Perustuslakivaliokunnan lausunto- ja mietintökäytäntö perustuslain uskonnonvapaussäännöksen ja syrjinnän kieltoa koskevan säännöksen näkökulmasta

Tutkielmassa tarkastellaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunto- ja mietintökäytäntöä uskonnonvapautta turvaavan perustuslain 11 §:n ja syrjinnän kieltoa koskevan perustuslain 6 §:n 2 momentin osalta. Tarkoitus on hahmottaa ensinnäkin, millaisiin kysymyksiin perustuslakivaliokunta on ottanut kantaa edellä mainittujen säännösten osalta omassa lausunto- ja mietintökäytännössään 2000-luvulla. Toiseksi tutkielmassa on tarkoitus selvittää, minkälaisia perustuslain tulkintakannanottoja ja säädösehdotusten muuttamista tarkoittavia sitovia suosituksia perustuslakivaliokunta on näissä lausunnoissaan ja mietinnöissään antanut uskonnonvapauden ja syrjintäkiellon osalta. Tutkielmassa käytetään aineistona www.edilex.fi-sivustolla olevaa Ilkka Saraviita –tietokantaa. Tietokannasta käy ilmi, että vuosien 2000-2021 aikana yhdeksään lausuntoon ja kahteen mietintöön sisältyy arvio uskonnonvapautta turvaavasta perusoikeudesta. Edellä mainitut lausunnot ja mietinnöt läpikäymällä aineistosta on löydettävissä ne lausunnot ja mietinnöt, joissa on uskonnonvapauden ohella otettu kantaa syrjintäkieltoon tai julkisen vallan neutraliteetin vaatimukseen. Tutkielmassa on kyse lainopista. Lainoppi on oikeusjärjestykseen kuuluvien sääntöjen sisällön selvittämiseen tähtäävää toimintaa, jota kutsutaan tulkitsemiseksi. Tutkimusmenetelmänä on erityisesti tulkintaoppi. Johtopäätöksenä tutkielmassa todetaan, että perustuslakivaliokunnan lausunto- ja mietintökäytäntö koski useampaa eri lakia. Kahdessa lausunnossa perustuslakivaliokunta katsoi, että perustuslain uskonnonvapaussäännöksen ja syrjintäkieltosäännöksen kannalta lakiehdotukset voidaan käsitellä sellaisenaan tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Neljässä perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellytettiin muutoksia lakiehdotuksiin, jotta ne voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunnan lausunnoista ilmenee, että erilaiselle kohtelulle uskonnon perusteella on erityisen korkeat vaatimukset paitsi ehkä tilanteessa, jossa on kyse uskonnollisen yhdyskunnan sisäiseen autonomiaan kuuluvasta asiasta. Lisäksi perustuslakivaliokunnan aiemmin mietinnössään esittämä näkemys siitä, että tavallisella lailla ei voi säätää perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta toteutui lausuntokäytännössä. Kahdessa lausunnossa perustuslakivaliokunta arvioi ehdotettua sääntelyä oikeasuhtaisuuden vaatimuksesta. Tutkielmassa tarkasteltavassa mietinnössä perustuslakivaliokunta korosti, että lain voimaantulon yhteydessä on tarkistettava, että kaikki opetussuunnitelmat täyttävät lain vaatimuksen oman uskonnon opetuksesta yhdenvertaisesti. Muista lausunnoista ja mietinnöistä poiketen toisessa mietinnöistä perustuslakivaliokunta viittasi tarkasti kansainvälisiin sopimuksiin ja avasi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2022

Author dc:creator

• Suppola, Anna-Leena

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Teologinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Theology
• Helsingfors universitet, Teologiska fakulteten

• uskonnonvapaus
• syrjinnänkielto
• perustuslakivaliokunta

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202205312165

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/610995