{"id":{"repo_id":"helsinki","oai_identifier":"oai:helda.helsinki.fi:10138/10180"},"canonical_url":"https://search.dev.ndltd.org/etd/helsinki/oai:helda.helsinki.fi:10138/10180","repository":{"repo_id":"helsinki","name":"University of Helsinki","base_url":"https://helda.helsinki.fi/server/oai/request"},"display":{"title":"Yhdysvallat maailmanhuipulla : miksi muut suurvallat eivät tasapainota","abstract":"Tutkielmassa on tarkasteltu Yhdysvaltojen asemaa kansainvälisessä järjestelmässä kylmän sodan jälkeen ja erityisesti sitä, miksi järjestelmän muut suurvallat eivät ole nousseet tasapainottamaan Yhdysvaltain hegemonistista asemaa järjestelmän huipulla. Monet tutkijat ennustivat kylmän sodan päättymisen jälkeen, että maailma muuttuu suhteellisen nopeasti multipolaariseksi, monenkeskiseksi järjestelmäksi, mutta näin ei ole käynyt. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kansainvälisen politiikan realismiteorioiden luoma perinne. Tutkimus on luonteeltaan hermeneuttinen. Yhdysvaltojen kilpailijoiksi on valittu suurvaltoja, joilla voisi olla mahdollisuudet haastaa johtajavaltion hegemonistinen asema. Tutkimuksessa selvitetään valittujen maiden (EU, Kiina, Japani ja Venäjä) ja johtajavaltion (Yhdysvallat) valtaresurssit ja pyritään näiden resurssien valossa löytämään tutkimuskysymykseen vastaus, peilaamalla näitä resursseja toisiinsa ja teoriapohjan oletuksiin. Valtaresurssien painopiste on valitun teoreettisen viitekehyksen vuoksi sotilaallisissa ja taloudellisissa resursseissa, mutta myös ns. pehmeän vallan ulottuvuus on huomioitu ja sen merkitystä on arvioitu. Yhdysvaltain asemaa kansainvälisessä järjestelmässä tarkasteltaessa havaitaan, että sen valtaresurssit ovat ylivoimaiset muihin järjestelmän toimijoihin nähden. Niin sotilaallisesti, taloudellisesti kuin kulttuurillistieteellisesti sen voimavarat ovat paljon suuremmat kuin yhdelläkään toisella valtiolla. Perinteisesti sotilaallinen ja taloudellinen valta ovat tekijöitä, jotka selittävä valtion aseman kansainvälisessä järjestelmässä. Näillä valtaresursseilla valtio voi viime kädessä pakottaa muut hyväksymään omat intressinsä. Toisaalta pehmeä valta mahdollistaa helpomman tien asioiden hoitamiseen. Pehmeä valta tarkoittaa valtion kykyä innoittaa kilpailijat jäljittelemään omia ideoitaan, saada muut ihailemaan saavutuksiaan, sekä saada muut toimijat käyttämään omaa kieltään ja toimimaan oman halunsa mukaan. Yhdysvaltain johtava asema kaikilla vallan pilareilla selittää sen tämänhetkistä asemaa kansainvälisessä järjestelmässä. Sotilaallisten ja taloudellisten valtaresurssien määrä kilpailijoihin verrattuna mahdollistaa hegemonistisen aseman jatkumisen ja toisaalta maailmanlaajuisesti hyväksytty liberalistisdemokraattinen yhteiskunta- ja talousmalli jatkavat leviämistään ja vahvistavat edelleen Yhdysvaltain asemaa järjestelmässä. Tutkielman lähdeaineisto on laaja. Teoreettisesti tutkimus lähtee liikkeelle Hans J. Mongenthaun Politics Among Nations -teoksen poliittisesta realismista sekä Kenneth N. Waltzin Theory of International Politics -teoksen kansainvälisen politiikan uusrealismiteoriasta. Lähdemateriaali pohjautuu kansainvälisten tutkijoiden kirjoihin, julkaisuihin, artikkeleihin ja lehtikirjoituksiin sekä muuhun aiheesta saatavissa olevaan materiaaliin, kuten Internetistä löytyvään materiaaliin.","abstract_html":"Tutkielmassa on tarkasteltu Yhdysvaltojen asemaa kansainvälisessä järjestelmässä kylmän sodan jälkeen ja erityisesti sitä, miksi järjestelmän muut suurvallat eivät ole nousseet tasapainottamaan Yhdysvaltain hegemonistista asemaa järjestelmän huipulla. Monet tutkijat ennustivat kylmän sodan päättymisen jälkeen, että maailma muuttuu suhteellisen nopeasti multipolaariseksi, monenkeskiseksi järjestelmäksi, mutta näin ei ole käynyt. