Monilauseiset virkkeet Kelan selkokielisellä verkkosivustolla

Selkokielessä suositaan pääosin lyhyitä virkkeitä, koska pitkiä pidetään kohderyhmälle haastavina. Tässä tutkielmassa analysoidaan, millaisia rakenteita sisältävät ne selkokielisen aineiston virkkeet, joissa on enemmän kuin kaksi lausetta, ja millaisia merkityksiä niillä välitetään. Lisäksi selvitetään, miten monilauseisten virkkeiden rakenteet ja merkitykset eroavat samansisältöisen yleiskielisen tekstin vastaavista virkkeistä. Tutkielman aineistona on Kelan selkokielinen verkkosivusto. Lisäksi toisen tutkimuskysymyksen kohdalla vertailuaineistona käytetään Kelan yleiskielisen sivuston vastaavansisältöisiä virkkeitä. Tutkielma on jatkoa kandidaatintutkielmalleni, jossa tutkin rinnasteisia sivulauseita vastaavanlaisesta aineistosta. Ensimmäisen tutkimuskysymyksen kohdalla rinnasteisen sivulausekompleksin sisältävät kolmilauseiset virkkeet on rajattu aineiston ulkopuolelle, jotta tämä tutkielma ei toistaisi kandidaatintutkielmassa tekemääni analyysia. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on funktionaalinen kielentutkimus, erityisesti Susanna Shoren funktionaalinen esitys suomen kieliopista. Aineiston selkovirkkeissä on monia sivulauseita usein siksi, että ilman niitä päälauseen esittämä asia ei pitäisi paikkansa tai olisi muuten vaillinainen. Silloinkin kun useiden sivulauseiden käyttö ei ole syntaktisesti tai semanttisesti välttämätöntä, valinnalle on usein tulkittavissa selkolukijan huomioimiseen tähtääviä syitä. Osa monilauseisista virkkeistä alkaa päälauseella, osa sivulauseella. Silloin kun virke alkaa sivulauseella, tämä aloittava sivulause on lähes poikkeuksetta jos-lause tai kun-lause. Vertailevassa analyysissa tarkastellaan rinnakkain samaa sisältöä esittäviä virkkeitä selkokielisestä ja yleiskielisestä tekstistä. Joissakin tapauksissa selkokielinen ja yleiskielinen virke ovat virkerakenteeltaan samanlaisia. Monissa tapauksia selkovirke on yllättäen lausemäärältään pidempi kuin yleiskielinen virke, mikä johtuu kuitenkin yleensä selkeyteen pyrkivistä valinnoista, esimerkiksi finiittiverbin suosimisesta. Aineistossa esiintyy myös tapauksia, joissa yleiskielinen virke on odotuksenmukaisesti selkokielistä pidempi, koska se sisältää enemmän informaatiota.

Grantor dc:publisher

Helsingin yliopisto

Year dc:date.issued

2022

Author dc:creator

• Tulijoki, Outi

Contributors dc:contributor

• Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta
• University of Helsinki, Faculty of Arts
• Helsingfors universitet, Humanistiska fakulteten

• selkokieli
• virkerakenteet

Language dc:language.iso

fin

Identifier URI

URN:NBN:fi:hulib-202206152540

OAI identifier oai:identifier

oai:helda.helsinki.fi:10138/344956