Tarinoita talouselämän rakennemuutoksesta : Repolan ja Finnet/Radiolinjan tapausten sanomalehtiuutisointi semioottis-narratiivisessa tarkastelussa

Tutkimuskohteena on kahta merkittävää 1990-luvun talouselämän rakennemuutokseen liittyvää tapahtumasarjaa käsittelevä lehtikirjoittelu Helsingin Sanomissa. Tutkittavina tapauksina ovat Repola-yhtymän syntyvaiheet vuonna 1990 ja Finnet-konsernin/Radiolinjan omistusmuutokset vuonna 1998. Tutkielman tarkoitus on selvittää, raportoiko lehdistö tavallisen lukijan kannalta usein abstrakteja talouselämän tapahtumasarjoja klassisen rakenteen mukaisesti etenevinä kertomuksina, ja muuttuvatko nämä kertomukset tapahtumasarjan edetessä. Toisaalta tutkielman tavoitteena on selvittää tutkimusmenetelmänä käytetyn semioottisen sisältöanalyysin soveltuvuutta uutisprosessien tutkimukseen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on esitelty A.J. Greimasin Pariisin semioottisen koulukunnan esittämä merkityksen syntyä kuvaava teoria (generatiivisen kulun kaavio) sekä Walter Fisherin esittämä narratiivinen paradigma, jonka mukaan ihminen on perusluonteeltaan tarinankertoja, homo narrans. Tutkimusmenetelmänä on käytetty semioottista sisältöanalyysia, joka pohjautuu Greimasin teoriaan. Menetelmän operationalisoinnissa on käytetty Greimasin aktanttimallia ja semioottista neliötä. Tärkeimpinä lähteinä teoreettisen viitekehyksen suhteen toimivat Kari Salosaaren väitöskirja Perusteita näyttelijäntyön semiotiikkaan vuodelta 1989 ja Walter Fisherin teos Human Communication as Narration vuodelta 1987. Tutkimusmenetelmän kannalta tärkeimpinä lähteinä toimivat Richard Bartonin artikkeli Semiotica-lehdessä vuonna 1985 ja Pertti Ahosen artikkelit Politiikka-lehdessä vuonna 1984. Tuloksista voidaan päätellä, että kummassakin tutkittavassa tapauksessa klassinen kertomus esiintyy Helsingin Sanomien artikkeleissa selkeänä. Kertomusten rakenne myös muuttuu dynaamisesti tapahtumasarjan edetessä. Kummassakin tapauksessa rakennemuutos nousee positiivisesti arvotetuksi käsitteeksi kertomusten syvärakenteissa. Repola-yhtymän tapauksessa suomalaista teollisuusperinnettä ja –nimistöä aidoimmillaan edustavat metsäteollisuusyhtiöt yhdistetään monivaiheisessa kertomuksessa perinteisistä yrityksistä moderniksi, tiukassa kansainvälisessä kilpailussa selviytyväksi yritysjätiksi. Kertomuksen päätoimija on silloisen KOP:n pääjohtaja Jaakko Lassila, joka selviää artikkeleissa kaikista klassisen, ns. kanonisen kertomuksen kokeista ja nousee sankariksi. Finnet-yhtymän/Radiolinjan omistusmuutoksien yhteydessä kertomuksessa taas on kyse toimintatapojen arvottamisesta: uudella kilpailusta vapautetulla telealalla pörssiyhtiön ottein käyttäytyvän Helsingin Puhelin toimintatavat ovat moderneja, ja yritys kohoaa tekstissä sankariksi ja Radiolinjan omistajaksi, kun taas maakunnalliset puhelinyhtiöt menettävät arvokkaan Radiolinjan hallinnan vanhanaikaisuuttaan. Saavutettuja tuloksia voidaan pitää riittävän selvänä osoituksena siitä, että toimittajat hyödyntävät klassisia narratiivisia rakenteita, kun he raportoivat sangen mutkikkaita ja pitkäkestoisia talouselämän tapahtumia. Tulokset osoittavat myös tutkimusmenetelmän hyvän soveltuvuuden uutisnarratologian tutkimukseen.

Author dc:creator

• Heinonen, Rauno

• uutiset
• rakennemuutos
• Suomi
• 1990-luku
• semiotiikka
• sanomalehdet
• narratologia
• lehdistökirjoittelu
• talouselämä
• narratiivisuus
• tapaustutkimus

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/11916

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/11916