{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/12514"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/12514","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Taloudelliset ennusteet ja niiden luotettavuus","abstract":"Tutkielmassa on tarkasteltu taloudellisten tunnuslukujen ennustamista ja ennustevirheitä. Ennustamisella tarkoitetaan tulevaisuutta koskevia päätelmiä, jotka tehdään nykyisen tietämyksen pohjalta. Huomattavaa on, ettei koskaan voida luoda täysin varmaa sadan prosentin varmuudella tapahtuvaa ennustetta. Ennuste on kuitenkin hyödyllinen, mikäli se vähentää tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta. Ennustamisen perusteorian esitti Henri Theil jo 1960-luvulla. Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan ennustevirheitä ensin graafisesta ja tämän jälkeen matemaattisesti. Tarkastelun syventämiseksi luodaan katsaus myös Theilin teorian saamaan kritiikkiin. Lisäksi esitetään muita käyttökelpoisia ja yksinkertaisia keinoja ennustevirheaikasarjojen tutkimiseen ja keskinäiseen vertailuun. Teorian käsittelyn lopussa perehdytään sekä kansantalouden tasapainottomuuden malliin että Blanchardin malliin, jotka pyrkivät havainnollistamaan ennustamisen ja talouspolitiikan välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkitaan teoriaosuudessa esitetyin välinein OECD:n julkaisemaa G7 maita koskevia ennusteita ja suomalaisten ennustuslaitosten julkaisemaa Suomea koskevia ennusteita. G7 maiden aineisto on kerätty vuosilta 1969-1997. Tutkittavia muuttujia ovat yksityinen kulutus, julkinen kulutus, kokonaiskysyntä, vaihtotase, bruttokansantuote ja inflaatio. Suomea koskevia ennusteita tutkitaan vuodesta 1980 vuoteen 1996. Tarkasteluun valittiin Valtiovarainministeriön, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisemat ennusteet. Tutkittavat muuttujat ovat likimain yhtenevät G7 maiden kanssa. Ainoastaan suomalaisten ennustuslaitosten vaihtotase-ennusteita ei sisällytetty tutkittavien muuttujien joukkoon. Työn viimeisessä osassa luodaan katsaus Suomen harjoittaman talouspolitiikan onnistumiseen viime vuosikymmeninä. Tarkastelussa käytetään teoriaosuudessa esitettyjä kansantalouden tasapainottomuuden mallia ja Blanchardin fiskaalin impulssin mallia. G7 maita koskeva empiirinen aineisto on kerätty kaksi kertaa vuodessa ilmestyvästä OECD Economic Outlook julkaisuista. Suomea koskeva aineisto on peräisin eri ennustuslaitosten omista julkaisuista. Tutkielman tärkeimpien lähteiden joukkoon tulee lisätä myös Henri Theilin \"Applied Economic Forecasting\" (1966), Jouko Konttisen väitöskirja \"Suomen kansantalouden suhdanne-ennusteista ja niiden osuvuudesta\" ja Cliwe William John Grangerin sekä Paul Newboldin teos \"Forecasting Economic Time Series\".","abstract_html":"Tutkielmassa on tarkasteltu taloudellisten tunnuslukujen ennustamista ja ennustevirheitä. Ennustamisella tarkoitetaan tulevaisuutta koskevia päätelmiä, jotka tehdään nykyisen tietämyksen pohjalta. Huomattavaa on, ettei koskaan voida luoda täysin varmaa sadan prosentin varmuudella tapahtuvaa ennustetta. Ennuste on kuitenkin hyödyllinen, mikäli se vähentää tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta. Ennustamisen perusteorian esitti Henri Theil jo 1960-luvulla. Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan ennustevirheitä ensin graafisesta ja tämän jälkeen matemaattisesti. Tarkastelun syventämiseksi luodaan katsaus myös Theilin teorian saamaan kritiikkiin. Lisäksi esitetään muita käyttökelpoisia ja yksinkertaisia keinoja ennustevirheaikasarjojen tutkimiseen ja keskinäiseen vertailuun. Teorian käsittelyn lopussa perehdytään sekä kansantalouden tasapainottomuuden malliin että Blanchardin malliin, jotka pyrkivät havainnollistamaan ennustamisen ja talouspolitiikan välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkitaan teoriaosuudessa esitetyin välinein OECD:n julkaisemaa G7 maita koskevia ennusteita ja suomalaisten ennustuslaitosten julkaisemaa Suomea koskevia ennusteita. G7 maiden aineisto on kerätty vuosilta 1969-1997. Tutkittavia muuttujia ovat yksityinen