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kansainvälisen politiikan realismiteorioiden luoma perinne. Tutkimus on luonteeltaan hermeneuttinen. Yhdysvaltojen kilpailijoiksi on valittu suurvaltoja, joilla voisi olla mahdollisuudet haastaa johtajavaltion hegemonistinen asema. Tutkimuksessa selvitetään valittujen maiden (EU, Kiina, Japani ja Venäjä) ja johtajavaltion (Yhdysvallat) valtaresurssit ja pyritään näiden resurssien valossa löytämään tutkimuskysymykseen vastaus, peilaamalla näitä resursseja toisiinsa ja teoriapohjan oletuksiin. Valtaresurssien painopiste on valitun teoreettisen viitekehyksen vuoksi sotilaallisissa ja taloudellisissa resursseissa, mutta myös ns. pehmeän vallan ulottuvuus on huomioitu ja sen merkitystä on arvioitu. Yhdysvaltain asemaa kansainvälisessä järjestelmässä tarkasteltaessa havaitaan, että sen valtaresurssit ovat ylivoimaiset muihin järjestelmän toimijoihin nähden. Niin sotilaallisesti, taloudellisesti kuin kulttuurillistieteellisesti sen voimavarat ovat paljon suuremmat kuin yhdelläkään toisella valtiolla. Perinteisesti sotilaallinen ja taloudellinen valta ovat tekijöitä, jotka selittävä valtion aseman kansainvälisessä järjestelmässä. Näillä valtaresursseilla valtio voi viime kädessä pakottaa muut hyväksymään omat intressinsä. Toisaalta pehmeä valta mahdollistaa helpomman tien asioiden hoitamiseen. Pehmeä valta tarkoittaa valtion kykyä innoittaa kilpailijat jäljittelemään omia ideoitaan, saada muut ihailemaan saavutuksiaan, sekä saada muut toimijat käyttämään omaa kieltään ja toimimaan oman halunsa mukaan. Yhdysvaltain johtava asema kaikilla vallan pilareilla selittää sen tämänhetkistä asemaa kansainvälisessä järjestelmässä. Sotilaallisten ja taloudellisten valtaresurssien määrä kilpailijoihin verrattuna mahdollistaa hegemonistisen aseman jatkumisen ja toisaalta maailmanlaajuisesti hyväksytty liberalistisdemokraattinen yhteiskunta- ja talousmalli jatkavat leviämistään ja vahvistavat edelleen Yhdysvaltain asemaa järjestelmässä. Tutkielman lähdeaineisto on laaja. Teoreettisesti tutkimus lähtee liikkeelle Hans J. Mongenthaun Politics Among Nations -teoksen poliittisesta realismista sekä Kenneth N. Waltzin Theory of International Politics -teoksen kansainvälisen politiikan uusrealismiteoriasta. Lähdemateriaali pohjautuu kansainvälisten tutkijoiden kirjoihin, julkaisuihin, artikkeleihin ja lehtikirjoituksiin sekä muuhun aiheesta saatavissa olevaan materiaaliin, kuten Internetistä löytyvään materiaaliin.","abstract_has_math":false,"creators":["Roini, Mika Eero"],"institution":null,"degree_name":null,"degree_level":null,"degree_discipline":null,"degree_department":null,"school":null,"contributors":[],"advisors":[],"committee_chairs":[],"committee_members":[],"year":2008,"date_issued":"2008-05-12","date_published":"2008-05-12","updated_at":"2026-07-27T19:56:04Z","subjects":["Yhdysvallat","kansainvälinen järjestelmä","suurvallat","johtajuus","valta"],"languages":["fin"],"rights":[],"rights_urls":[],"identifier_entries":[]},"links":{"outbound_url":"http://hdl.handle.net/10138/10180","outbound_label":"Handle","outbound_source":"dc:identifier.uri"},"metadata_groups":[{"id":"people","label":"People","entries":[{"key":"dc:creator","label":"Author","values":["Roini, Mika Eero"]}]},{"id":"academic_context","label":"Academic Context","entries":[{"key":"dc:date.accessioned","label":"Dc Date Accessioned","values":["2009-09-08T09:24:48Z"]},{"key":"dc:date.available","label":"Dc Date Available","values":["2009-09-08T09:24:48Z"]},{"key":"dc:date.issued","label":"Date","values":["2008-05-12"]},{"key":"dc:type.dcmitype","label":"Dc Type