{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/10464"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/10464","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Keskimmäinen sukupolvi sekä edeltävän että seuraavan polven auttajana? : tutkimus suurista ikäluokista avun antajina sukupolvien välisessä vaihdossa","abstract":"Tutkielmassa perehdytään kolmen perhesukupolven välillä tapahtuvaan vaihtoon keskimmäisen polven antaman avun näkökulmasta. Keskimmäistä sukupolvea tutkimuksessa edustavat suuret ikäluokat. Näin tutkimus kytkeytyy sekä perhesukupolviin että yhteen yhteiskunnalliseen sukupolveen. Tutkimus kertoo, kuinka suuri osa suurista ikäluokista kuuluu tällä hetkellä keskimmäiseen sukupolveen. Lisäksi tutkielmassa selvitetään kuinka yleistä vanhempien ja lasten auttaminen suurten ikäluokkien keskuudessa on sekä minkälaista tämä annettu apu on. Tutkimus selittää myös lasten ja vanhempien auttamista erilaisilla tekijöillä. Sukupolvien välinen vaihto on monitahoinen ilmiö, joka on viime vuosikymmeninä herättänyt entistä enemmän keskustelua tutkijoiden keskuudessa. Sukupolvien välinen vaihto voidaan jakaa julkiseen ja yksityiseen vaihtoon, jotka kietoutuvat monin tavoin toisiinsa. Julkisella vaihdolla tarkoitetaan lähinnä valtiollisia tulonsiirtoja ja niiden kohdentumista eri sukupolville, yksityisellä vaihdolla taas perhepiirissä tapahtuvaa avunantoa. Yksityinen vaihto on sukupuolittunutta; naiset ovat avunantajissa enemmistönä. Viime aikoina on alettu puhua ns. sandwich-sukupolvesta, jolla tarkoitetaan keskimmäisen sukupolven edustajia ja etenkin naisia, joilla on velvoitteita niin lapsiaan kuin vanhempiaankin kohtaan. Tutkimuksen aineistona käytetään Ikihyvä Päijät-Häme -projektin vuoden 2002 kyselyaineistoa. Ikihyvä Päijät-Häme on Päijät-Hämeen alueen kymmenvuotinen tutkimus- ja kehittämishanke, joka pyrkii muun muassa parantamaan ikääntyvän väestön terveyttä sekä edistämään kuntien valmiuksia vastata väestön ikääntymiseen. Aineisto koostuu vuosina 1926–1930, 1936–1940 sekä 1946–1950 syntyneiden henkilöiden vastauksista. Tutkimuksessa on mukana näistä nuorin ikäryhmä, jonka edustajia aineistossa on 907 henkilöä. Avunantoa koskevissa analyyseissa on mukana vain keskimmäistä sukupolvea edustavat vastaajat, joita aineistossa on 338. Menetelminä käytetään lähinnä ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Tutkimus osoittaa, että vajaa puolet suurista ikäluokista on tällä hetkellä keskimmäisen sukupolven asemassa. Kaksi kolmasosaa keskimmäistä sukupolvea edustavista suurista ikäluokista auttaa lapsiaan. Yleisin mainituista avunannon muodoista on taloudellinen tuki. Lasten auttamista selittää muun muassa avunantajan taloudellinen tilanne sekä peruskoulutus ja sukupuoli yhdessä. Vanhempiaan auttaa lähes puolet keskimmäisen polven edustajista. Yleisimpiä vanhempien auttamisen tapoja ovat kotityöt sekä asioinnissa avustaminen. Vanhempien auttamista selittää muun muassa vastaajan sukupuoli ja sosioekonominen asema. Keskimmäisen polven edustajista 35 prosenttia auttaa sekä lapsiaan että vanhempiaan. Kaikista suurista ikäluokista 13 prosenttia auttaa sekä edeltävää että seuraavaa polvea. He ovat siis varsinaisessa sandwich-sukupolven tilanteessa.","abstract_html":"Tutkielmassa perehdytään kolmen perhesukupolven välillä tapahtuvaan vaihtoon keskimmäisen polven antaman avun näkökulmasta. Keskimmäistä sukupolvea tutkimuksessa edustavat suuret ikäluokat. Näin tutkimus kytkeytyy sekä perhesukupolviin että