Huono-osaisuus Suomen kaupunkiseutukunnissa : alue-erot ja sosiaalisen ympäristön vaikutukset 1990-luvulla

Tutkimuksessa tarkasteltiin huono-osaisuuden ilmenemistä ja alue-eroja sekä huono-osaisuuteen yhteydessä olevia yksilö- ja aluetason tekijöitä Suomessa 1990-luvulla. Tutkimus kohdistui 30-54-vuotiaisiin Suomen kaupunkiseutukunnissa vuonna 1993 asuneisiin naisiin ja miehiin. Tutkimuksessa selvitettiin 1) millainen tutkimuskohortin tilanne oli erilaisia huono-osaisuuden mittareita käytettäessä 1990-luvun eri vaiheissa ja miten lama-aikana koettu pitkäaikaistyöttömyys vaikutti myöhempiin huono-osaisuusriskeihin, 2) millaisia olivat kaupunkiseutukuntien väliset erot huono-osaisuusriskien yleisyydessä ja missä määrin erot johtuivat seutukuntien erilaisista väestörakenteista eli siitä, että seutukunnissa asuu sosiodemografisilta ominaisuuksiltaan erilaisia ihmisiä, 3) miten kaupunkiseutukuntien ominaisuudet, erityisesti sosiaalista ympäristöä kuvaavat tekijät, olivat yhteydessä yksilöiden huono-osaisuusriskeihin sekä 4) olivatko yhteydet erilaisia lama-aikana pitkäaikaistyöttömyyttä kokeneiden joukossa kuin muiden joukossa. Aineistona oli yksilötason tietoja sisältävä Suomen väestöä edustava rekisteriaineisto (11 prosentin väestöotos), johon yhdistettiin kaupunkiseutukuntia kuvaavia tietoja. Huono-osaisuusriskien mittareina käytettiin yksilöiden pitkäaikaistyöttömyyttä, perheettömyyttä, parisuhteesta eroamista, tuloköyhyyttä, omistusasunnosta luopumista, kuolemaa sekä näistä muodostettuja yhdistelmämittareita. Pääasiallisina analyysimenetelminä käytettiin tilastollisia monitasomenetelmiä. Tulosten mukaan lamavuosina 1993-1994 pitkäaikaistyöttömyyttä kokeneilla oli myöhemmässä vaiheessa selvästi muita suuremmat huono-osaisuusriskit, eikä tämä johtunut lamatyöttömien erilaisista sosiodemografisista taustaominaisuuksista, jotka voisivat johtaa huono-osaiseksi valikoitumiseen näistä syistä. Kaupunkiseutukuntien väliset erot pitkäaikaistyöttömyyden ja tuloköyhyyden mittareilla molemmilla sukupuolilla ja myös kuolleisuuden mittarilla miesten joukossa hahmottuivat aiemmin tunnettua maantieteellistä jakaumaa noudatellen: länsirannikon ja etelän seutukunnissa huono-osaisiksi määrittyvien osuudet olivat pienet ja idän ja pohjoisen seutukunnissa suuremmat. Seutukuntien väestörakenteiden erot selittivät osan näillä mittareilla havaituista alue-eroista. Perheettömyys, eronneisuus ja omistusasunnosta luopuminen sen sijaan olivat yleisimpiä eteläisissä seutukunnissa ja Helsingin seudulta Etelä-Savoon ulottuvalla alueella mutta harvinaisempia länsirannikolla ja Keski-Suomessa. Perheettömyyden ja omistusasunnosta luopumisen alue-erot tulivat selvemmin esiin väestörakenteen huomioonottamisen jälkeen. Alue-erot huono-osaisuuden yleisyydessä eivät siis selittyneet väestörakenteilla, jolloin niiden voidaan päätellä riippuvan myös joistakin alueellisista tekijöistä. Pääasiallisina sosiaalisen ympäristön mittareina käytettiin työttömyysasteella mitattua deprivaatioastetta, kaupungistuneisuusastetta, äänestysaktiivisuudella mitattua osallistumisastetta sekä perherakenteen kiinteyttä kuvaavaa perhekoheesio-muuttujaa. Kun yksilöiden sosiodemografisten ominaisuuksien vaikutukset oli vakioitu, seutukunnan pieni työttömyysaste, suuri kaupungistuneisuusaste, pieni osallistumisaste ja vähäinen perhekoheesion taso vaikuttivat eri muuttujilla mitattuja huono-osaisuusriskejä lisäävästi. Sosiaalisen ympäristön ominaisuudet vaikuttivat kuitenkin enemmän huono-osaisuusriskeihin lama-ajan pitkäaikaistyöttömien kuin muiden joukossa, ja osin vaikutuksia havaittiin vain lamatyöttömien ryhmässä, jolloin aluetekijöillä voidaan sanoa olevan vaikutuksia erityisesti yhteiskunnan haavoittuvampiin jäseniin. Tutkimuksen tulokset antoivat lisätietoa laajempia alueyksiköitä koskevista aluevaikutuksista Suomessa ja erityisesti sosiaalisen ympäristön vaikutuksista: kaupunkiseutujen sosiaalisella ympäristöllä näyttää olevan vaikutusta ihmisten hyvinvointiin.

Author dc:creator

• Blomgren, Jenni

• huono-osaisuus
• syrjäytyminen
• alueelliset erot
• Suomi
• aluevaikutukset
• sosiaalinen ympäristö
• social exclusion
• regional differences
• Finland
• area effects
• social environment

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/9968

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/9968