{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/13386"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/13386","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Mitä imetys on? : Tutkimus suomalaisista imettämisnäkemyksistä ja imettämiskeskustelun poliittisuudesta","abstract":"Tutkin pro gradu -tutkielmassani suomalaisia imetysnäkemyksiä ja imetyskeskustelun poliittisuutta. Hahmotan tutkittavaa aluetta kolmen teoreettisen käsitteen avulla. Ne ovat medikalisaatio, sukupuolittunut valta ja politiikka. Kirjoitan imetyskäytännöistä myös historian valossa. Tutkimustehtävään hankin vastauksen kolmesta kirjallisesta aineistosta. Terveydenhuollon imetysnäkemyksen \"normitettu imetyssuoritus\" tavoitin kolmensuuren kaupungin imetysohjelehtisistä ja asiantuntijateksteistä. Imettävän äidin näkökulman \"äidin ja vauvan suhteen vaaliminen\" etsin lnternetin imetystukilistalta. Imetyksen poliittisuutta tutkin kahden tapauksen avulla. Toinen on Suomenlastenlääkäriyhdistyksen ja kahden äidin välinen vastinekeskustelu. Toinen on korvikemainontaan liittyvä episodi. Tutkin aineistoa grounded theory-tyyppisesti ja aineistolähtöisesti. Tutkimusotteessani näkyy fenomenologinen ote: luin tekstejä erilaisten äitien näkökulmista ja annoin tällaisten lukukertojen ohjata analyysiäni. Muodostinimetysnäkemyksen pienemmistä puheen elementeistä. Terveydenhuollon imetysnäkemyksessä korostuu lääketieteen vaikutus. Imetyksestä annetaan normatiivisia ohjeita ja imetys kuvaillaan tietyn pituiseksi suoritukseksi. Imettävän äidin imetysnäkemyksessä korostuu sen sijaan äidin ja vauvan välisensuhteen vaaliminen. Äidit kertovat kokemistaan syyllisyydentunnoista. He kaipaavat kunnon imetysohjausta ja haluavat tehdä lapsiaan koskevat päätökset itse. Imetys politisoituu joko virallisesti tai epävirallisesti. Virallista politisoitumista näkee imetyssuosituksista puhuttaessa sekä korvikevalmistajien ja niiden vastavoimien toimissa. Epävirallista ja piileevää politiikkaa ruokitaan äitien keskuudessa: kun oma imetysnäkemys on muotounut, terveydenhuollolta halutaan tukea omiin ratkaisuihin. Jos terveydenhuollon ja äidin kohtaamiseen ei olla tyytyväisiä, kyseenalaistetaan. Imetyskeskustelun on alettava vaimeana jostain, useimmiten äitiryhmistä, jotta se voi myöhemmin virallistua. Ajatus imetyksestä suorituksena lataa äideille paineita imetyksen onnistumisen suhteen. Äidit haastavat terydenhuollon henkilöstön parantamaan imetysongelmaohjaustaan ja kohtaamaan äitien kokemuksellisuuden normittamisen sijaan. Kun äiti ei imetä vallitsevien normien mukaisesti, hän syyllistyy helposti. Onnistuneeseen imetyksen äidit eivät aina pääse yrityksistään huolimatta, sillä tuki ongelmatilanteissa on ollut heikkoa.","abstract_html":"Tutkin pro gradu -tutkielmassani suomalaisia imetysnäkemyksiä ja imetyskeskustelun poliittisuutta. Hahmotan tutkittavaa aluetta kolmen teoreettisen käsitteen avulla. Ne ovat medikalisaatio, sukupuolittunut valta ja politiikka. Kirjoitan imetyskäytännöistä myös historian valossa. Tutkimustehtävään hankin vastauksen kolmesta kirjallisesta aineistosta. Terveydenhuollon imetysnäkemyksen "normitettu imetyssuoritus" tavoitin kolmensuuren kaupungin imetysohjelehtisistä ja asiantuntijateksteistä. Imettävän äidin näkökulman "äidin ja vauvan suhteen vaaliminen" etsin lnternetin imetystukilistalta. Imetyksen poliittisuutta tutkin kahden tapauksen avulla. Toinen on Suomenlastenlääkäriyhdistyksen ja kahden äidin välinen vastinekeskustelu. Toinen on korvikemainontaan liittyvä episodi. Tutkin aineistoa grounded theory-tyyppisesti ja aineistolähtöisesti. Tutkimusotteessani näkyy fenomenologinen ote: luin tekstejä erilaisten äitien näkökulmista ja annoin tällaisten lukukertojen ohjata analyysiäni. Muodostinimetysnäkemyksen pienemmistä puheen elementeistä. Terveydenhuollon imetysnäkemyksessä korostuu lääketieteen vaikutus. Imetyksestä annetaan normatiivisia ohjeita ja imetys kuvaillaan tietyn pituiseksi suoritukseksi. Imettävän äidin imetysnäkemyksessä korostuu sen sijaan äidin ja vauvan