yhteen yhteiskunnalliseen sukupolveen. Tutkimus kertoo, kuinka suuri osa suurista ikäluokista kuuluu tällä hetkellä keskimmäiseen sukupolveen. Lisäksi tutkielmassa selvitetään kuinka yleistä vanhempien ja lasten auttaminen suurten ikäluokkien keskuudessa on sekä minkälaista tämä annettu apu on. Tutkimus selittää myös lasten ja vanhempien auttamista erilaisilla tekijöillä. Sukupolvien välinen vaihto on monitahoinen ilmiö, joka on viime vuosikymmeninä herättänyt entistä enemmän keskustelua tutkijoiden keskuudessa. Sukupolvien välinen vaihto voidaan jakaa julkiseen ja yksityiseen vaihtoon, jotka kietoutuvat monin tavoin toisiinsa. Julkisella vaihdolla tarkoitetaan lähinnä valtiollisia tulonsiirtoja ja niiden kohdentumista eri sukupolville, yksityisellä vaihdolla taas perhepiirissä tapahtuvaa avunantoa. Yksityinen vaihto on sukupuolittunutta; naiset ovat avunantajissa enemmistönä. Viime aikoina on alettu puhua ns. sandwich-sukupolvesta, jolla tarkoitetaan keskimmäisen sukupolven edustajia ja etenkin naisia, joilla on velvoitteita niin lapsiaan kuin vanhempiaankin kohtaan. Tutkimuksen aineistona käytetään Ikihyvä Päijät-Häme -projektin vuoden 2002 kyselyaineistoa. Ikihyvä Päijät-Häme on Päijät-Hämeen alueen kymmenvuotinen tutkimus- ja kehittämishanke, joka pyrkii muun muassa parantamaan ikääntyvän väestön terveyttä sekä edistämään kuntien valmiuksia vastata väestön ikääntymiseen. Aineisto koostuu vuosina 1926–1930, 1936–1940 sekä 1946–1950 syntyneiden henkilöiden vastauksista. Tutkimuksessa on mukana näistä nuorin ikäryhmä, jonka edustajia aineistossa on 907 henkilöä. Avunantoa koskevissa analyyseissa on mukana vain keskimmäistä sukupolvea edustavat vastaajat, joita aineistossa on 338. Menetelminä käytetään lähinnä ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Tutkimus osoittaa, että vajaa puolet suurista ikäluokista on tällä hetkellä keskimmäisen sukupolven asemassa. Kaksi kolmasosaa keskimmäistä sukupolvea edustavista suurista ikäluokista auttaa lapsiaan. Yleisin mainituista avunannon muodoista on taloudellinen tuki. Lasten auttamista selittää muun muassa avunantajan taloudellinen tilanne sekä peruskoulutus ja sukupuoli yhdessä. Vanhempiaan auttaa lähes puolet keskimmäisen polven edustajista. Yleisimpiä vanhempien auttamisen tapoja ovat kotityöt sekä asioinnissa avustaminen. Vanhempien auttamista selittää muun muassa vastaajan sukupuoli ja sosioekonominen asema. Keskimmäisen polven edustajista 35 prosenttia auttaa sekä lapsiaan että vanhempiaan. Kaikista suurista ikäluokista 13 prosenttia auttaa sekä edeltävää että seuraavaa polvea. He ovat siis varsinaisessa sandwich-sukupolven tilanteessa.","abstract_has_math":false,"creators":["Unikkolinna, Miira"],"institution":null,"degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2008,"date_issued":"2008-01-17","date_published":"2008-01-17","updated_at":"2026-07-27T19:56:11Z","subjects":["sukupolvet","sukupolvien välinen vaihto","suuret ikäluokat"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/10464","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Unikkolinna, Miira"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2009-09-08T09:28:12Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2009-09-08T09:28:12Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2008-01-17"]},{"key":"dc:type.dcmitype","label":"Dc Type Dcmitype","values":["Text"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["sukupolvet","sukupolvien välinen vaihto","suuret ikäluokat"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/10464"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description","label":"Description","values":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."]