Kaksikieliset parit ja perheet : Tšekkiläis-suomalaisten pariskuntien ja lapsien kielitaito ja kielivalinnat

Pro gradu -tutkielmani aiheena on tšekkiläis-suomalaiset parit ja lapset, heidän kielitaitonsa ja kielivalintansa. Aikaisempaa tutkimusta lasten kaksikielisyydestä on paljon, pariskuntien kaksikielisyydestä taas ei. Tšekkiläis-suomalaisia pareja ja perheitä en tiedä tutkitun aikaisemmin. Tutkimusaineistoni koostuu tekemieni haastatteluiden vastauksista. Haastattelin 24 naisen ja miehen muodostamaa pariskuntaa, joista puolet asuu Suomessa ja puolet Tšekissä. Kysymyksiä oli 15 pariskunnille, joilla ei ole lapsia, ja 18 pariskunnille, joilla on lapsia. Kysymykseni koskivat muun muassa kielitaidon ylläpitoa ja kumppanin äidinkielen opiskelua. Käytetäänkö parisuhteessa vain toisen vai molempien äidinkieltä, vai onko käytössä myös kolmas kieli, joka ei ole kummankaan äidinkieli? Kielitaidon itsearvioinnin pohjana vastaajat käyttivät Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasoasteikkoa. Lisäksi oli kysymyksiä lasten kielitaidosta. Vastaajat saivat myös esittää vapaasti kommentteja ja näkemyksiään kaksikielisessä suhteessa tai perheessä elämisestä. Pääasiallisia tutkimuskysymyksiäni ovat: Onko pariskuntien kielivalinnoilla selvä yhteys asuinmaahan, muuttuuko kieli asuinmaan mukaan, ja ovatko erot kielitaidoissa sukupuolittuneet? Millä perusteella parit valitsevat kotikielensä? Käsittelin myös muita asioita, kuten kaksikielisen parisuhteen mukanaan tuomia ongelmia. Tutkimustulokseni on selkeä: erojen sukupuolittuneisuus on kiistaton. Jokaisessa tapauksessa suhteen nainen on vähintään yrittänyt oppia - ja suurimmassa osassa tapauksia myös oppinut - kumppaninsa äidinkielen. Miesten kielitaidon taso on alempi. Miehillä on enemmän syitä, miksi he eivät olleet opiskelleet tai oppineet kumppaninsa äidinkieltä, kun naisilla taas on selkeä halu oppia. Yhdeksässä tapauksessa eniten käytetty kieli on englanti, joka ei ole kummankaan äidinkieli. Kolmessa suhteessa käytetään molempien äidinkieltä tasapuolisesti. Yhdeksän paria on päätynyt käyttämään miehen äidinkieltä kotikielenä ja kolme naisen äidinkieltä. Aineistoni perusteella kielivalinnat jakautuvat maakohtaisesti: Tšekissä asuvista pareista vain neljällä kahdestatoista kieli on tšekki. Kolme paria on päätynyt suomeen, ja viisi paria puhuu keskenään pääsääntöisesti englantia. Suomessa asuvista pareista taas seitsemän kahdestatoista käyttää suomea. Yhdessä tapauksessa parikieli on tšekki ja neljässä tapauksessa englanti. Lapsia oli tutkimuksessa vähän, joten heidän suhteensa tuloksista ei voi tehdä luotettavia päätelmiä. Pääasiallisesti kaikki lapset on kasvatettu kaksikielisiksi, mutta asuinmaan kieli on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta aina dominantti kieli. Kaksikielisyyden mukanaan tuomat ongelmat ovat pariskunnilla samankaltaisia. Kielitaito ei aina riitä läheiseen suhteeseen kumppanin sukulaisten ja ystävien kanssa. Kielitaidon puutteellisuuden vuoksi osa vastaajista on myös tuntenut olevansa riippuvainen kumppanistaan. Kieliongelmista huolimatta kaikki vastaajat pitävät kaksikielistä suhdetta rikkautena.

Grantor dc:publisher

Helsingfors universitet

Year dc:date.issued

2013

Author dc:creator

• Lempinen, Hanne-Emilia

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Nykykielten laitos
• University of Helsinki, Faculty of Arts, Department of Modern Languages
• Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten, Institutionen för moderna språk

Statement dc:rights

• Publikationen är skyddad av upphovsrätten. Den får läsas och skrivas ut för personligt bruk. Användning i kommersiellt syfte är förbjuden.
• This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
• Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi-fe2014061929344

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/135495