Dcmitype","values":["Text"]}]},{"id":"subjects_keywords","label":"Subjects and Keywords","entries":[{"key":"dc:subject","label":"Dc Subject","values":["Yhdysvallat","kansainvälinen järjestelmä","suurvallat","johtajuus","valta"]}]},{"id":"language_rights","label":"Language and Rights","entries":[{"key":"dc:language.iso","label":"Language (ISO)","values":["fin"]}]},{"id":"identifiers","label":"Identifiers","entries":[{"key":"dc:identifier.uri","label":"Identifier URI","values":["http://hdl.handle.net/10138/10180"]}]},{"id":"additional","label":"Additional Metadata","entries":[{"key":"dc:description","label":"Description","values":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."]},{"key":"dc:description.abstract","label":"Abstract","values":["Tutkielmassa on tarkasteltu Yhdysvaltojen asemaa kansainvälisessä järjestelmässä kylmän sodan jälkeen ja erityisesti sitä, miksi järjestelmän muut suurvallat eivät ole nousseet tasapainottamaan Yhdysvaltain hegemonistista asemaa järjestelmän huipulla. Monet tutkijat ennustivat kylmän sodan päättymisen jälkeen, että maailma muuttuu suhteellisen nopeasti multipolaariseksi, monenkeskiseksi järjestelmäksi, mutta näin ei ole käynyt. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kansainvälisen politiikan realismiteorioiden luoma perinne. Tutkimus on luonteeltaan hermeneuttinen. Yhdysvaltojen kilpailijoiksi on valittu suurvaltoja, joilla voisi olla mahdollisuudet haastaa johtajavaltion hegemonistinen asema. Tutkimuksessa selvitetään valittujen maiden (EU, Kiina, Japani ja Venäjä) ja johtajavaltion (Yhdysvallat) valtaresurssit ja pyritään näiden resurssien valossa löytämään tutkimuskysymykseen vastaus, peilaamalla näitä resursseja toisiinsa ja teoriapohjan oletuksiin. Valtaresurssien painopiste on valitun teoreettisen viitekehyksen vuoksi sotilaallisissa ja taloudellisissa resursseissa, mutta myös ns. pehmeän vallan ulottuvuus on huomioitu ja sen merkitystä on arvioitu. Yhdysvaltain asemaa kansainvälisessä järjestelmässä tarkasteltaessa havaitaan, että sen valtaresurssit ovat ylivoimaiset muihin järjestelmän toimijoihin nähden. Niin sotilaallisesti, taloudellisesti kuin kulttuurillistieteellisesti sen voimavarat ovat paljon suuremmat kuin yhdelläkään toisella valtiolla. Perinteisesti sotilaallinen ja taloudellinen valta ovat tekijöitä, jotka selittävä valtion aseman kansainvälisessä järjestelmässä. Näillä valtaresursseilla valtio voi viime kädessä pakottaa muut hyväksymään omat intressinsä. Toisaalta pehmeä valta mahdollistaa helpomman tien asioiden hoitamiseen. Pehmeä valta tarkoittaa valtion kykyä innoittaa kilpailijat jäljittelemään omia ideoitaan, saada muut ihailemaan saavutuksiaan, sekä saada muut toimijat käyttämään omaa kieltään ja toimimaan oman halunsa mukaan. Yhdysvaltain johtava asema kaikilla vallan pilareilla selittää sen tämänhetkistä asemaa kansainvälisessä järjestelmässä. Sotilaallisten ja taloudellisten valtaresurssien määrä kilpailijoihin verrattuna mahdollistaa hegemonistisen aseman jatkumisen ja toisaalta maailmanlaajuisesti hyväksytty liberalistisdemokraattinen yhteiskunta- ja talousmalli jatkavat leviämistään ja vahvistavat edelleen Yhdysvaltain asemaa järjestelmässä. Tutkielman lähdeaineisto on laaja. Teoreettisesti tutkimus lähtee liikkeelle Hans J. Mongenthaun Politics Among Nations -teoksen poliittisesta realismista sekä Kenneth N. Waltzin Theory of International Politics -teoksen kansainvälisen politiikan uusrealismiteoriasta. Lähdemateriaali pohjautuu kansainvälisten tutkijoiden kirjoihin, julkaisuihin, artikkeleihin ja lehtikirjoituksiin sekä muuhun aiheesta saatavissa olevaan materiaaliin, kuten Internetistä löytyvään materiaaliin."]