},{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielmassa perehdytään kolmen perhesukupolven välillä tapahtuvaan vaihtoon keskimmäisen polven antaman avun näkökulmasta. Keskimmäistä sukupolvea tutkimuksessa edustavat suuret ikäluokat. Näin tutkimus kytkeytyy sekä perhesukupolviin että yhteen yhteiskunnalliseen sukupolveen. Tutkimus kertoo, kuinka suuri osa suurista ikäluokista kuuluu tällä hetkellä keskimmäiseen sukupolveen. Lisäksi tutkielmassa selvitetään kuinka yleistä vanhempien ja lasten auttaminen suurten ikäluokkien keskuudessa on sekä minkälaista tämä annettu apu on. Tutkimus selittää myös lasten ja vanhempien auttamista erilaisilla tekijöillä. Sukupolvien välinen vaihto on monitahoinen ilmiö, joka on viime vuosikymmeninä herättänyt entistä enemmän keskustelua tutkijoiden keskuudessa. Sukupolvien välinen vaihto voidaan jakaa julkiseen ja yksityiseen vaihtoon, jotka kietoutuvat monin tavoin toisiinsa. Julkisella vaihdolla tarkoitetaan lähinnä valtiollisia tulonsiirtoja ja niiden kohdentumista eri sukupolville, yksityisellä vaihdolla taas perhepiirissä tapahtuvaa avunantoa. Yksityinen vaihto on sukupuolittunutta; naiset ovat avunantajissa enemmistönä. Viime aikoina on alettu puhua ns. sandwich-sukupolvesta, jolla tarkoitetaan keskimmäisen sukupolven edustajia ja etenkin naisia, joilla on velvoitteita niin lapsiaan kuin vanhempiaankin kohtaan. Tutkimuksen aineistona käytetään Ikihyvä Päijät-Häme -projektin vuoden 2002 kyselyaineistoa. Ikihyvä Päijät-Häme on Päijät-Hämeen alueen kymmenvuotinen tutkimus- ja kehittämishanke, joka pyrkii muun muassa parantamaan ikääntyvän väestön terveyttä sekä edistämään kuntien valmiuksia vastata väestön ikääntymiseen. Aineisto koostuu vuosina 1926–1930, 1936–1940 sekä 1946–1950 syntyneiden henkilöiden vastauksista. Tutkimuksessa on mukana näistä nuorin ikäryhmä, jonka edustajia aineistossa on 907 henkilöä. Avunantoa koskevissa analyyseissa on mukana vain keskimmäistä sukupolvea edustavat vastaajat, joita aineistossa on 338. Menetelminä käytetään lähinnä ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Tutkimus osoittaa, että vajaa puolet suurista ikäluokista on tällä hetkellä keskimmäisen sukupolven asemassa. Kaksi kolmasosaa keskimmäistä sukupolvea edustavista suurista ikäluokista auttaa lapsiaan. Yleisin mainituista avunannon muodoista on taloudellinen tuki. Lasten auttamista selittää muun muassa avunantajan taloudellinen tilanne sekä peruskoulutus ja sukupuoli yhdessä. Vanhempiaan auttaa lähes puolet keskimmäisen polven edustajista. Yleisimpiä vanhempien auttamisen tapoja ovat kotityöt sekä asioinnissa avustaminen. Vanhempien auttamista selittää muun muassa vastaajan sukupuoli ja sosioekonominen asema. Keskimmäisen polven edustajista 35 prosenttia auttaa sekä lapsiaan että vanhempiaan. Kaikista suurista ikäluokista 13 prosenttia auttaa sekä edeltävää että seuraavaa polvea. He ovat siis varsinaisessa sandwich-sukupolven tilanteessa."