Abstract
dc:description.abstractTässä tutkielmassa tarkastellaan näkökulmia sähkön optimaaliseen hinnoitteluun. Motivaatio aiheen valinnalle on se, että sähkömarkkinoiden vapauttaminen tuo mukanaan suuria muutoksia sähkönhinnoitteluun tarjontapuolen markkinariskin myötä, jota ei ollut olemassa entisillä säännellyillä monopolistisilla markkinoilla. Tutkielman perusidea on, että vaikka tietyt sähkötariffien perusominaisuudet, esim. kaksiosainen rakenne ja kapasiteettirajoitteet, säilyvät entisellään sääntelyn lakatessakin, niin tariffinmuodostus kokee huomattavan muutoksen siirryttäessä deterministisestä optimoinnista stokastiseen optimointiin. Tutkielma on jaettu viiteen lukuun, joista ensimmäinen toimii johdantona. Luvussa 2 käydään läpi epälineaarisen hinnoittelun perusteet Ramseyn hinnoittelun valossa. Ramseyn hinnoittelusäännön esittelyn jälkeen näytetään, kuinka optimaaliset sähkötariffit muodostetaan optimoinnilla perusmaksun ja kapasiteettirajoitusten aiheuttamien rajoitteiden vallitessa. Ramseyn hinnoittelun analogia Cournot'n oligopoliin huomioidaan myös. Tärkeimmät viitteet lukuun 2 ovat Wilson (1993) ja Brown - Sibley (1986). Luvussa 3 käsitellään tariffinmuodostusta kilpailullisilla markkinoilla. Luku käsittelee lähinnä dynaamista mallia, jossa sähkötariffi muodostetaan nippuna eri maturiteetin omaavista optioista (Keppo - Räsänen 1999). Perusteokset tämän mallin sisältämän stokastisen analyysin selittämiseen ovat Duffie (1992) ja Oksendal (1995). Luvun pääasiallinen tulos on, että apulauseet ja lause, jotka ovat alkuperäisartikkelissa ilman todistuksia, todistetaan stokastisen analyysin menetelmiä käyttäen. Luvussa 4 käsitellään yksittäisen sähköoption rakennetta ja hinnoittelua. Huomion kohteena on erityisesti analyyttisesti ratkeava vaihto-option tapaus (Deng et al. 2001). Edelleen kuvaillaan ongelmia, jotka johtuvat sähkönhinnan palautumisesta keskiarvoonsa ja hintaprosessin satunnaisesta heilahtelevuudesta. Mallia laajennetaan ottamaan huomioon nämä erityisominaisuudet. Pääasialliset mallin laajentamiseen käytetyt viitteet ovat Merton (1973) ja Duffie - Gray (1998). Luvun pääasialliset tulokset ovat, että mukaan otetaan tuoreita kokeellisia tuloksia ja malli käsitellään yleisemmällä tasolla kuin alkuperäisartikkelissa. Merkittävin laajennus on satunnaisen heilahtelevuuden sisällyttäminen malliin. Viimeisessä luvussa esitetään tutkielman pääasioiden yhteenveto ja kohteita jatkotarkasteluille.
Author and committee
dc:creator, dc:contributor.*- Author dc:creator
-
- Mankila, Anja
Subjects
dc:subject × 4Rights
- Language dc:language.iso
- fin
Identifiers
dc:identifier.*- Handle dc:identifier.uri
- http://hdl.handle.net/10138/10783
- OAI identifier oai:identifier
- oai:helda.helsinki.fi:10138/10783