välisensuhteen vaaliminen. Äidit kertovat kokemistaan syyllisyydentunnoista. He kaipaavat kunnon imetysohjausta ja haluavat tehdä lapsiaan koskevat päätökset itse. Imetys politisoituu joko virallisesti tai epävirallisesti. Virallista politisoitumista näkee imetyssuosituksista puhuttaessa sekä korvikevalmistajien ja niiden vastavoimien toimissa. Epävirallista ja piileevää politiikkaa ruokitaan äitien keskuudessa: kun oma imetysnäkemys on muotounut, terveydenhuollolta halutaan tukea omiin ratkaisuihin. Jos terveydenhuollon ja äidin kohtaamiseen ei olla tyytyväisiä, kyseenalaistetaan. Imetyskeskustelun on alettava vaimeana jostain, useimmiten äitiryhmistä, jotta se voi myöhemmin virallistua. Ajatus imetyksestä suorituksena lataa äideille paineita imetyksen onnistumisen suhteen. Äidit haastavat terydenhuollon henkilöstön parantamaan imetysongelmaohjaustaan ja kohtaamaan äitien kokemuksellisuuden normittamisen sijaan. Kun äiti ei imetä vallitsevien normien mukaisesti, hän syyllistyy helposti. Onnistuneeseen imetyksen äidit eivät aina pääse yrityksistään huolimatta, sillä tuki ongelmatilanteissa on ollut heikkoa.","abstract_has_math":false,"creators":["Ruohonen, Anna-Maria"],"institution":null,"degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2003,"date_issued":"2003-11-28","date_published":"2003-11-28","updated_at":"2026-07-27T19:56:19Z","subjects":["imetys","keskustelu","näkökulma","medikalisaatio","politiikka","äidit","historia","naiset","äitiys"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/13386","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Ruohonen, Anna-Maria"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2009-09-08T10:10:09Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2009-09-08T10:10:09Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2003-11-28"]},{"key":"dc:type.dcmitype","label":"Dc Type Dcmitype","values":["Text"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["imetys","keskustelu","näkökulma","medikalisaatio","politiikka","äidit","historia","naiset","äitiys"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/13386"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description","label":"Description","values":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."]},{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkin pro gradu -tutkielmassani suomalaisia imetysnäkemyksiä ja imetyskeskustelun poliittisuutta. Hahmotan tutkittavaa aluetta kolmen teoreettisen käsitteen avulla. Ne ovat medikalisaatio, sukupuolittunut valta ja politiikka. Kirjoitan imetyskäytännöistä myös historian valossa. Tutkimustehtävään hankin vastauksen kolmesta kirjallisesta aineistosta. Terveydenhuollon imetysnäkemyksen \"normitettu imetyssuoritus\" tavoitin kolmensuuren kaupungin imetysohjelehtisistä ja asiantuntijateksteistä. Imettävän äidin näkökulman \"äidin ja vauvan suhteen vaaliminen\" etsin lnternetin imetystukilistalta. Imetyksen poliittisuutta tutkin kahden tapauksen avulla. Toinen on Suomenlastenlääkäriyhdistyksen ja kahden äidin välinen vastinekeskustelu. Toinen on korvikemainontaan liittyvä episodi. Tutkin aineistoa grounded theory-tyyppisesti ja aineistolähtöisesti. Tutkimusotteessani näkyy fenomenologinen ote: luin tekstejä erilaisten äitien näkökulmista ja annoin tällaisten lukukertojen ohjata analyysiäni. Muodostinimetysnäkemyksen pienemmistä puheen elementeistä. Terveydenhuollon imetysnäkemyksessä korostuu lääketieteen vaikutus. Imetyksestä annetaan normatiivisia ohjeita ja imetys kuvaillaan tietyn pituiseksi suoritukseksi. Imettävän äidin imetysnäkemyksessä korostuu sen sijaan äidin ja vauvan välisensuhteen vaaliminen. Äidit kertovat kokemistaan syyllisyydentunnoista. He kaipaavat kunnon imetysohjausta ja haluavat tehdä lapsiaan koskevat päätökset itse. Imetys politisoituu joko virallisesti tai epävirallisesti. Virallista politisoitumista näkee imetyssuosituksista puhuttaessa sekä korvikevalmistajien ja niiden vastavoimien toimissa. Epävirallista ja piileevää politiikkaa ruokitaan äitien keskuudessa: kun oma imetysnäkemys on muotounut, terveydenhuollolta halutaan tukea omiin ratkaisuihin. Jos terveydenhuollon ja äidin kohtaamiseen ei olla tyytyväisiä, kyseenalaistetaan. Imetyskeskustelun on alettava vaimeana jostain, useimmiten äitiryhmistä, jotta se voi myöhemmin virallistua. Ajatus imetyksestä suorituksena lataa äideille paineita imetyksen onnistumisen suhteen. Äidit haastavat terydenhuollon henkilöstön parantamaan imetysongelmaohjaustaan ja kohtaamaan äitien kokemuksellisuuden normittamisen sijaan. Kun äiti ei imetä vallitsevien normien mukaisesti, hän syyllistyy helposti. Onnistuneeseen imetyksen äidit eivät aina pääse yrityksistään huolimatta, sillä tuki ongelmatilanteissa on ollut heikkoa."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Mitä imetys on? : Tutkimus suomalaisista imettämisnäkemyksistä ja imettämiskeskustelun poliittisuudesta"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Ruohonen, Anna-Maria"],"dc:date.accessioned":["2009-09-08T10:10:09Z"],"dc:date.available":["2009-09-08T10:10:09Z"],"dc:date.issued":["2003-11-28"],"dc:description":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."],"dc:description.abstract":["Tutkin pro gradu -tutkielmassani suomalaisia imetysnäkemyksiä ja imetyskeskustelun poliittisuutta. Hahmotan tutkittavaa aluetta kolmen teoreettisen käsitteen avulla. Ne ovat medikalisaatio, sukupuolittunut valta ja politiikka. Kirjoitan imetyskäytännöistä myös historian valossa. Tutkimustehtävään hankin vastauksen kolmesta kirjallisesta aineistosta. Terveydenhuollon imetysnäkemyksen \"normitettu imetyssuoritus\" tavoitin kolmensuuren kaupungin imetysohjelehtisistä ja asiantuntijateksteistä. Imettävän äidin näkökulman \"äidin ja vauvan suhteen vaaliminen\" etsin lnternetin imetystukilistalta. Imetyksen poliittisuutta tutkin kahden tapauksen avulla. Toinen on Suomenlastenlääkäriyhdistyksen ja kahden äidin välinen vastinekeskustelu. Toinen on korvikemainontaan liittyvä episodi. Tutkin aineistoa grounded theory-tyyppisesti ja aineistolähtöisesti. Tutkimusotteessani näkyy fenomenologinen ote: luin tekstejä erilaisten äitien näkökulmista ja annoin tällaisten lukukertojen ohjata analyysiäni. Muodostinimetysnäkemyksen pienemmistä puheen elementeistä. Terveydenhuollon imetysnäkemyksessä korostuu lääketieteen vaikutus. Imetyksestä annetaan normatiivisia ohjeita ja imetys kuvaillaan tietyn pituiseksi suoritukseksi. Imettävän äidin imetysnäkemyksessä korostuu sen sijaan äidin ja vauvan välisensuhteen vaaliminen. Äidit kertovat kokemistaan syyllisyydentunnoista. He kaipaavat kunnon imetysohjausta ja haluavat tehdä lapsiaan koskevat päätökset itse. Imetys politisoituu joko virallisesti tai epävirallisesti. Virallista politisoitumista näkee imetyssuosituksista puhuttaessa sekä korvikevalmistajien ja niiden vastavoimien toimissa. Epävirallista ja piileevää politiikkaa ruokitaan äitien keskuudessa: kun oma imetysnäkemys on muotounut, terveydenhuollolta halutaan tukea omiin ratkaisuihin. Jos terveydenhuollon ja äidin kohtaamiseen ei olla tyytyväisiä, kyseenalaistetaan. Imetyskeskustelun on alettava vaimeana jostain, useimmiten äitiryhmistä, jotta se voi myöhemmin virallistua. Ajatus imetyksestä suorituksena lataa äideille paineita imetyksen onnistumisen suhteen. Äidit haastavat terydenhuollon henkilöstön parantamaan imetysongelmaohjaustaan ja kohtaamaan äitien kokemuksellisuuden normittamisen sijaan. Kun äiti ei imetä vallitsevien normien mukaisesti, hän syyllistyy helposti. Onnistuneeseen imetyksen äidit eivät aina pääse yrityksistään huolimatta, sillä tuki ongelmatilanteissa on ollut heikkoa."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/13386"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:subject":["imetys","keskustelu","näkökulma","medikalisaatio","politiikka","äidit","historia","naiset","äitiys"],"dc:title":["Mitä imetys on? : Tutkimus suomalaisista imettämisnäkemyksistä ja imettämiskeskustelun poliittisuudesta"],"dc:type.dcmitype":["Text"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:19Z"}