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Keskimmäinen sukupolvi sekä edeltävän että seuraavan polven auttajana? : tutkimus suurista ikäluokista avun antajina sukupolvien välisessä vaihdossa"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Unikkolinna, Miira"],"dc:date.accessioned":["2009-09-08T09:28:12Z"],"dc:date.available":["2009-09-08T09:28:12Z"],"dc:date.issued":["2008-01-17"],"dc:description":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."],"dc:description.abstract":["Tutkielmassa perehdytään kolmen perhesukupolven välillä tapahtuvaan vaihtoon keskimmäisen polven antaman avun näkökulmasta. Keskimmäistä sukupolvea tutkimuksessa edustavat suuret ikäluokat. Näin tutkimus kytkeytyy sekä perhesukupolviin että yhteen yhteiskunnalliseen sukupolveen. Tutkimus kertoo, kuinka suuri osa suurista ikäluokista kuuluu tällä hetkellä keskimmäiseen sukupolveen. Lisäksi tutkielmassa selvitetään kuinka yleistä vanhempien ja lasten auttaminen suurten ikäluokkien keskuudessa on sekä minkälaista tämä annettu apu on. Tutkimus selittää myös lasten ja vanhempien auttamista erilaisilla tekijöillä. Sukupolvien välinen vaihto on monitahoinen ilmiö, joka on viime vuosikymmeninä herättänyt entistä enemmän keskustelua tutkijoiden keskuudessa. Sukupolvien välinen vaihto voidaan jakaa julkiseen ja yksityiseen vaihtoon, jotka kietoutuvat monin tavoin toisiinsa. Julkisella vaihdolla tarkoitetaan lähinnä valtiollisia tulonsiirtoja ja niiden kohdentumista eri sukupolville, yksityisellä vaihdolla taas perhepiirissä tapahtuvaa avunantoa. Yksityinen vaihto on sukupuolittunutta; naiset ovat avunantajissa enemmistönä. Viime aikoina on alettu puhua ns. sandwich-sukupolvesta, jolla tarkoitetaan keskimmäisen sukupolven edustajia ja etenkin naisia, joilla on velvoitteita niin lapsiaan kuin vanhempiaankin kohtaan. Tutkimuksen aineistona käytetään Ikihyvä Päijät-Häme -projektin vuoden 2002 kyselyaineistoa. Ikihyvä Päijät-Häme on Päijät-Hämeen alueen kymmenvuotinen tutkimus- ja kehittämishanke, joka pyrkii muun muassa parantamaan ikääntyvän väestön terveyttä sekä edistämään kuntien valmiuksia vastata väestön ikääntymiseen. Aineisto koostuu vuosina 1926–1930, 1936–1940 sekä 1946–1950 syntyneiden henkilöiden vastauksista. Tutkimuksessa on mukana näistä nuorin ikäryhmä, jonka edustajia aineistossa on 907 henkilöä. Avunantoa koskevissa analyyseissa on mukana vain keskimmäistä sukupolvea edustavat vastaajat, joita aineistossa on 338. Menetelminä käytetään lähinnä ristiintaulukointia ja logistista regressioanalyysia. Tutkimus osoittaa, että vajaa puolet suurista ikäluokista on tällä hetkellä keskimmäisen sukupolven asemassa. Kaksi kolmasosaa keskimmäistä sukupolvea edustavista suurista ikäluokista auttaa lapsiaan. Yleisin mainituista avunannon muodoista on taloudellinen tuki. Lasten auttamista selittää muun muassa avunantajan taloudellinen tilanne sekä peruskoulutus ja sukupuoli yhdessä. Vanhempiaan auttaa lähes puolet keskimmäisen polven edustajista. Yleisimpiä vanhempien auttamisen tapoja ovat kotityöt sekä asioinnissa avustaminen. Vanhempien auttamista selittää muun muassa vastaajan sukupuoli ja sosioekonominen asema. Keskimmäisen polven edustajista 35 prosenttia auttaa sekä lapsiaan että vanhempiaan. Kaikista suurista ikäluokista 13 prosenttia auttaa sekä edeltävää että seuraavaa polvea. He ovat siis varsinaisessa sandwich-sukupolven tilanteessa."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/10464"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:subject":["sukupolvet","sukupolvien välinen vaihto","suuret ikäluokat"],"dc:title":["Keskimmäinen sukupolvi sekä edeltävän että seuraavan polven auttajana? : tutkimus suurista ikäluokista avun antajina sukupolvien välisessä vaihdossa"],"dc:type.dcmitype":["Text"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:11Z"}