{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/10443"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/10443","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Kauas päästöt karkaavat : ilmastonmuutoksen metaforat Helsingin Sanomissa 2000 ja 2005","abstract":"Ilmastonmuutos, ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista johtuva ilmakehän lämpeneminen, edustaa myöhäismodernille yhteiskunnalle tyypillistä ympäristöongelmaa globaaliutensa, näkymättömyytensä ja abstraktiutensa takia. Medialla on keskeinen rooli tällaisten näkymättömien ympäristömuutoksien tekemisessä näkyväksi. Media myös rakentaa ja määrittelee ilmastonmuutoksen kulttuurista kuvaa. Metaforat ja kuvat ovat keskeisiä tapoja, joilla ympäristöongelmia mediassa merkityksellistetään. Selvitän työssäni, millaisin metaforin ilmastonmuutosta tehdään merkitykselliseksi Helsingin Sanomien ilmastonmuutosta käsittelevissä artikkeleissa vuosina 2000 ja 2005. Tarkastelen myös yksittäisten metaforien kautta avautuvia laajempia kulttuurisia jäsennyksiä. Erityisesti tarkastelen sitä, miten yhteiskunnan ja luonnon suhdetta jäsennetään aineistossa metaforisesti. Tutkimukseni kohteena ovat ensisijaisesti tekstuaaliset metaforat, mutta tarkastelen esimerkkien kautta myös kuvallisia metaforia. Perustan analyysini George Lakoffin ja Mark Johnsonin teoriaan metaforasta inhimillisen käsitejärjestelmän ominaisuutena ja siten todellisuutta konstruoivana. Tärkeänä metodologisena lähtökohtana toimivat lakoffilais-konstruktivistista metaforateoriaa journalististen tekstien tutkimiseen soveltaneen Iina Hellstenin tekstit. Käytän tutkielmani teoreettisina lähtökohtina myös mm. Roland Barthesin kirjoituksia myytistä ja valokuvasta. Käsittelen myös teorioita luonnon ja yhteiskunnan suhteista sekä ympäristöongelmien roolista nyky-yhteiskunnassa. Havaitsin, että ilmastonmuutoksen aihepiiriä metaforisoitiin aineistossa paljolti journalismissa vakiintunein metaforin. Aineistossa rakennettiin kuitenkin myös näille vaihtoehtoisia metaforisia jäsennyksiä.","abstract_html":"Ilmastonmuutos, ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista johtuva ilmakehän lämpeneminen, edustaa myöhäismodernille yhteiskunnalle tyypillistä ympäristöongelmaa globaaliutensa, näkymättömyytensä ja abstraktiutensa takia. Medialla on keskeinen rooli tällaisten näkymättömien ympäristömuutoksien tekemisessä näkyväksi. Media myös rakentaa ja määrittelee ilmastonmuutoksen kulttuurista kuvaa. Metaforat ja kuvat ovat keskeisiä tapoja, joilla ympäristöongelmia mediassa merkityksellistetään. Selvitän työssäni, millaisin metaforin ilmastonmuutosta tehdään merkitykselliseksi Helsingin Sanomien ilmastonmuutosta käsittelevissä artikkeleissa vuosina 2000 ja 2005. Tarkastelen myös yksittäisten metaforien kautta avautuvia laajempia kulttuurisia jäsennyksiä. Erityisesti tarkastelen sitä, miten yhteiskunnan ja luonnon suhdetta jäsennetään aineistossa metaforisesti. Tutkimukseni kohteena ovat ensisijaisesti tekstuaaliset metaforat, mutta tarkastelen esimerkkien kautta myös kuvallisia metaforia. Perustan analyysini George Lakoffin ja Mark Johnsonin teoriaan metaforasta inhimillisen käsitejärjestelmän ominaisuutena ja siten todellisuutta konstruoivana. Tärkeänä metodologisena lähtökohtana toimivat lakoffilais-konstruktivistista metaforateoriaa journalististen tekstien tutkimiseen soveltaneen Iina Hellstenin tekstit. Käytän tutkielmani teoreettisina lähtökohtina myös mm. Roland Barthesin kirjoituksia myytistä ja valokuvasta. Käsittelen myös teorioita luonnon ja yhteiskunnan suhteista sekä ympäristöongelmien roolista nyky-yhteiskunnassa. Havaitsin, että ilmastonmuutoksen aihepiiriä metaforisoitiin aineistossa paljolti journalismissa vakiintunein metaforin. Aineistossa rakennettiin kuitenkin myös näille vaihtoehtoisia metaforisia jäsennyksiä.","abstract_has_math":false,"creators":["Koskenniemi, Anni"],"institution":null,"degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2006,"date_issued":"2006-05-02","date_published":"2006-05-02","updated_at":"2026-07-27T19:56:27Z","subjects":["ilmastonmuutos","journalismi","lehdistökirjoittelu","metafora"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/10443","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Koskenniemi, Anni"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2009-09-08T09:27:57Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2009-09-08T09:27:57Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2006-05-02"]},{"key":"dc:type.dcmitype","label":"Dc Type Dcmitype","values":["Text"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["ilmastonmuutos","journalismi","lehdistökirjoittelu","metafora"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/10443"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description","label":"Description","values":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."]