},{"key":"dc:title","label":"Title","values":["Yhdysvallat maailmanhuipulla : miksi muut suurvallat eivät tasapainota"]}]}],"canonical_facts":{"dc:creator":["Roini, Mika Eero"],"dc:date.accessioned":["2009-09-08T09:24:48Z"],"dc:date.available":["2009-09-08T09:24:48Z"],"dc:date.issued":["2008-05-12"],"dc:description":["Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.","Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.","Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler."],"dc:description.abstract":["Tutkielmassa on tarkasteltu Yhdysvaltojen asemaa kansainvälisessä järjestelmässä kylmän sodan jälkeen ja erityisesti sitä, miksi järjestelmän muut suurvallat eivät ole nousseet tasapainottamaan Yhdysvaltain hegemonistista asemaa järjestelmän huipulla. Monet tutkijat ennustivat kylmän sodan päättymisen jälkeen, että maailma muuttuu suhteellisen nopeasti multipolaariseksi, monenkeskiseksi järjestelmäksi, mutta näin ei ole käynyt. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii kansainvälisen politiikan realismiteorioiden luoma perinne. Tutkimus on luonteeltaan hermeneuttinen. Yhdysvaltojen kilpailijoiksi on valittu suurvaltoja, joilla voisi olla mahdollisuudet haastaa johtajavaltion hegemonistinen asema. Tutkimuksessa selvitetään valittujen maiden (EU, Kiina, Japani ja Venäjä) ja johtajavaltion (Yhdysvallat) valtaresurssit ja pyritään näiden resurssien valossa löytämään tutkimuskysymykseen vastaus, peilaamalla näitä resursseja toisiinsa ja teoriapohjan oletuksiin. Valtaresurssien painopiste on valitun teoreettisen viitekehyksen vuoksi sotilaallisissa ja taloudellisissa resursseissa, mutta myös ns. pehmeän vallan ulottuvuus on huomioitu ja sen merkitystä on arvioitu. Yhdysvaltain asemaa kansainvälisessä järjestelmässä tarkasteltaessa havaitaan, että sen valtaresurssit ovat ylivoimaiset muihin järjestelmän toimijoihin nähden. Niin sotilaallisesti, taloudellisesti kuin kulttuurillistieteellisesti sen voimavarat ovat paljon suuremmat kuin yhdelläkään toisella valtiolla. Perinteisesti sotilaallinen ja taloudellinen valta ovat tekijöitä, jotka selittävä valtion aseman kansainvälisessä järjestelmässä. Näillä valtaresursseilla valtio voi viime kädessä pakottaa muut hyväksymään omat intressinsä. Toisaalta pehmeä valta mahdollistaa helpomman tien asioiden hoitamiseen. Pehmeä valta tarkoittaa valtion kykyä innoittaa kilpailijat jäljittelemään omia ideoitaan, saada muut ihailemaan saavutuksiaan, sekä saada muut toimijat käyttämään omaa kieltään ja toimimaan oman halunsa mukaan. Yhdysvaltain johtava asema kaikilla vallan pilareilla selittää sen tämänhetkistä asemaa kansainvälisessä järjestelmässä. Sotilaallisten ja taloudellisten valtaresurssien määrä kilpailijoihin verrattuna mahdollistaa hegemonistisen aseman jatkumisen ja toisaalta maailmanlaajuisesti hyväksytty liberalistisdemokraattinen yhteiskunta- ja talousmalli jatkavat leviämistään ja vahvistavat edelleen Yhdysvaltain asemaa järjestelmässä. Tutkielman lähdeaineisto on laaja. Teoreettisesti tutkimus lähtee liikkeelle Hans J. Mongenthaun Politics Among Nations -teoksen poliittisesta realismista sekä Kenneth N. Waltzin Theory of International Politics -teoksen kansainvälisen politiikan uusrealismiteoriasta. Lähdemateriaali pohjautuu kansainvälisten tutkijoiden kirjoihin, julkaisuihin, artikkeleihin ja lehtikirjoituksiin sekä muuhun aiheesta saatavissa olevaan materiaaliin, kuten Internetistä löytyvään materiaaliin."],"dc:identifier.uri":["http://hdl.handle.net/10138/10180"],"dc:language.iso":["fin"],"dc:subject":["Yhdysvallat","kansainvälinen järjestelmä","suurvallat","johtajuus","valta"],"dc:title":["Yhdysvallat maailmanhuipulla : miksi muut suurvallat eivät tasapainota"],"dc:type.dcmitype":["Text"]},"updated_at":"2026-07-27T19:56:04Z"}