Helsingin yliopisto
Ruokailukäytännöt institutionaalisessa varhaiskasvatuksessa : Kirjallisuuskatsaus
Abstract
dc:description.abstractTässä tutkimuksessa oli tarkoituksena selvittää narratiivisen kirjallisuuskatsauksen keinoin, millaisia ruokailukäytäntöjä institutionaalisessa varhaiskasvatuksessa tutkimusten mukaan ilmenee. Lisäksi tutkimustehtävänä oli selvittää ruokailukäytäntöjen edistäviä ja estäviä vaikutuksia lapsen kehittyvään ruokasuhteeseen. Kirjallisuuskatsauksessa keskityttiin aikuisen toimintaan ruokailutilanteissa. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että ympäristöllä on vaikutusta siihen, millaiseksi ruokasuhde muotoutuu. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskasvatuksen henkilön asenteilla ja uskomuksilla on vaikutusta ruokailukäytäntöihin. Tutkimuksen tavoitteena on tuoda esiin lisätietoa siitä, millaiset ruokailukäytännöt ovat yleisiä varhaiskasvatuksen ruokailutilanteissa. Tutkimus toteutettiin narratiivisena kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena on etsiä aineistosta vastauksia siihen, mitä tutkittavasta ilmiöstä tiedetään sekä tunnistaa keskeisiä käsitteitä. Aineisto kerättiin tekemällä hakuja eri tietokannoissa (Google Scholar, Helka ja Helda). Lopulta aineistoiksi valikoitui sisäänottokriteerien perusteella seitsemän kansainvälistä vertaisarvioitua artikkelia 2000-luvulta, joissa kaikissa on kontekstina varhaiskasvatus ja ruokailukäytännöt. Aineisto analysoitiin kartoittavan sisältöanalyysin keinoin. Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että varhaiskasvatuksen henkilöstö käytti sekä responsiivisia että kontrolloivia ruokailukäytäntöjä. Kontrolloivat käytännöt olivat yleisiä, vaikka ne saatettiin tiedostaa haitallisiksi. Responsiivisten ruokailukäytäntöjen avulla voitiin tukea lapsen ruokasuhteen myönteistä kehittymistä, sillä ne tukivat lapsen sisäisiä nälkä- ja kylläisyysviestejä. Kontrolloivat ruokailukäytännöt puolestaan estivät ruokasuhteen myönteistä kehittymistä, koska ne jättivät lapsen nälkä- ja kylläisyysviestit huomioimatta. Usein varhaiskasvatuksen ammattilaiset eivät tunnistaneet, että oma toiminta ruokailussa oli kontrolloivaa. Ruokakasvatuksen sisältöjen lisääminen koulutukseen sekä opettajan oman henkilökohtaisen ruokasuhteen työstäminen voisivat mahdollistaa laajemman responsiivisten ruokailukäytäntöjen käytön. Myös varhaiskasvatuksen ohjaavissa asiakirjoissa olisi hyvä ohjata responsiivisiin ruokailukäytöihin, sillä niiden avulla voidaan tukea ruokakasvatuksen tavoitteita.
Degree
thesis:*- Grantor dc:publisher
- Helsingin yliopisto
- Year dc:date.issued
- 2026
Author and committee
dc:creator, dc:contributor.*- Author dc:creator
-
- Pylvainen, Venla
Subjects
dc:subject × 4Rights
dc:rights- Statement dc:rights
-
- In Copyright 1.0
- Language dc:language.iso
- fin
Identifiers
dc:identifier.*- Handle dc:identifier.uri
- http://hdl.handle.net/10138/631016
- OAI identifier oai:identifier
- oai:helda.helsinki.fi:10138/631016