},{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Ilmastonmuutos, ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista johtuva ilmakehän lämpeneminen, edustaa myöhäismodernille yhteiskunnalle tyypillistä ympäristöongelmaa globaaliutensa, näkymättömyytensä ja abstraktiutensa takia. Medialla on keskeinen rooli tällaisten näkymättömien ympäristömuutoksien tekemisessä näkyväksi. Media myös rakentaa ja määrittelee ilmastonmuutoksen kulttuurista kuvaa. Metaforat ja kuvat ovat keskeisiä tapoja, joilla ympäristöongelmia mediassa merkityksellistetään. Selvitän työssäni, millaisin metaforin ilmastonmuutosta tehdään merkitykselliseksi Helsingin Sanomien ilmastonmuutosta käsittelevissä artikkeleissa vuosina 2000 ja 2005. Tarkastelen myös yksittäisten metaforien kautta avautuvia laajempia kulttuurisia jäsennyksiä. Erityisesti tarkastelen sitä, miten yhteiskunnan ja luonnon suhdetta jäsennetään aineistossa metaforisesti. Tutkimukseni kohteena ovat ensisijaisesti tekstuaaliset metaforat, mutta tarkastelen esimerkkien kautta myös kuvallisia metaforia. Perustan analyysini George Lakoffin ja Mark Johnsonin teoriaan metaforasta inhimillisen käsitejärjestelmän ominaisuutena ja siten todellisuutta konstruoivana. Tärkeänä metodologisena lähtökohtana toimivat lakoffilais-konstruktivistista metaforateoriaa journalististen tekstien tutkimiseen soveltaneen Iina Hellstenin tekstit. Käytän tutkielmani teoreettisina lähtökohtina myös mm. Roland Barthesin kirjoituksia myytistä ja valokuvasta. Käsittelen myös teorioita luonnon ja yhteiskunnan suhteista sekä ympäristöongelmien roolista nyky-yhteiskunnassa. Havaitsin, että ilmastonmuutoksen aihepiiriä metaforisoitiin aineistossa paljolti journalismissa vakiintunein metaforin. Aineistossa rakennettiin kuitenkin myös näille vaihtoehtoisia metaforisia jäsennyksiä."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Kauas päästöt karkaavat : ilmastonmuutoksen metaforat Helsingin Sanomissa 2000 ja 2005"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Koskenniemi, Anni"],"dc:date.accessioned":["2009-09-08T09:27:57Z"],"dc:date.available":["2009-09-08T09:27:57Z"],"dc:date.issued":["2006-05-02"],"dc:description":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."],"dc:description.abstract":["Ilmastonmuutos, ihmisen tuottamista kasvihuonekaasuista johtuva ilmakehän lämpeneminen, edustaa myöhäismodernille yhteiskunnalle tyypillistä ympäristöongelmaa globaaliutensa, näkymättömyytensä ja abstraktiutensa takia. Medialla on keskeinen rooli tällaisten näkymättömien ympäristömuutoksien tekemisessä näkyväksi. Media myös rakentaa ja määrittelee ilmastonmuutoksen kulttuurista kuvaa. Metaforat ja kuvat ovat keskeisiä tapoja, joilla ympäristöongelmia mediassa merkityksellistetään. Selvitän työssäni, millaisin metaforin ilmastonmuutosta tehdään merkitykselliseksi Helsingin Sanomien ilmastonmuutosta käsittelevissä artikkeleissa vuosina 2000 ja 2005. Tarkastelen myös yksittäisten metaforien kautta avautuvia laajempia kulttuurisia jäsennyksiä. Erityisesti tarkastelen sitä, miten yhteiskunnan ja luonnon suhdetta jäsennetään aineistossa metaforisesti. Tutkimukseni kohteena ovat ensisijaisesti tekstuaaliset metaforat, mutta tarkastelen esimerkkien kautta myös kuvallisia metaforia. Perustan analyysini George Lakoffin ja Mark Johnsonin teoriaan metaforasta inhimillisen käsitejärjestelmän ominaisuutena ja siten todellisuutta konstruoivana. Tärkeänä metodologisena lähtökohtana toimivat lakoffilais-konstruktivistista metaforateoriaa journalististen tekstien tutkimiseen soveltaneen Iina Hellstenin tekstit. Käytän tutkielmani teoreettisina lähtökohtina myös mm. Roland Barthesin kirjoituksia myytistä ja valokuvasta. Käsittelen myös teorioita luonnon ja yhteiskunnan suhteista sekä ympäristöongelmien roolista nyky-yhteiskunnassa. Havaitsin, että ilmastonmuutoksen aihepiiriä metaforisoitiin aineistossa paljolti journalismissa vakiintunein metaforin. Aineistossa rakennettiin kuitenkin myös näille vaihtoehtoisia metaforisia jäsennyksiä."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/10443"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:subject":["ilmastonmuutos","journalismi","lehdistökirjoittelu","metafora"],"dc:title":["Kauas päästöt karkaavat : ilmastonmuutoksen metaforat Helsingin Sanomissa 2000 ja 2005"],"dc:type.dcmitype":["Text"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:27Z"}