Terveyskeskushenkilöstön sisäiset mallit verenpainetaudin ja diabeteksen hoidossa

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia terveyskeskushenkilöstön sisäisiä malleja verenpainetaudin ja diabeteksen hoidosta. Teoreettisen viitekehyksen muodostivat sisäisten mallien teoria, aikaisemmat terveyskeskustyöhön liittyvät tutkimukset sekä hoitosuositukset verenpainetaudin ja diabeteksen hoidon käsitteellisenä mallina. Terveyskeskushenkilöstöllä oletettiin olevan sisäisiä malleja, joiden pohjalta he tekevät työtään. Opinnäytetyössä oltiin kiinnostuneita, mikä on verenpainetaudin ja diabeteksen hoidon lääketieteellisen hallinnan taso terveyskeskuksissa. Tätä selvitettiin vertaamalla työntekijöiden sisäisiä malleja kyseisten sairauksien hoitosuosituksiin. Lisäksi oltiin kiinnostuneita, millainen hoitosuhde hoitavan henkilön ja potilaan välillä ilmenee työntekijöiden sisäisissä malleissa. Tarkastelunäkökulmana oli, ilmaisiko hoitava henkilö olevansa kiinnostunut myös potilaalta itseltään peräisin olevasta tiedosta. Lopuksi tarkasteltiin hoidon lääketieteellisen hallinnan tason ja hoitosuhteen luonteen välisiä yhteyksiä. Opinnäytetyössä käytettiin Stakesin Laadukas terveyskeskus -projektin yhteydessä vuonna 1998 kerättyä aineistoa. Projektissa oli verenpainetaudin ja diabeteksen hoitoa selvitetty kirjallisilla tehtävillä, joissa oli esitetty kuviteltu vastaanottotilanne. Työntekijöitä oli pyydetty kertomaan, miten he toimisivat kyseisissä tilanteissa. Tämän opinnäytetyön aineiston muodosti kuuden eri terveyskeskuksen lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien vastaukset kirjallisiin tehtäviin (n=131). Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin menetelmällä ja yhteyksiä tarkasteltiin logistisen regressioanalyysin avulla. Opinnäytetyön tulosten mukaan verenpainetaudin hoito hallittiin kohtuullisesti ja diabeteksen hoito heikosti. Erityisesti lääkehoidon hallinnassa esiintyi puutteita. Sen sijaan lääkkeetön hoito hallittiin kummankin sairauden kohdalla hyvin. Verenpainetaudin hoito oli jakaantunut eri ammattiryhmien osaamisalueiden mukaisesti selvemmin kuin diabeteksen hoito. Hoitosuhteen luonnetta kuvaavia malleja muodostui kolme. Ne nimettiin asiantuntijamalliksi, neuvottelevaksi malliksi ja asiakaskeskeiseksi malliksi. Asiantuntijamallin mukainen toiminta oli tyypillistä diabeteksen hoidossa kaikille ammattiryhmille. Tällöin toiminta ohjautui pelkästään hoitavan henkilön tiedon varassa. Neuvotteleva malli oli tyypillistä verenpainetaudin hoidossa etenkin hoitajille. Tällöin hoito eteni sekä hoitavan henkilön että potilaan tiedon varassa. Asiakaskeskeistä mallia esiintyi hyvin harvoilla työntekijöllä. Asiakaskeskeisessä mallissa toiminta ohjautui pelkästään potilaan tiedon varassa. Neuvottelevaa mallia edustavilla työntekijöillä diabeteksen hoidon lääketieteellinen hallinta oli tilastollisesti merkitsevästi korkeammalla tasolla kuin asiantuntijamallia edustavilla työntekijöillä. Työntekijöiden vastauksista ilmeni myös, että sekä verenpainetauti että diabetes mielletään sairauksiksi, joissa potilaiden itsehoidolla on keskeinen merkitys. Useimmissa vastauksissa työntekijät eivät ottaneet huomioon hoitosuhteen merkitystä hoidon onnistumisen kannalta. Keskeisiä lähteitä olivat Engeström (1999), Launis (1994), Mikkonen ja Keskinen (1980) sekä Cantor ja Kihlström (1987).

Author dc:creator

• Kapanen, Kirsi

• sisäiset mallit
• terveyskeskustyö
• hoitosuositukset
• verenpainetauti
• diabetes

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/13232

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/13232