Osallisuuden problematiikkaa : poliittinen osallistuminen ja osallistaminen antropologisina toimijuuskysymyksinä

1990-luvulta alkaen oikeanlaisen politiikan edistäminen on ollut yksi kehitysyhteistyön keskeisimmistä tavoitteista. Muun muassa hyvä hallinto, omistajuus, demokraattisuus ja kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen ovat nykypäivän kehitysyhteistyössä paljon huomiota saaneita käsitteitä. Kun kehitysyhteistyön tavoitteena on oikeanlaisen politiikan edistäminen, on tärkeää analysoida tarkemmin sitä, mitä tällaisella oikeanlaisella politiikalla itse asiassa tarkoitetaan ja minkälaisille oletuksille politiikasta ja siihen osallistumisesta tavoite pohjautuu. Tutkielman punaisena lankana on haastaa kansalaisaktiivisuutta lisäämään pyrkivää osallistavaa kehitysyhteistyötä toteuttavia tahoja pohtimaan toimintansa premissejä ja niiden yhteensopivuutta kohdemaan paikallistasolla elettyjen arvojen ja normien kanssa. Spesifimmin tutkielmassa käsitellään sitä, millaisille oletuksille toimijuudesta ja politiikasta on perustunut Tansanian kaakkoisosissa vuosina 1988-2005 toteutettu suomalaisrahoitteinen osallistava maaseudunkehitysohjelma RIPS. Antropologisena tutkimusongelmana tutkielmassa käsitellään kysymystä siitä, mihin perustuu toimijuus tansanialaisessa yhteiskunnassa. Tutkielman alussa käsitellään demokratian ihanteen yhteiskuntafilosofista taustaa ja todetaan, että keskeisin demokratiaa määrittelevä arvo on kansalaisten poliittinen tasa-arvoisuus. Edelleen esitetään, että tämä demokratiateorioiden vaatimus tasa-arvoisuudesta painottaa tasa-arvoisuuden individualistisia puolia eli lähinnä jokaisen ihmisen tasa-arvoista oikeutta toimia vapaasti haluamallaan tavalla. Tutkielman mukaan näin on myös yhteisökeskeisempien demokratiateorioiden kohdalla. Tutkielmassa todetaan, että yhteisökeskeisissä demokratiateorioissa on kysymys toimijuusmahdollisuuksien lisääntymisestä, yhdessä toimimisesta ja jossain määrin myös vallan jakamisesta, mutta ei silti taustalla vaikuttavien individualististen toimijanäkemysten muuttamisesta. Tutkielmassa kyseenalaistetaan toimijan autonomisuus poliittisen antropologian luoman teoreettisen viitekehyksen avulla ja esitetään yhteiskunnan sosiaalisten, taloudellisten ja ideologisten rakenteiden vaikuttavan toimijuuden toteutumiseen. Esille tulevat holismin, moraalitalouden ja tunnetalouden vaikutukset poliittiseen toimijuuteen sekä mahdottomuus erottaa politiikkaa ja poliittista toimijuutta täysin erilleen muusta jokapäiväisestä elämästä. Tutkimusaineistona tutkielmassa käytetään yleistä kehitysapukirjallisuutta, Tansanian alueen hallinnollisesta, poliittisesta ja yhteiskunnallisesta historiasta kertovaa kirjallisuutta, Afrobarometer-tutkimusprojektin tuloksia ja RIPS-ohjelman virallisia dokumentteja. Tutkielma osoittaa, että se mitä pidetään poliittisena, on rakentunut kulttuurisesti ja että paikallinen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti on olennaisen tärkeä ottaa huomioon poliittista toimijuutta arvioitaessa. Tutkielman johtopäätöksenä esitetään, että tansanialaisessa yhteiskunnassa politiikka ja poliittinen toimijuus ovat yhteydessä jokapäiväisen elämän sosiaalisiin suhteisiin. Tansaniassa politiikka on yhteisöllisyyden, yhteisvastuun, vastavuoroisuuden ja uskollisuuden ilmentämistä ja poliittinen toimijuus rakentuu näiden arvojen ja normien toteuttamisesta käytännössä.

Author dc:creator

• Palonen, Päivi

• Rural Integrated Project Support -- RIPS
• demokratia
• kehitysyhteistyö
• osallistaminen
• poliittinen osallistuminen
• toimijuus
• antropologia
• maaseutu
• kehitysohjelmat
• Tansania -- 1980-2000-luku

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/9899

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/9899