{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/12854"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/12854","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Umberto Eco ja semiotiikan lupaus","abstract":"Tutkielma koostuu viidestä eri artikkelista, joista neljä käsittelee Umberto Econ semiotiikkaa ja myös semiotiikkaa yleensä.Viides artikkeli käsittelee sitä, mitä annettavaa semiotiikalla on filosofialle. Analysoin erityisesti Econ ensyklopedian käsitettä, jonka avulla hän on pyrkinyt lähestymään sitä jaettua kulttuurista tietoa, jota merkitysten luominen, välittäminen ja ymmärtäminen edellyttävät. Ensyklopedian teoriassaan Eco väittää, että tietoamme kielestä (eli kielellistä kompetenssiamme) ei voi viimekädessä erottaa maailmaa koskevasta tiedostamme. Tästä huolimatta Eco päätyy esittämään, että ensyklopediaa voidaan ajatella eräänlaisena itseriittoisena semanttisena systeeminä, jossa merkitykset viittaavat toisiinsa. Itseriittoisuudella tarkoitetaan tässä sitä, että merkkien referentiaalinen suhde semanttisen systeemin muodostaman eräänlaisen virtuaalisen hypertekstin ulkopuoliseen maailmaan voidaan sulkeistaa pois semioottisesta analyysistä. Tutkielmassa pohditaan, miksi Eco päätyy tällaiseen johtopäätökseen, joka tuntuu sotivan hänen semioottisen teoriansa lähtökohtia vastaan. Tutkielmassa argumentoidaan, että Econ semioottisessa teoriassa yksilöllisen merkityksenmuodostuksen ja kollektiivisten konventioiden välinen suhde jää hämäräksi, koska Eco ei ota huomioon niitä kollektiivisia toimintoja, joissa merkitykset syntyvät, ja jotka niitä kannattelevat. Näin ollen Eco joutuu postuloimaan edellä mainitun semanttisen systeemin yrittäessään selittää, miten jaettu merkitys on mahdollinen. Eco myöntää, että hänen \"virtuaalisen\" ensyklopediansa ontologinen status on hämärä. Näin ollen on olennaista kysyä, voidaanko jaettua merkitystä selittää muulla tavalla. Tutkielmassa esitellään toiminnan teoria yrityksenä lähestyä merkityksen ongelmaa jaetuista inhimillisistä toiminnoista käsin, jolloin Econ ensyklopedian kaltaista itseensäviittaavien merkitysten systeemiä ei tarvitse postuloida. Tutkielmassa ei kuitenkaan ehdoteta ensyklopedian käsitteen hylkäämistä, vaan sen materiaalistamista. Tämän tulkinnan mukaisesti \"ensyklopedianamme\" toimii ihmisyhteisöjen luomien reaalisten kulttuuristen artefaktien varanto.","abstract_html":"Tutkielma koostuu viidestä eri artikkelista, joista neljä käsittelee Umberto Econ semiotiikkaa ja myös semiotiikkaa yleensä.Viides artikkeli käsittelee sitä, mitä annettavaa semiotiikalla on filosofialle. Analysoin erityisesti Econ ensyklopedian käsitettä, jonka avulla hän on pyrkinyt lähestymään sitä jaettua kulttuurista tietoa, jota merkitysten luominen, välittäminen ja ymmärtäminen edellyttävät. Ensyklopedian teoriassaan Eco väittää, että tietoamme kielestä (eli kielellistä kompetenssiamme) ei voi viimekädessä erottaa maailmaa koskevasta tiedostamme. Tästä huolimatta Eco päätyy esittämään, että ensyklopediaa voidaan ajatella eräänlaisena itseriittoisena semanttisena systeeminä, jossa merkitykset viittaavat toisiinsa. Itseriittoisuudella tarkoitetaan tässä sitä, että merkkien referentiaalinen suhde semanttisen systeemin muodostaman eräänlaisen virtuaalisen hypertekstin ulkopuoliseen maailmaan voidaan sulkeistaa pois semioottisesta analyysistä. Tutkielmassa pohditaan, miksi Eco päätyy tällaiseen johtopäätökseen, joka tuntuu sotivan hänen semioottisen teoriansa lähtökohtia vastaan. Tutkielmassa argumentoidaan, että Econ semioottisessa