kulutus, julkinen kulutus, kokonaiskysyntä, vaihtotase, bruttokansantuote ja inflaatio. Suomea koskevia ennusteita tutkitaan vuodesta 1980 vuoteen 1996. Tarkasteluun valittiin Valtiovarainministeriön, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisemat ennusteet. Tutkittavat muuttujat ovat likimain yhtenevät G7 maiden kanssa. Ainoastaan suomalaisten ennustuslaitosten vaihtotase-ennusteita ei sisällytetty tutkittavien muuttujien joukkoon. Työn viimeisessä osassa luodaan katsaus Suomen harjoittaman talouspolitiikan onnistumiseen viime vuosikymmeninä. Tarkastelussa käytetään teoriaosuudessa esitettyjä kansantalouden tasapainottomuuden mallia ja Blanchardin fiskaalin impulssin mallia. G7 maita koskeva empiirinen aineisto on kerätty kaksi kertaa vuodessa ilmestyvästä OECD Economic Outlook julkaisuista. Suomea koskeva aineisto on peräisin eri ennustuslaitosten omista julkaisuista. Tutkielman tärkeimpien lähteiden joukkoon tulee lisätä myös Henri Theilin "Applied Economic Forecasting" (1966), Jouko Konttisen väitöskirja "Suomen kansantalouden suhdanne-ennusteista ja niiden osuvuudesta" ja Cliwe William John Grangerin sekä Paul Newboldin teos "Forecasting Economic Time Series".","abstract_has_math":false,"creators":["Raassina, Pasi"],"institution":null,"degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":1999,"date_issued":"1999-11-01","date_published":"1999-11-01","updated_at":"2026-07-27T19:55:58Z","subjects":["taloudelliset ennusteet - luotettavuus","virheet - ennustaminen - talousteoriat","tehokkuus - talouspolitiikka"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/12514","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Raassina, Pasi"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2009-09-08T09:56:46Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2009-09-08T09:56:46Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["1999-11-01"]},{"key":"dc:type.dcmitype","label":"Dc Type Dcmitype","values":["Text"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["taloudelliset ennusteet - luotettavuus","virheet - ennustaminen - talousteoriat","tehokkuus - talouspolitiikka"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/12514"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description","label":"Description","values":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."]},{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielmassa on tarkasteltu taloudellisten tunnuslukujen ennustamista ja ennustevirheitä. Ennustamisella tarkoitetaan tulevaisuutta koskevia päätelmiä, jotka tehdään nykyisen tietämyksen pohjalta. Huomattavaa on, ettei koskaan voida luoda täysin varmaa sadan prosentin varmuudella tapahtuvaa ennustetta. Ennuste on kuitenkin hyödyllinen, mikäli se vähentää tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta. Ennustamisen perusteorian esitti Henri Theil jo 1960-luvulla. Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan ennustevirheitä ensin graafisesta ja tämän jälkeen matemaattisesti. Tarkastelun syventämiseksi luodaan katsaus myös Theilin teorian saamaan kritiikkiin. Lisäksi esitetään muita käyttökelpoisia ja yksinkertaisia keinoja ennustevirheaikasarjojen tutkimiseen ja keskinäiseen vertailuun. Teorian käsittelyn lopussa perehdytään sekä kansantalouden tasapainottomuuden malliin että Blanchardin malliin, jotka pyrkivät havainnollistamaan ennustamisen ja talouspolitiikan välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkitaan teoriaosuudessa esitetyin välinein OECD:n julkaisemaa G7 maita koskevia ennusteita ja suomalaisten ennustuslaitosten julkaisemaa Suomea koskevia ennusteita. G7 maiden aineisto on kerätty vuosilta 1969-1997. Tutkittavia muuttujia ovat yksityinen kulutus, julkinen kulutus, kokonaiskysyntä, vaihtotase, bruttokansantuote ja inflaatio. Suomea koskevia ennusteita tutkitaan vuodesta 1980 vuoteen 1996. Tarkasteluun valittiin Valtiovarainministeriön, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisemat ennusteet. Tutkittavat muuttujat ovat likimain yhtenevät G7 maiden kanssa. Ainoastaan suomalaisten ennustuslaitosten