Vastuun kohdistamisen haasteet virkarikoksissa – oikeudelliset ratkaisumallit

Tämän tutkielman tavoitteena on haastaa sekä hallinto- että rikosoikeudelle perinteinen yksilökeskeinen ajattelutapa siirtämällä tarkastelua kohti organisaatiokeskeistä vastuuta. Tutkielma tarkastelee rikosoikeudellisen vastuun kohdistamista virkarikoksissa nykyisessä lainsäädäntökehyksessä ja arvioi sen haasteita sekä sitä, kuinka tehokkaasti voimassa oleva sääntely turvaa oikeudenmukaisen vastuunjaon julkishallinnossa. Keskiössä on virkavastuun toteutuminen monitasoisissa ja -tahoisissa päätöksentekoprosesseissa, joissa vastuun kohdistaminen yksittäiseen virkahenkilöön voi osoittautua haastavaksi tai epäoikeudenmukaiseksi, erityisesti tilanteissa, joissa rikkomusten taustalla on rakenteellisia tai organisatorisia puutteita. Voimassa oleva sääntely korostaa virkahenkilön henkilökohtaista vastuuta, mutta ei aina huomioi monimutkaisia päätöksentekoprosesseja, kollektiivisia vaikutusketjuja tai toimintaympäristön rakenteellisia ongelmia. Virkavastuun oikeudenmukainen ja tehokas toteutuminen nykyaikaisessa julkishallinnossa vaikuttaa edellyttävän tarkemmin määriteltyjä toimintavelvoitteita. Tutkielman metodeina toimii lainopillinen metodi yhdistettynä oikeuspoliittiseen lähestymistapaan ja de lege ferenda -näkökulmaan. Tutkielmassa arvioidaan myös, tulisiko de lege ferenda -näkökulmasta epäselvissä virkarikostapauksissa harkita rikosoikeudellisen vastuun laajentamista siten, että vastuu virkarikoksista voitaisiin tietyissä tilanteissa kohdistaa yksittäisen virkahenkilön sijaan tai rinnalla julkisyhteisöön. Nykyinen sääntely lähtökohtaisesti sulkee virkarikokset sekä julkisen vallan käytön oikeushenkilön rangaistusvastuun ulkopuolelle perusteluin, ettei ole tarkoituksenmukaista, että valtio rankaisee itseään. Tutkielmassa kyseenalaistetaan, ovatko oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevat perustelut lainvalmisteluaineistoissa, jotka sulkevat julkisen vallan käytön tämän vastuun ulkopuolelle, edelleen ajankohtaisia ja perusteltuja. Vastuun laajentaminen julkisyhteisöihin ei ainoastaan parantaisi oikeusturvan ja hallinnollisen vastuun tasapainoa, vaan myös lisäisi julkishallinnon vastuullisuutta ja vahvistaisi kansalaisten luottamusta julkiseen valtaan. Tutkielmassa tätä kehityssuuntaa puolletaan. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi oikeudellisia ratkaisumalleja vastaamaan rikosoikeudellisen vastuun kohdistamisen haasteisiin. Tutkimuskysymykseen siitä, millaisia oikeudellisia keinoja voitaisiin käyttää julkisyhteisöjen tai viranomaisten vastuun laajentamiseksi, esitetään vaihtoehtoisia sääntelyratkaisuja, kuten yhteisösakon tai hallinnollisen seuraamusmaksun soveltamisalan laajentamista julkista valtaa käytettäessä tehtyihin virkarikoksiin. Tutkielmassa osoitetaan, että rikosoikeudelliset vastuurakenteet ovat kehittymässä kohti kollektiivisempia malleja myös julkisella sektorilla. Tutkielman kokonaisarvioinnin perusteella oikeushenkilön rangaistusvastuun ja yhteisösakon laajentamista julkisyhteisöihin puolletaan varovaisesti, erityisesti tilanteissa, joissa yksilövastuun osoittaminen on vaikeaa tai rakenteellisesti epäoikeudenmukaista ja julkisyhteisön toimintamallit ovat vaikuttaneet rikoksen syntyyn, samalla kuitenkin huomioiden tämän laajennuksen mahdolliset haasteet. Tämä ei poistaisi yksittäisten virkahenkilöiden vastuuta, vaan täydentäisi sitä vahvistaen oikeusturvaa, hallinnon vastuullisuutta, läpinäkyvyyttä ja kansalaisten luottamusta julkiseen valtaan.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2025

Author dc:creator

• Taipale, Johanna Mikaela

• rikosoikeus
• virkavastuu
• virkarikos
• julkisyhteisö
• vastuun kohdistaminen
• yksilövastuu
• organisaatiovastuu
• oikeushenkilön rangaistusvastuu
• yhteisösakko
• hallinnollinen seuraamusmaksu
• organisaation toimintatavat

Statement dc:rights

• In Copyright 1.0

Language dc:language.iso

fin

Handle dc:identifier.uri

http://hdl.handle.net/10138/594491

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/594491