teoriassa yksilöllisen merkityksenmuodostuksen ja kollektiivisten konventioiden välinen suhde jää hämäräksi, koska Eco ei ota huomioon niitä kollektiivisia toimintoja, joissa merkitykset syntyvät, ja jotka niitä kannattelevat. Näin ollen Eco joutuu postuloimaan edellä mainitun semanttisen systeemin yrittäessään selittää, miten jaettu merkitys on mahdollinen. Eco myöntää, että hänen &quot;virtuaalisen&quot; ensyklopediansa ontologinen status on hämärä. Näin ollen on olennaista kysyä, voidaanko jaettua merkitystä selittää muulla tavalla. Tutkielmassa esitellään toiminnan teoria yrityksenä lähestyä merkityksen ongelmaa jaetuista inhimillisistä toiminnoista käsin, jolloin Econ ensyklopedian kaltaista itseensäviittaavien merkitysten systeemiä ei tarvitse postuloida. Tutkielmassa ei kuitenkaan ehdoteta ensyklopedian käsitteen hylkäämistä, vaan sen materiaalistamista. Tämän tulkinnan mukaisesti &quot;ensyklopedianamme&quot; toimii ihmisyhteisöjen luomien reaalisten kulttuuristen artefaktien varanto.","abstract_has_math":false,"creators":["Knuuttila, Tarja"],"institution":null,"degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2001,"date_issued":"2001-11-07","date_published":"2001-11-07","updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z","subjects":["merkitys","semiotiikka","toiminnan teoria"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/12854","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Knuuttila, Tarja"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2009-09-08T10:01:51Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2009-09-08T10:01:51Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2001-11-07"]},{"key":"dc:type.dcmitype","label":"Dc Type Dcmitype","values":["Text"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["merkitys","semiotiikka","toiminnan teoria"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/12854"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description","label":"Description","values":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."]},{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielma koostuu viidestä eri artikkelista, joista neljä käsittelee Umberto Econ semiotiikkaa ja myös semiotiikkaa yleensä.Viides artikkeli käsittelee sitä, mitä annettavaa semiotiikalla on filosofialle. Analysoin erityisesti Econ ensyklopedian käsitettä, jonka avulla hän on pyrkinyt lähestymään sitä jaettua kulttuurista tietoa, jota merkitysten luominen, välittäminen ja ymmärtäminen edellyttävät. Ensyklopedian teoriassaan Eco väittää, että tietoamme kielestä (eli kielellistä kompetenssiamme) ei voi viimekädessä erottaa maailmaa koskevasta tiedostamme. Tästä huolimatta Eco päätyy esittämään, että ensyklopediaa voidaan ajatella eräänlaisena itseriittoisena semanttisena systeeminä, jossa merkitykset viittaavat toisiinsa. Itseriittoisuudella tarkoitetaan tässä sitä, että merkkien referentiaalinen suhde semanttisen systeemin muodostaman eräänlaisen virtuaalisen hypertekstin ulkopuoliseen maailmaan voidaan sulkeistaa pois semioottisesta analyysistä. Tutkielmassa pohditaan, miksi Eco päätyy tällaiseen johtopäätökseen, joka tuntuu sotivan hänen semioottisen teoriansa lähtökohtia vastaan. Tutkielmassa argumentoidaan, että Econ semioottisessa teoriassa yksilöllisen merkityksenmuodostuksen ja kollektiivisten konventioiden välinen suhde jää hämäräksi, koska Eco ei ota huomioon niitä kollektiivisia toimintoja, joissa merkitykset syntyvät, ja jotka niitä kannattelevat. Näin ollen Eco joutuu postuloimaan edellä mainitun semanttisen