vaihtotase-ennusteita ei sisällytetty tutkittavien muuttujien joukkoon. Työn viimeisessä osassa luodaan katsaus Suomen harjoittaman talouspolitiikan onnistumiseen viime vuosikymmeninä. Tarkastelussa käytetään teoriaosuudessa esitettyjä kansantalouden tasapainottomuuden mallia ja Blanchardin fiskaalin impulssin mallia. G7 maita koskeva empiirinen aineisto on kerätty kaksi kertaa vuodessa ilmestyvästä OECD Economic Outlook julkaisuista. Suomea koskeva aineisto on peräisin eri ennustuslaitosten omista julkaisuista. Tutkielman tärkeimpien lähteiden joukkoon tulee lisätä myös Henri Theilin \"Applied Economic Forecasting\" (1966), Jouko Konttisen väitöskirja \"Suomen kansantalouden suhdanne-ennusteista ja niiden osuvuudesta\" ja Cliwe William John Grangerin sekä Paul Newboldin teos \"Forecasting Economic Time Series\"."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Taloudelliset ennusteet ja niiden luotettavuus"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Raassina, Pasi"],"dc:date.accessioned":["2009-09-08T09:56:46Z"],"dc:date.available":["2009-09-08T09:56:46Z"],"dc:date.issued":["1999-11-01"],"dc:description":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."],"dc:description.abstract":["Tutkielmassa on tarkasteltu taloudellisten tunnuslukujen ennustamista ja ennustevirheitä. Ennustamisella tarkoitetaan tulevaisuutta koskevia päätelmiä, jotka tehdään nykyisen tietämyksen pohjalta. Huomattavaa on, ettei koskaan voida luoda täysin varmaa sadan prosentin varmuudella tapahtuvaa ennustetta. Ennuste on kuitenkin hyödyllinen, mikäli se vähentää tulevaisuutta koskevaa epävarmuutta. Ennustamisen perusteorian esitti Henri Theil jo 1960-luvulla. Tutkielman teoriaosassa tarkastellaan ennustevirheitä ensin graafisesta ja tämän jälkeen matemaattisesti. Tarkastelun syventämiseksi luodaan katsaus myös Theilin teorian saamaan kritiikkiin. Lisäksi esitetään muita käyttökelpoisia ja yksinkertaisia keinoja ennustevirheaikasarjojen tutkimiseen ja keskinäiseen vertailuun. Teorian käsittelyn lopussa perehdytään sekä kansantalouden tasapainottomuuden malliin että Blanchardin malliin, jotka pyrkivät havainnollistamaan ennustamisen ja talouspolitiikan välisiä yhteyksiä. Tutkimuksen empiirisessä osassa tutkitaan teoriaosuudessa esitetyin välinein OECD:n julkaisemaa G7 maita koskevia ennusteita ja suomalaisten ennustuslaitosten julkaisemaa Suomea koskevia ennusteita. G7 maiden aineisto on kerätty vuosilta 1969-1997. Tutkittavia muuttujia ovat yksityinen kulutus, julkinen kulutus, kokonaiskysyntä, vaihtotase, bruttokansantuote ja inflaatio. Suomea koskevia ennusteita tutkitaan vuodesta 1980 vuoteen 1996. Tarkasteluun valittiin Valtiovarainministeriön, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen julkaisemat ennusteet. Tutkittavat muuttujat ovat likimain yhtenevät G7 maiden kanssa. Ainoastaan suomalaisten ennustuslaitosten vaihtotase-ennusteita ei sisällytetty tutkittavien muuttujien joukkoon. Työn viimeisessä osassa luodaan katsaus Suomen harjoittaman talouspolitiikan onnistumiseen viime vuosikymmeninä. Tarkastelussa käytetään teoriaosuudessa esitettyjä kansantalouden tasapainottomuuden mallia ja Blanchardin fiskaalin impulssin mallia. G7 maita koskeva empiirinen aineisto on kerätty kaksi kertaa vuodessa ilmestyvästä OECD Economic Outlook julkaisuista. Suomea koskeva aineisto on peräisin eri ennustuslaitosten omista julkaisuista. Tutkielman tärkeimpien lähteiden joukkoon tulee lisätä myös Henri Theilin \"Applied Economic Forecasting\" (1966), Jouko Konttisen väitöskirja \"Suomen kansantalouden suhdanne-ennusteista ja niiden osuvuudesta\" ja Cliwe William John Grangerin sekä Paul Newboldin teos \"Forecasting Economic Time Series\"."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/12514"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:subject":["taloudelliset ennusteet - luotettavuus","virheet - ennustaminen - talousteoriat","tehokkuus - talouspolitiikka"],"dc:title":["Taloudelliset ennusteet ja niiden luotettavuus"],"dc:type.dcmitype":["Text"]},"updated_at":"2026-07-27T19:55:58Z"}