{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/13049"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/13049","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Jehovan todistajat ja suomalainen asevelvollisuus : käsitehistoriallinen tutkimus aseistakieltäytyjiin suhtautumisesta ja Jehovan todistajien asevelvollisuudesta vapauttamisen mahdollistumisesta.","abstract":"Jehovan todistajat ovat totaalikieltäytyjiä. Heidät tuomittiin vuosikymmenien ajan eripituisiin vankeusrangaistuksiin, kunnes heidät vapautettiin asevelvollisuudesta rauhan aikana vuonna 1985. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tehdä vapautuspäätöstä käsitettäväksi: miten on päädytty tilanteeseen, jossa Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuudesta, mutta muut totaalikieltäytyjät saavat yhä vankeusrangaistuksen? Lähestyn tutkimuskohdettani käsitehistoriallisesti. Jehovan todistajien oppi kieltää poliittisen toiminnan, eivätkä he siksi vaatineet muutosta asemaansa. Siksi teen vapautuspäätöstä käsitettäväksi aseistakieltäytyjiin suhtautumisessa tapahtuneilla muutoksilla. Olen tutkinut aseistakieltäytyjien asemaan suuria muutoksia tehneiden lakiesitysten valtiopäiväkäsittelyä ja selvittänyt, millä tavoin aseistakieltäytyminen on käsitteellistetty ongelmaksi. Esitän tutkimustulokseni aseistakieltäytymiseen suhtautumisen ideaalityyppeinä. Keskeisiä ideaalityyppien jakoperusteita ovat tavat argumentoida tasa-arvolla, isänmaallisuuden eri määritelmät, yksilön ja yhteisön välisen suhteen ymmärtäminen ja jako \"yksilön omantunnonvakaumukseen\" ja \"poliittiseen\" aseistakieltäytymiseen. Käytän ideaalityyppejä vuoden 1985 vapautuskeskustelun kontekstualisointiin. Osoitan niiden avulla, mikä vapautuskeskustelussa oli jatkuvuutta ja miltä osin Jehovan todistajien totaalikieltäytymisen ja asevelvollisuusjärjestelmän käsitteellistämisen tapa muuttui. Taustoitan käsitehistoriallista tutkimustani luvuilla Jehovan todistajien opista ja organisaatiosta ja heidän totaalikieltäytymisensä suomalaiselle asevelvollisuusjärjestelmälle muodostaman ongelman historiasta. Puolustusministeriö asetti vuonna 2007 työryhmän pohtimaan, onko Jehovan todistajien asevelvollisuudesta vapauttamiselle enää perusteita. Kommentoin uudelleen virinnyttä keskustelua tutkielmani viimeisessä luvussa. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että vaikka aseistakieltäytymisen käsitteellistämisen tavassa tapahtui suuria muutoksia käsittelemäni aikana, Jehovan todistajien vapauttamista asevelvollisuudesta ohjasi pragmaattinen ongelmanratkaisu. Laki suunniteltiin niin, että Jehovan todistajat rajattiin asevelvollisuusjärjestelmän ulkopuolelle, jotta suurempia muutoksia yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaan maanpuolustukseen ei tarvinnut tehdä. Vapautuspäätöksessä oli kyse toistensa kanssa ristiriidassa olevien periaatteiden ja tavoitteiden mahdollisimman tasapuolisesta huomioon ottamisesta. Aseistakieltäytymisen käsitteellistämisen tavoissa tapahtuneet muutokset mahdollistivat vapautuspäätöksen, mutta ongelmanratkaisua rajoitti se, mikä ymmärrettiin maanpuolustuksen eduksi. Tutkielmani käsitehistoriallisen osuuden tärkeimpiä alkuperäislähteitä ovat valtiopäiväaineisto (eduskuntapuheenvuorot ja lakien valmisteluaineisto) ja komiteanmietinnöt.","abstract_html":"Jehovan todistajat ovat totaalikieltäytyjiä. Heidät tuomittiin vuosikymmenien ajan eripituisiin vankeusrangaistuksiin, kunnes heidät vapautettiin asevelvollisuudesta rauhan aikana vuonna 1985. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tehdä vapautuspäätöstä käsitettäväksi: miten on päädytty tilanteeseen, jossa Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuudesta, mutta muut totaalikieltäytyjät saavat yhä vankeusrangaistuksen? Lähestyn tutkimuskohdettani käsitehistoriallisesti. Jehovan todistajien oppi kieltää poliittisen toiminnan, eivätkä he siksi vaatineet muutosta asemaansa. Siksi teen vapautuspäätöstä käsitettäväksi aseistakieltäytyjiin suhtautumisessa tapahtuneilla muutoksilla. Olen tutkinut aseistakieltäytyjien asemaan suuria muutoksia tehneiden lakiesitysten valtiopäiväkäsittelyä ja selvittänyt, millä tavoin aseistakieltäytyminen on käsitteellistetty ongelmaksi. Esitän tutkimustulokseni aseistakieltäytymiseen suhtautumisen ideaalityyppeinä. Keskeisiä ideaalityyppien jakoperusteita ovat tavat argumentoida tasa-arvolla, isänmaallisuuden eri määritelmät, yksilön ja yhteisön välisen suhteen ymmärtäminen ja jako "yksilön omantunnonvakaumukseen" ja "poliittiseen" aseistakieltäytymiseen. Käytän ideaalityyppejä vuoden 1985 vapautuskeskustelun kontekstualisointiin. Osoitan niiden avulla, mikä vapautuskeskustelussa oli jatkuvuutta ja miltä osin Jehovan todistajien totaalikieltäytymisen ja asevelvollisuusjärjestelmän käsitteellistämisen tapa muuttui. Taustoitan käsitehistoriallista tutkimustani luvuilla Jehovan todistajien opista ja organisaatiosta ja heidän totaalikieltäytymisensä suomalaiselle asevelvollisuusjärjestelmälle muodostaman ongelman historiasta. Puolustusministeriö asetti vuonna 2007 työryhmän pohtimaan, onko Jehovan todistajien asevelvollisuudesta vapauttamiselle enää perusteita. Kommentoin uudelleen virinnyttä keskustelua tutkielmani viimeisessä luvussa. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että vaikka aseistakieltäytymisen käsitteellistämisen tavassa tapahtui suuria muutoksia käsittelemäni aikana, Jehovan todistajien vapauttamista asevelvollisuudesta ohjasi pragmaattinen ongelmanratkaisu. Laki suunniteltiin niin, että Jehovan todistajat rajattiin asevelvollisuusjärjestelmän ulkopuolelle, jotta suurempia muutoksia yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaan maanpuolustukseen ei tarvinnut tehdä. Vapautuspäätöksessä oli kyse toistensa kanssa ristiriidassa olevien periaatteiden ja tavoitteiden mahdollisimman tasapuolisesta huomioon ottamisesta. Aseistakieltäytymisen käsitteellistämisen tavoissa tapahtuneet muutokset mahdollistivat vapautuspäätöksen, mutta ongelmanratkaisua rajoitti se, mikä ymmärrettiin maanpuolustuksen eduksi. Tutkielmani käsitehistoriallisen osuuden tärkeimpiä alkuperäislähteitä ovat valtiopäiväaineisto (eduskuntapuheenvuorot ja lakien valmisteluaineisto) ja komiteanmietinnöt.","abstract_has_math":false,"creators":["Koskinen, Antti Matias"],"institution":null,"degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2008,"date_issued":"2008-05-12","date_published":"2008-05-12","updated_at":"2026-07-27T19:55:56Z","subjects":["Jehovan todistajat","asevelvollisuus","totaalikieltäytyminen","käsitehistoria"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/13049","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Koskinen, Antti Matias"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2009-09-08T10:04:50Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2009-09-08T10:04:50Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2008-05-12"]},{"key":"dc:type.dcmitype","label":"Dc Type Dcmitype","values":["Text"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Jehovan todistajat","asevelvollisuus","totaalikieltäytyminen","käsitehistoria"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/13049"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description","label":"Description","values":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."]