä (1995), Ilkka Armisen Elämäkerrat etnometodina (1994), Klaus Mäkelän et al. Alcoholics Anonymous as a Mutual-Help Movement. A Study in Eight Societies (1996) ja AA-liikkeen oma kirjallisuus."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Juovasta alkoholistista raittiiksi alkoholistiksi : Pitkäaikaisten AA:laisten kertomuksia alkoholisoitumisesta ja AA:n merkityksestä raitistumisessa ja nykyisyydessä"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Jämsä, Riitta"],"dc:date.accessioned":["2009-09-08T10:14:14Z"],"dc:date.available":["2009-09-08T10:14:14Z"],"dc:date.issued":["2001-09-05"],"dc:description":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."],"dc:description.abstract":["Tutkielman kohteena on viiden pitkäaikaisen AA:laisen elämänkertomukset. Tutkielma on aineistolähtöinen. Aineisto on kerätty väljämuotoisena teemahaastatteluna. Kertomuksissa AA:laiset toivat esiin alkoholisoitumistaan ja AA:laisuuden merkitystä toipumisessaan. Tutkielmasta nousi esiin elämäkerrallisuus. Kertomukset kulkivat kronologisesti eteenpäin. Ne muistuttivat etenkin alkoholisoitumisen osalta AA:laista omaelämäkerrallista puhetta, joita AA:laiset pitävät kokouksissaan. AA:laisuuden aika muodostui useista haastattelijan ja haastateltavan vuorovaikutuksessa syntyneistä tarinoista. Alkoholisoitumisessa tuli esiin neljä juonellista päävaihetta, joita ovat ensimmäiset juomiskokemukset, alkoholismin kehittyminen, pohjakokemus ja avun hakeminen. AA:laisuudesta nousi esiin kolmivaiheinen prosessi. Aluksi AA merkitsi turvallisuutta ja samaistumiskohteita. Alun jälkeen haastateltavat kokivat, että heidän on alettava työstämään itseään AA:ssa ja oltava toiminnassa mukana. Ajan myötä AA:laisuudesta tulee elämäntapa, johon AA liittyy keskeisesti monessa muodossa. AA:laisuus kuuluu oleellisena osana jäsentensä identiteettiin. AA:laiset rakentavat identiteettiään AA-ideologian pohjalta. Identiteettiä muokkaavia keskeisiä asioita olivat AA:n sairauskäsitys, pohjakokemus, samaistuminen ja itsensä työstäminen. Keskeisiä arvoja identiteetin rakentamisessa ovat rehellisyys ja avoimuus. Alkoholistin identiteetti muuttui juovan alkoholistin negatiivisesta identiteetistä AA:laisen raittiin alkoholistin positiiviseksi identiteetiksi. Nykyistä raittiutta kuvasi AA:lainen termi henkinen raittius, joka on paljon enemmän kuin juomattomuus. Raittiuden lisäksi haastateltavat saivat AA:n kautta uudenlaisen sosiaalisen verkoston ja sosiaalista tukea. Tutkielman keskeisinä lähdeteoksina olivat Anthony Giddensin Modernity and self-identity (1991), Laura Aron Minä kylässä (1995), Ilkka Armisen Elämäkerrat etnometodina (1994), Klaus Mäkelän et al. Alcoholics Anonymous as a Mutual-Help Movement. A Study in Eight Societies (1996) ja AA-liikkeen oma kirjallisuus."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/13643"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:subject":["Alcoholics Anonymous (ky)"],"dc:title":["Juovasta alkoholistista raittiiksi alkoholistiksi : Pitkäaikaisten AA:laisten kertomuksia alkoholisoitumisesta ja AA:n merkityksestä raitistumisessa ja nykyisyydessä"],"dc:type.dcmitype":["Text"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z"}