systeemin yrittäessään selittää, miten jaettu merkitys on mahdollinen. Eco myöntää, että hänen \"virtuaalisen\" ensyklopediansa ontologinen status on hämärä. Näin ollen on olennaista kysyä, voidaanko jaettua merkitystä selittää muulla tavalla. Tutkielmassa esitellään toiminnan teoria yrityksenä lähestyä merkityksen ongelmaa jaetuista inhimillisistä toiminnoista käsin, jolloin Econ ensyklopedian kaltaista itseensäviittaavien merkitysten systeemiä ei tarvitse postuloida. Tutkielmassa ei kuitenkaan ehdoteta ensyklopedian käsitteen hylkäämistä, vaan sen materiaalistamista. Tämän tulkinnan mukaisesti \"ensyklopedianamme\" toimii ihmisyhteisöjen luomien reaalisten kulttuuristen artefaktien varanto."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Umberto Eco ja semiotiikan lupaus"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Knuuttila, Tarja"],"dc:date.accessioned":["2009-09-08T10:01:51Z"],"dc:date.available":["2009-09-08T10:01:51Z"],"dc:date.issued":["2001-11-07"],"dc:description":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."],"dc:description.abstract":["Tutkielma koostuu viidestä eri artikkelista, joista neljä käsittelee Umberto Econ semiotiikkaa ja myös semiotiikkaa yleensä.Viides artikkeli käsittelee sitä, mitä annettavaa semiotiikalla on filosofialle. Analysoin erityisesti Econ ensyklopedian käsitettä, jonka avulla hän on pyrkinyt lähestymään sitä jaettua kulttuurista tietoa, jota merkitysten luominen, välittäminen ja ymmärtäminen edellyttävät. Ensyklopedian teoriassaan Eco väittää, että tietoamme kielestä (eli kielellistä kompetenssiamme) ei voi viimekädessä erottaa maailmaa koskevasta tiedostamme. Tästä huolimatta Eco päätyy esittämään, että ensyklopediaa voidaan ajatella eräänlaisena itseriittoisena semanttisena systeeminä, jossa merkitykset viittaavat toisiinsa. Itseriittoisuudella tarkoitetaan tässä sitä, että merkkien referentiaalinen suhde semanttisen systeemin muodostaman eräänlaisen virtuaalisen hypertekstin ulkopuoliseen maailmaan voidaan sulkeistaa pois semioottisesta analyysistä. Tutkielmassa pohditaan, miksi Eco päätyy tällaiseen johtopäätökseen, joka tuntuu sotivan hänen semioottisen teoriansa lähtökohtia vastaan. Tutkielmassa argumentoidaan, että Econ semioottisessa teoriassa yksilöllisen merkityksenmuodostuksen ja kollektiivisten konventioiden välinen suhde jää hämäräksi, koska Eco ei ota huomioon niitä kollektiivisia toimintoja, joissa merkitykset syntyvät, ja jotka niitä kannattelevat. Näin ollen Eco joutuu postuloimaan edellä mainitun semanttisen systeemin yrittäessään selittää, miten jaettu merkitys on mahdollinen. Eco myöntää, että hänen \"virtuaalisen\" ensyklopediansa ontologinen status on hämärä. Näin ollen on olennaista kysyä, voidaanko jaettua merkitystä selittää muulla tavalla. Tutkielmassa esitellään toiminnan teoria yrityksenä lähestyä merkityksen ongelmaa jaetuista inhimillisistä toiminnoista käsin, jolloin Econ ensyklopedian kaltaista itseensäviittaavien merkitysten systeemiä ei tarvitse postuloida. Tutkielmassa ei kuitenkaan ehdoteta ensyklopedian käsitteen hylkäämistä, vaan sen materiaalistamista. Tämän tulkinnan mukaisesti \"ensyklopedianamme\" toimii ihmisyhteisöjen luomien reaalisten kulttuuristen artefaktien varanto."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/12854"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:subject":["merkitys","semiotiikka","toiminnan teoria"],"dc:title":["Umberto Eco ja semiotiikan lupaus"],"dc:type.dcmitype":["Text"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:06Z"}