},{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Jehovan todistajat ovat totaalikieltäytyjiä. Heidät tuomittiin vuosikymmenien ajan eripituisiin vankeusrangaistuksiin, kunnes heidät vapautettiin asevelvollisuudesta rauhan aikana vuonna 1985. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tehdä vapautuspäätöstä käsitettäväksi: miten on päädytty tilanteeseen, jossa Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuudesta, mutta muut totaalikieltäytyjät saavat yhä vankeusrangaistuksen? Lähestyn tutkimuskohdettani käsitehistoriallisesti. Jehovan todistajien oppi kieltää poliittisen toiminnan, eivätkä he siksi vaatineet muutosta asemaansa. Siksi teen vapautuspäätöstä käsitettäväksi aseistakieltäytyjiin suhtautumisessa tapahtuneilla muutoksilla. Olen tutkinut aseistakieltäytyjien asemaan suuria muutoksia tehneiden lakiesitysten valtiopäiväkäsittelyä ja selvittänyt, millä tavoin aseistakieltäytyminen on käsitteellistetty ongelmaksi. Esitän tutkimustulokseni aseistakieltäytymiseen suhtautumisen ideaalityyppeinä. Keskeisiä ideaalityyppien jakoperusteita ovat tavat argumentoida tasa-arvolla, isänmaallisuuden eri määritelmät, yksilön ja yhteisön välisen suhteen ymmärtäminen ja jako \"yksilön omantunnonvakaumukseen\" ja \"poliittiseen\" aseistakieltäytymiseen. Käytän ideaalityyppejä vuoden 1985 vapautuskeskustelun kontekstualisointiin. Osoitan niiden avulla, mikä vapautuskeskustelussa oli jatkuvuutta ja miltä osin Jehovan todistajien totaalikieltäytymisen ja asevelvollisuusjärjestelmän käsitteellistämisen tapa muuttui. Taustoitan käsitehistoriallista tutkimustani luvuilla Jehovan todistajien opista ja organisaatiosta ja heidän totaalikieltäytymisensä suomalaiselle asevelvollisuusjärjestelmälle muodostaman ongelman historiasta. Puolustusministeriö asetti vuonna 2007 työryhmän pohtimaan, onko Jehovan todistajien asevelvollisuudesta vapauttamiselle enää perusteita. Kommentoin uudelleen virinnyttä keskustelua tutkielmani viimeisessä luvussa. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että vaikka aseistakieltäytymisen käsitteellistämisen tavassa tapahtui suuria muutoksia käsittelemäni aikana, Jehovan todistajien vapauttamista asevelvollisuudesta ohjasi pragmaattinen ongelmanratkaisu. Laki suunniteltiin niin, että Jehovan todistajat rajattiin asevelvollisuusjärjestelmän ulkopuolelle, jotta suurempia muutoksia yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaan maanpuolustukseen ei tarvinnut tehdä. Vapautuspäätöksessä oli kyse toistensa kanssa ristiriidassa olevien periaatteiden ja tavoitteiden mahdollisimman tasapuolisesta huomioon ottamisesta. Aseistakieltäytymisen käsitteellistämisen tavoissa tapahtuneet muutokset mahdollistivat vapautuspäätöksen, mutta ongelmanratkaisua rajoitti se, mikä ymmärrettiin maanpuolustuksen eduksi. Tutkielmani käsitehistoriallisen osuuden tärkeimpiä alkuperäislähteitä ovat valtiopäiväaineisto (eduskuntapuheenvuorot ja lakien valmisteluaineisto) ja komiteanmietinnöt."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Jehovan todistajat ja suomalainen asevelvollisuus : käsitehistoriallinen tutkimus aseistakieltäytyjiin suhtautumisesta ja Jehovan todistajien asevelvollisuudesta vapauttamisen mahdollistumisesta."]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Koskinen, Antti Matias"],"dc:date.accessioned":["2009-09-08T10:04:50Z"],"dc:date.available":["2009-09-08T10:04:50Z"],"dc:date.issued":["2008-05-12"],"dc:description":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."],"dc:description.abstract":["Jehovan todistajat ovat totaalikieltäytyjiä. Heidät tuomittiin vuosikymmenien ajan eripituisiin vankeusrangaistuksiin, kunnes heidät vapautettiin asevelvollisuudesta rauhan aikana vuonna 1985. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tehdä vapautuspäätöstä käsitettäväksi: miten on päädytty tilanteeseen, jossa Jehovan todistajat on vapautettu asevelvollisuudesta, mutta muut totaalikieltäytyjät saavat yhä vankeusrangaistuksen? Lähestyn tutkimuskohdettani käsitehistoriallisesti. Jehovan todistajien oppi kieltää poliittisen toiminnan, eivätkä he siksi vaatineet muutosta asemaansa. Siksi teen vapautuspäätöstä käsitettäväksi aseistakieltäytyjiin suhtautumisessa tapahtuneilla muutoksilla. Olen tutkinut aseistakieltäytyjien asemaan suuria muutoksia tehneiden lakiesitysten valtiopäiväkäsittelyä ja selvittänyt, millä tavoin aseistakieltäytyminen on käsitteellistetty ongelmaksi. Esitän tutkimustulokseni aseistakieltäytymiseen suhtautumisen ideaalityyppeinä. Keskeisiä ideaalityyppien jakoperusteita ovat tavat argumentoida tasa-arvolla, isänmaallisuuden eri määritelmät, yksilön ja yhteisön välisen suhteen ymmärtäminen ja jako \"yksilön omantunnonvakaumukseen\" ja \"poliittiseen\" aseistakieltäytymiseen. Käytän ideaalityyppejä vuoden 1985 vapautuskeskustelun kontekstualisointiin. Osoitan niiden avulla, mikä vapautuskeskustelussa oli jatkuvuutta ja miltä osin Jehovan todistajien totaalikieltäytymisen ja asevelvollisuusjärjestelmän käsitteellistämisen tapa muuttui. Taustoitan käsitehistoriallista tutkimustani luvuilla Jehovan todistajien opista ja organisaatiosta ja heidän totaalikieltäytymisensä suomalaiselle asevelvollisuusjärjestelmälle muodostaman ongelman historiasta. Puolustusministeriö asetti vuonna 2007 työryhmän pohtimaan, onko Jehovan todistajien asevelvollisuudesta vapauttamiselle enää perusteita. Kommentoin uudelleen virinnyttä keskustelua tutkielmani viimeisessä luvussa. Tutkimuksen keskeinen tulos on, että vaikka aseistakieltäytymisen käsitteellistämisen tavassa tapahtui suuria muutoksia käsittelemäni aikana, Jehovan todistajien vapauttamista asevelvollisuudesta ohjasi pragmaattinen ongelmanratkaisu. Laki suunniteltiin niin, että Jehovan todistajat rajattiin asevelvollisuusjärjestelmän ulkopuolelle, jotta suurempia muutoksia yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaan maanpuolustukseen ei tarvinnut tehdä. Vapautuspäätöksessä oli kyse toistensa kanssa ristiriidassa olevien periaatteiden ja tavoitteiden mahdollisimman tasapuolisesta huomioon ottamisesta. Aseistakieltäytymisen käsitteellistämisen tavoissa tapahtuneet muutokset mahdollistivat vapautuspäätöksen, mutta ongelmanratkaisua rajoitti se, mikä ymmärrettiin maanpuolustuksen eduksi. Tutkielmani käsitehistoriallisen osuuden tärkeimpiä alkuperäislähteitä ovat valtiopäiväaineisto (eduskuntapuheenvuorot ja lakien valmisteluaineisto) ja komiteanmietinnöt."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/13049"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:subject":["Jehovan todistajat","asevelvollisuus","totaalikieltäytyminen","käsitehistoria"],"dc:title":["Jehovan todistajat ja suomalainen asevelvollisuus : käsitehistoriallinen tutkimus aseistakieltäytyjiin suhtautumisesta ja Jehovan todistajien asevelvollisuudesta vapauttamisen mahdollistumisesta."],"dc:type.dcmitype":["Text"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:56Z"}